Mikromaksut nostaisivat internetin lentoon

(Suo­men Kuva­leh­ti 34/2007)

Ant­ti Hau­ta­mä­ki kir­joit­ti täl­lä pals­tal­la erin­omai­sen kolum­nin Inter­ne­tin vai­ku­tuk­ses­ta medi­aan (Varo media, har­ras­te­li­jat tulevat/ Kuva­leh­ti 29/2007). Hän näki kehi­tyk­ses­sä kak­si toi­siin­sa lomit­tu­nut­ta vaa­raa, ongel­mat laa­dun var­mis­tuk­ses­sa ja tulo­jen ehty­mi­ses­tä sisäl­lön tuottajilta.
En koe ongel­mak­si sitä, että ama­töö­rit saa­vat äänen­sä kuu­lu­vil­le Inter­ne­tis­sä; että bus­si­kus­ki voi kir­joit­taa ydin­voi­mas­ta sii­nä mis­sä ydin­fy­sii­kan pro­fes­so­ri­kin. Huhut, ylei­sön­osas­tot ja ilta­päi­vä­leh­det meil­lä ovat joka tapauk­ses­sa kes­kuu­des­sam­me. Tal­koo­töi­nä teh­ty ilmai­nen tie­to­sa­na­kir­ja Wiki­pe­dia, jos­ta tuo bus­si­kus­kie­si­merk­ki on kotoi­sin, on osoit­tau­tu­nut tes­teis­sä luo­tet­ta­vuu­del­taan Encyclo­pe­dia Bri­tan­nican luok­kaa ole­vak­si. Uhak­si Inter­net muut­tuu vas­ta, jos ama­töö­rit vie­vät tulot ammat­ti­lai­sil­ta eikä laa­du­kas­ta sisäl­töä tuo­ta kukaan.
Myös Inter­ne­tin ilmai­nen tie­to on alun perin ammat­ti­lais­ten tuot­ta­maa. Jos­ta­kin Wiki­pe­di­aan ilmai­sek­si kir­joit­ta­vat­kin ovat tie­ton­sa ammen­ta­neet. Jos ammat­ti­lai­set eivät tuo­ta tie­toa, ei sitä ole pian saa­ta­vis­sa ilmaiseksikaan.
Sisäl­lön­tuot­ta­jat ovat tot­tu­neet hank­ki­maan rahan­sa myy­mäl­lä pape­ril­le pai­net­tu­ja tuot­tei­ta. Nämä tulot uhkaa­vat ehtyä Inter­ne­tin tar­jo­tes­sa kil­pai­le­vaa sisäl­töä ilmai­sek­si ja vaa­ran­taes­sa leh­tien ilmoitustulot.
Sun­nun­tain Hesa­ris­ta suu­ri osa kan­ne­taan kotii­ni tur­haan. Kos­ka emme ole osta­mas­sa asun­toa emme­kä hake­mas­sa töi­tä, emme tar­vit­se asun­to- tai työ­paik­kail­moi­tuk­sia. Mitä jär­keä on pai­naa ilmoi­tus lois­to­huo­neis­tos­ta Eiras­sa puo­le­na mil­joo­na­na kap­pa­lee­na, kun poten­ti­aa­li­set osta­jat las­ke­taan kymmenissä?
Asun­toil­moi­tuk­sil­le net­ti on sekä hal­vem­pi että parem­pi. Net­ti­pal­ve­lus­ta asun­toa etsi­vä voi hakea vain oikean kokois­ta ja ‑hin­tais­ta asun­toa oikeas­ta kau­pun­gin­osas­ta. Asun­nos­ta voi­daan näyt­tää poh­ja­piir­ros ja valo­ku­va sekä ker­toa isän­nöit­si­jän todis­tuk­ses­ta ilme­ne­vät tie­dot. Kaik­ki tämä lähes ilmaiseksi!
Suu­ri osa luo­ki­tel­luis­ta ilmoi­tuk­sis­ta tulee katoa­maan leh­tien pals­toil­ta. Tämä tekee leh­tien talou­teen aimo loven. Onko tämä asia­jour­na­lis­min loppu?
Toi­saal­ta net­ti voi­si tar­jo­ta sisäl­lön­tuo­tan­nol­le myös suu­ren mah­dol­li­suu­den. Sano­ma­leh­den työl­lis­tä­mis­tä vain mur­to-osa on toi­mit­ta­jia. Tilaus-mak­sua jaka­mas­sa ovat leh­den­ja­ka­jat, met­su­rit, pape­ri­työ­läi­set, rek­ka­kus­kit ja pai­no­ko­neen käyt­tä­jät. Net­ti­leh­des­sä nykyis­tä olen­nai­ses­ti suu­rem­pi osa bud­je­tis­ta voi­tai­siin suun­na­ta toi­mi­tuk­sel­li­seen työhön.
Se, ettei­vät päi­vä­leh­det ole vie­lä siir­ty­neet koko­naan net­tiin, joh­tuu pait­si kulut­ta­jien kon­ser­va­tii­vi­suu­des­ta myös sii­tä, että leh­teä on muka­vam­pi lukea kah­vi­pöy­däs­sä tai pai­kal­lis­ju­nas­sa, tois­tai­sek­si. Pian tulee käyt­töön elekt­ro­ni­nen pape­ri: kevyt, pape­riar­kin kokoi­nen ja sen­tin pak­sui­nen joh­do­ton näyt­tö, jota voi lukea sän­gys­sä kuin kir­jaa ja jos­sa kir­ja­sin­ko­ko on sää­det­tä­vis­sä näkö­ky­vyn mukaan.
Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen nos­taa ener­gian hin­ta. Se tekee leh­den pai­na­mi­ses­ta pape­ril­le ja rah­taa­mi­ses­ta kotei­hin pal­jon nykyis­tä kalliimpaa. 

Suo­mes­sa yli kym­me­nen­tu­hat­ta blo­gin pitä­jää kir­joit­taa omak­si ilok­seen aja­tuk­si­aan ja koke­muk­si­aan mui­den ruo­dit­ta­vak­si. Kuu­lun hei­hin minä­kin. Pää­osa blo­geis­ta on pit­käs­tyt­tä­viä jul­ki­sia päi­vä­kir­jo­ja, mut­ta on jou­kos­sa esi­mer­kik­si tie­de­uu­ti­sis­ta rapor­toi­via. Useim­mil­la on luki­joi­ta vain kou­ral­li­nen, mut­ta par­hail­la kym­me­niä tuhan­sia kuu­kau­des­sa. Jot­kut kir­joit­ta­jis­ta yrit­tä­vät saa­da aher­ruk­ses­taan pie­nen kor­vauk­sen otta­mal­la sivus­toil­leen mai­nok­sia, mut­ta vähäi­sik­si nämä ansiot jää­vät. Par­hais­sa blo­geis­sa on kui­ten­kin niin hyvä idea taus­tal­la, että sii­tä voi­si kehit­tää elin­kei­non teki­jäl­leen. Blo­gi­tek­niik­ka tar­joai­si anka­ras­ti mode­roi­tu­na mah­dol­li­suu­den jopa huip­pu­ta­soi­seen tie­teel­li­seen aja­tus­ten­vaih­toon, mut­ta sil­loin luki­joi­den pitäi­si mak­saa toimittamisesta.
Inter­ne­tis­sä on mak­sul­li­sia pal­ve­lu­ja, esi­mer­kik­si puhe­lin­luet­te­lo­ja, jot­ka tila­taan mää­rä­ajak­si. Koh­tuu­hin­tai­set ker­ta­mak­sul­li­set pal­ve­lut puut­tu­vat, kos­ka mak­sa­mi­nen pank­ki­tun­nuk­sil­la, luot­to­kor­til­la tai kän­ny­käl­lä on niin vai­val­lois­ta ja kal­lis­ta, ettei pie­niä mak­su­ja kan­na­ta kerä­tä. Net­ti­kau­pan ohel­la ilmei­ses­ti vain por­no­si­vus­tot ovat käyt­tä­neet tätä mak­su­ta­paa menestyksellä.
Voi­si käyn­nis­tyä sisäl­lön­tuo­tan­non val­lan­ku­mous, jos netis­sä voi­si kerä­tä luki­joil­ta vaik­ka­pa sen­tin suu­rui­sia mik­ro­mak­su­ja. Mik­ro­mak­sus­ta ei muo­dos­tui­si käy­tön estet­tä. Ehkä­pä jona­kin päi­vä­nä jokai­sel­la on tie­to­ko­neel­laan vir­tu­aa­li­nen kuk­ka­ro, jos­ta voi mak­saa pie­niä mak­su­ja yhdel­lä klik-kauksella.
Leh­det voi­si­vat saa­da haas­ta­van kil­pai­li­jan vapais­ta kir­joit­ta­jis­ta, jot­ka eivät enää tar­vit­si­si leh­teä itsen­sä ja luki­joi­den väliin. Nämä voi­si­vat ver-kos­toi­tu­mal­la tukea toi­nen toi­si­aan. Lop­pu­tu­los voi­si olla arvaamaton.
Kir­jai­li­ja saa itsel­leen noin kak­si euroa pari­kymp­piä mak­sa­vas­ta kir­jas­ta. Net­ti­kir­jas­ta hän sai­si itsel­leen lähes kai­ken, jol­loin kir­ja voi­si olla olen­nai­ses­ti hal­vem­pi – hal­vem­pi kuin tuo kak­si euroa, kos­ka pai­ne­tul­la kir­jal­la on yleen­sä usei­ta luki­joi­ta ja kos­ka hal­pa hin­ta lisää menekkiä.
Jokai­nen pöy­tä­laa­tik­ko­kir­jai­li­ja voi­si saa­da kir­jan­sa mark­ki­noil­le. Kulut­ta­jaa kaa­ok­sen kes­kel­lä voi­si­vat aut­taa arvos­te­lu­pals­tat ja net­ti­kir­ja­kau­pat, jot­ka ottai­si­vat lis­toil­leen vain laatutavaraa.
Tie­don mega­täh­dil­le mik­ro­mak­sut toi­si­vat jät­ti­tu­lot – samaan tapaan kuin ääni­te­mark­ki­nat ovat teh­neet musii­kin mega­täh­dis­tä moni­mil­jo­nää­re­jä. Ajat­te­len vaik­ka­pa Paul Krug­ma­nin kolum­ne­ja New York Time­sis­sä. Jos ne oli­si­vat kaik­kial­la maa­il­mas­sa luet­ta­vis­sa kym­me­nen sen­tin kor­vaus­ta vas­taan, luki­joi­ta saat­tai­si olla mil­joo­nia. Infor­maa­tio­mark­ki­noil­la ollaan usein lähel­lä voit­ta­ja vie kai­ken ‑ase­tel­maa, mut­ta niin­pä par­haat hen­gen­tuot­teet myös ovat kaik­kien saatavilla. 

Tär­kein mik­ro­mak­su­jen vai­ku­tus kui­ten­kin oli­si, että ne toi­si­vat laa­duk­kaat hakuoh­jel­mat net­tiin. Google tuot­taa haun tulok­se­na mitä tahan­sa, asi­aa ja ros­kaa. Arvos­tai­sin haku­ko­net­ta, jon­ka yllä­pi­tä­jä kan­taa vas­tuun tar­jot­tu­jen artik­ke­lien laa­dus­ta. Sen­tin hin­ta hakua koh­den ei estäi­si käyt­tä­mäs­tä pal­ve­lua. Jos asiak­kai­ta on sata mil­joo­naa, mel­koi­ses­ti rahaa tie­don ana­ly­soin­tiin ker­tyi­si. Täl­lai­sen pal­ve­lun tuot­ta­mi­nen on työ­val­tais­ta ja sik­si kal­lis­ta, kos­ka se edel­lyt­tää haet­ta­vien asia­kir­jo­jen indek­soi­mis­ta. Laa­duk­kaat hakuoh­jel­mat hel­pot­tai­si­vat olen­nai­ses­ti Hau­ta­mäen esit­tä­mää laa­tuon­gel­maa ja sääs­täi­si­vät aikaa tie­toa etsivältä
Tie­de­maa­il­man käy­tös­sä täl­lai­sia hakuoh­jel­mia on yli­opis­to­jen rahoit­ta­mi­na, mut­ta ne eivät ole avoi­mia ulkopuolisille.

Inter­ne­tin mak­sut­to­muus on monel­le peri­aa­te­ky­sy­mys. En ymmär­rä mitä peri­aat­teel­lis­ta on sii­nä, että net­tiyh­tey­des­tä ollaan val­miit mak­sa­maan ope­raat­to­ril­le, mut­ta sisäl­lön­tuot­ta­jan pitäi­si teh­dä työn­sä ilmai­sek­si. Pää­osa Inter­ne­tin sisäl­lös­tä oli­si edel­leen ilmais­ta; eihän val­tao­sa sivus­tois­ta tuot­tai­si mak­sul­li­si­na mitään.
Mik­ro­mak­su­jen avul­la Inter­net voi­si nous­ta kome­aan len­toon. Ne eivät estäi­si hum­puu­kin tar­joa­mis­ta, mut­ta aut­tai­si­vat käyt­tä­jää seu­lo­maan luo-tet­ta­vaa tie­toa. Samal­la Inter­ne­tis­tä tuli­si kana­va kir­jai­li­joil­le muil­le sisäl­lön tuot­ta­jil­le myy­dä tuot­tei­taan suo­raan kulut­ta­jil­le – ei vain koti­maas­sa vaan kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Tar­jol­le tuli­si pal­jon hyvää aineis­toa, joka nyt on pidet­ty teki­jän tulo­jen suo­je­le­mi­sek­si Inter­ne­tin ulkopuolella.

8 vastausta artikkeliin “Mikromaksut nostaisivat internetin lentoon”

  1. Sen­tin mak­su ei kuu­los­ta pal­jol­ta, mut­ta se raha pitää joten­kin saa­da liik­ku­maan. Ja se vaa­tii auten­ti­koin­tia ja muu­ta sel­lais­ta, joka vaa­ran­taa (tai jon­ka aina­kin koe­taan vaa­ran­ta­van) yksi­tyi­syy­den. Inter­ne­tis­sä tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set ovat toki hyvin lähel­lä nol­laa, mut­ta eivät kui­ten­kaan tasan nolla. 

    Blo­gi­tek­niik­ka tar­joai­si anka­ras­ti mode­roi­tu­na mah­dol­li­suu­den jopa huip­pu­ta­soi­seen tie­teel­li­seen aja­tus­ten­vaih­toon, mut­ta sil­loin luki­joi­den pitäi­si mak­saa toimittamisesta.”

    En ymmär­rä, mik­si. Luki­jat eivät nykyi­sin­kään mak­sa tie­teel­lis­ten jul­kai­su­jen toi­mit­ta­mi­ses­ta, vaan pai­no­mus­tees­ta, pape­ris­ta ja kus­tan­ta­mo­jen ahneu­des­ta. Tie­tyt kus­tan­ta­mot (esim Sprin­ger) ovat pääs­seet tie­tyil­lä aloil­la sel­lai­seen ase­maan, että tie­deyh­tei­sön jäse­net ovat val­mii­ta mak­sa­maan hui­keat pree­miot heil­le sii­tä, että nämä pai­na­vat hei­dän itsen­sä ilmai­sek­si toi­mit­ta­mi­aan jul­kai­su­ja. Toi­mi­tus­työs­tä ei nyt mak­se­ta kenel­le­kään mitään, vaan rahat mene­vät lyhen­tä­mät­tö­mi­nä kustantamolle. 

    Jos tie­deyh­tei­söil­lä oli­si yhteis­työ­hen­keä, ne pis­täi­si­vät kam­poi­hin ja jär­jes­täi­si­vät jul­kai­sut koko­naan verk­koon. Nyt kil­pai­lu joh­taa sii­hen, että tar­vi­taan ulko­puo­li­nen taho (siis kus­tan­ta­ja), joka näen­näi­ses­ti toi­mii arbit­raat­to­ri­na. Tosia­sias­sa se ei tee mitään muu­ta kuin levit­tää työn, jon­ka yhtei­sön jäse­net ovat ilmai­sek­si teh­neet ja kää­rii kaik­ki rahat. 

    Levi­tys­ka­na­va­na on kai­ken­li­säk­si yhä useam­min inter­net ja teks­tien lataa­mi­ses­ta jou­tuu mak­sa­maan hui­kei­ta summia.

  2. Aina­kaan niil­lä tie­tee­na­loil­la, joi­den käy­tän­tö­jä tun­nen, kukaan sisäl­lön­tuot­ta­jis­ta ei saa rahaa suo­raan jul­kai­suis­ta, ei kir­joit­ta­jat, eivät tie­teel­li­set toi­mit­ta­jat eivät­kä ver­tai­sar­vi­joi­jat. Huhut ker­to­vat, että joil­la­kin toi­sil­la tie­tee­na­loil­la on käy­tän­tö­nä sivu­mak­sut, jos­sa sisäl­lön­tuot­ta­jat mak­sa­vat oikeu­des­ta saa­da jut­tun­sa lehteen.

    Sil­ti näi­den leh­tien tilauk­set mak­sa­vat enem­män kuin Hesa­ri. Ok, näi­tä leh­tiä pai­ne­taan lähin­nä arkis­toin­ti­tar­koi­tuk­ses­sa, ja yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat siten suu­ria. Mut­ta mik­si verk­ko­ti­lauk­set­kin mak­sa­vat maltaita?

    En näe mitään syy­tä, mik­si tie­teel­lis­ten verk­ko­jul­kai­su­jen tar­vit­si­si mak­saa yhti­käs mitään. Kun eivät ne sisäl­lön­tuot­ta­jat niis­tä rahois­ta nyt­kään näe penniäkään.

    (Jour­na­lis­ti­nen ja fik­tii­vi­nen sisäl­tö on sit­ten asia erik­seen. Mak­san mie­lel­lä­ni Baen-kus­tan­ta­jal­le sen 2–5 euroa e‑kirjasta, jota pys­tyn luke­maan niin läp­pä­ril­lä­ni kuin käm­men­tie­to­ko­neel­la­ni ja jon­ka käyt­töä ei ole mil­lään luke­mi­se­nes­to­vä­li­neil­lä, joi­ta myös kopio­suo­jauk­sik­si kut­su­taan, hai­tat­tu. Mut­ta Baen onkin sit­ten ainoa, joka myy e‑kirjoja jär­ke­väl­lä tavalla.)

    Mik­ro­mak­sut ovat mai­nio aja­tus mut­ta han­ka­la toteut­taa tek­ni­ses­ti ja jou­he­vas­ti. Epäi­len tosin, että sent­ti on lii­an iso hin­ta useim­mis­ta hyö­dyl­li­sis­tä­kin sivuista.

  3. Kir­jai­li­ja saa itsel­leen noin kak­si euroa pari­kymp­piä mak­sa­vas­ta kir­jas­ta. Net­ti­kir­jas­ta hän sai­si itsel­leen lähes kai­ken, jol­loin kir­ja voi­si olla olen­nai­ses­ti hal­vem­pi – hal­vem­pi kuin tuo kak­si euroa, kos­ka pai­ne­tul­la kir­jal­la on yleen­sä usei­ta luki­joi­ta ja kos­ka hal­pa hin­ta lisää menekkiä.”

    Perus­tuu ole­tuk­seen, jon­ka mukaan hyö­dyk­keen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la on yleen­sä ottaen mitään teke­mis­tä sen hin­nan kans­sa. Kir­jas­sa mak­se­taan jo nyt kui­ten­kin enim­mäk­seen teks­tis­tä, ei kan­sis­ta tai kuvis­ta. Höl­mö­jä­hän kir­jai­li­jat oli­si­vat, jos teok­si­aan yhtään lii­an hal­val­la myisivät.

  4. Kai­ja­na­ho sai minut ihmet­te­le­mään, mihin tie­teel­lis­ten leh­tien kor­keat tilaus­mak­sut sit­ten oikein mene­vät, jos niis­tä ei mak­se­ta kenel­le­kään. Tähän asti olen kuvi­tel­lut, että kal­lis­ta niis­sä ovat ne artik­ke­lit, joi­ta ei jul­kais­ta, kos­ka seu­lo­mi­nen mak­saa. Jos arvioi­jil­le­kaan ei mak­se­ta, niin min­ne sitten?

    Netis­sä­hän kuka tahan­sa saa artik­ke­lin­sa jul­ki — ja sen huo­maa, kun jos­ta­kikn asias­ta hakee tie­toa Googlel­la. Mik­ro­mak­sut saat­tai­si­vat syn­nyt­tää mak­sul­li­sia haku­ko­nei­ta, jois­sa haku tuot­tai­si vain laa­dul­taan kar­sit­tu­ja juttuja. 

    Voi­sin esi­mer­kik­si mak­saa vähän sii­tä, että käy­tert­tä­vis­sä­ni oli­si hyvin orga­ni­soi­tu luet­te­lo ilmas­ton­muu­tok­ses­ta kir­joi­te­tuis­ta täy­si­päi­sis­tä artik­ke­leis­ta. Nyt Google tuot­taa lähin­nä eri­lais­ten huu­haa ‑skep­tik­ko­jen hengentuotteita.
    Saman asian tosin tekee ilmai­sek­si — jos­kin pal­jon huo­nom­min — blo­gi­lis­to­jen kes­ki­näi­set viittaukset.

    Han­nu Oksa­la on teo­rias­sa oikeas­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä vää­räs­sä. Jos kir­jai­li­jat lakai­si­vat saa­da net­ti­kir­jois­ta kym­men­ker­tais­ta hin­taa, kir­joit­ta­mi­ses­ta tuli­si perin kan­nat­ta­vaa. Haluk­kai­ta kir­jai­li­joi­ta ilmaan­tui­si kosolti.
    Kyl­lä hin­ta löy­täi­si tasa­pai­non jos­sain olen­nai­ses­ti nykyi­siä kir­jan hin­to­ja alem­mal­la tasol­la. Luu­len, että kulut­ta­jil­le tuli­si hyö­dys­tä suu­rin osa, mut­ta eivät kir­jai­li­jat­kaan aivan osat­to­mik­si jäi­si. Var­maan­kin suo­sik­ki­kir­jai­li­jat rikas­tui­si­vat melkoisesti.

  5. Voi­sin esi­mer­kik­si mak­saa vähän sii­tä, että käy­tert­tä­vis­sä­ni oli­si hyvin orga­ni­soi­tu luet­te­lo ilmas­ton­muu­tok­ses­ta kir­joi­te­tuis­ta täy­si­päi­sis­tä artikkeleista.”

    Ei tar­vit­se mak­saa. Maa­il­man joh­ta­va ilmas­to­tut­ki­ja Roger Piel­ke Snr. kerä­si blo­giin­sa lis­tan alan kes­kei­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta aina Elo­kuul­le 2007 asti http://climatesci.colorado.edu/

    Työ­kii­rei­den takia hän on nyt sul­ke­nut blo­gin­sa, mut­ta kaik­ki mate­ri­aa­li on selattavissa.

  6. Kyl­lä, netis­tä saa hyvää tie­toa ilmai­sek­si. Kuten esi­mer­kik­si siis tuon Roger Piel­ken blo­gin, jos tie­tää sii­tä. Minä en tähän päi­vään asti ole tien­nyt. Pari sent­tiä oli­sin tuos­ta­kin tie­dos­ta mak­sa­nut, jopa enemmänkin.

  7. Ihan ute­liai­suu­des­ta, aut­taa­ko Google Scho­lar tuol­lai­sis­sa hauis­sa? Sehän rajaa pois käy­tän­nös­sä kai­ken täys­ros­kan. Eivät sen haku­tu­lok­set toki jäsen­nel­ty­jä ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.