Asuntorakentaminen hiipuu!

Raken­nus­li­ik­keet hadas­ta­vat rak­en­tamista Pääkaupunkiseudul­la, kos­ka uusien asun­to­jen myyn­ti takkuilee. Onpa joitakin korkeimpia hin­tapyyn­töjä joudut­tu alen­ta­maankin. Tähän ei voi mitenkään alistua.
Asun­to­jen hin­ta ylit­tää aivan var­masti rak­en­tamiskus­tan­nuk­set. Rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa siis voit­toa, eikä perustei­ta rak­en­tamisen lykkäämiselle pitäisi olla.
Raken­nus­li­ik­keet pyrkivät tuke­maan hin­tata­soa, suomek­si san­ot­tuna pitämään hin­nat mah­dol­lisim­man korkeina. Tämä on tyyp­illi­nen monop­o­lis­tisen hin­noit­telun piirre. Kil­pailu­olo­suhteis­sa näyt­tää ole­van jotain pahasti vial­la. Ollaanko Kil­pailu­vi­ras­tossa yhä kesälomilla?
Mukaan seudun rak­en­tamiseen on saata­va uusia yri­tyk­siä. Kun­nat voisi­vat näis­sä olo­suhteis­sa toimia myös itse kartellin mur­ta­ji­na ja raken­nut­taa myös kovan rahan asun­to­ja myyn­ti­in, niin kauan kuin kau­pal­lisil­la tahoil­la kat­so­taan edullisim­mak­si odotel­la rak­en­tamisen kanssa. Kartel­lia voi mur­taa myös lisäämäl­lä rajusti tont­ti­tar­jon­taa. Kun kun­ta tai val­tio antaa ton­tin raiken­net­tavak­si, ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­ta­va myös sito­va ja kun­nol­la sank­tioitu aikataulu rak­en­tamiselle. Tont­te­ja ei pidä antaa keinot­te­lu­mielessä tyhjinä pidettäväksi .
Raken­nus­la­ki antaa myös järeämpiä keino­ja saa­da tyhjät rak­en­tamiskelpoiset ton­tit rak­en­teille. Rak­en­tamiske­ho­tuk­set ja korote­tut kiin­teistöverot tyhjinä pidet­täville ton­teille peli­in ja heti. Val­tiokin voisi vähän korot­taa ylära­jaa ran­gais­tuys­lu­on­toiselle kiin­teistöverolle, joka voidaan aset­taa rak­en­tamiskelpoiselle tyhjälle tontille.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni klikkaa­mal­la tästä. 

2 vastausta artikkeliin “Asuntorakentaminen hiipuu!”

  1. Yksi keino mikä uno­h­tui on oma­toimi­rak­en­t­a­mi­nen. Omakoti­talois­sa tämä toimii, mut­ta mah­dol­lisuuk­sia olisi muis­sakin asum­is­muodois­sa. Helsinki­in on aiem­min tehty jopa ker­rostalo­ja ja ainakin riv­i­talo­ja niin että asukkaat ovat toim­i­neet raken­nut­ta­jana. Nyky­isil­lä riski­hallintavä­lineil­lä tämän pitäisi olla itseasi­as­sa helpom­paa kuin ennen, ja itselle rak­en­taval­la ei ole sitä perus­riskiä että asun­to jää myymättä.

    Onhan tätä ajoit­tain ehdotel­lut yksi jos toinenkin, henkilöko­htais­es­ti olisin moi­seen urakkaan valmis. Ja ker­rostont­te­ja joku näköjään yrit­tää kau­pa­ta (http://www.oikotie.fi/cache?exit=show_apt&id=1411861), tosin 500 euroa ker­rosneliöltä käytän­nössä Jakomäessä ja moot­tori­tien vier­essä on aika hur­ja pyyntö.

    Kaupun­ki voisi minus­ta ainakin kokeil­la sel­l­aista jär­jeste­lyä, että se kaavot­taisi ja vuokraisi ker­rostalo­ton­tin tule­vien asukkaiden perus­ta­mal­la asun­to-osakey­htiölle, vaikka­pa Hitas-ehdoin ja valvon­al­la. Yleistyessään tämä piristäisi kum­masti kil­pailua asuntorakennuttamisessa.

  2. Tilan­neana­lyysi ja tar­jo­tut keinot ovat var­masti oikei­ta, jos tavoite on jatku­va talouden, väestön ja raken­nuskan­nan kasvu pääkaupunkiseudulla.

    Vihreän poli­itikon pitäisi minus­ta kuitenkin suo­da edes pieni mah­dol­lisu­us sel­l­aiselle ajatuk­selle, että jatku­va kasvu ei ylipäätään ole kestävä ja järkevä tavoite.

    Minus­ta emme tarvitse metropo­lia, joka pitää maamme kan­sain­välis­es­ti kilpailukykyisenä.
    Kil­pailukykymme luon­non­va­ro­jen riis­tossa on nyt erit­täin vah­va ja ain­oa järkevä vihreä tavoite on sen alentaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.