Voisiko komissio olla oikeassa?

EU:n komis­sio on ilkeämielisyy­dessään tor­pan­nut Suomen ajatuk­sen mak­saa maat­alouden ympäristötues­ta kor­vaus­ta siitä, että sikaloiden jätök­siä käytetään lan­noit­teina luo­mu­tiloil­la. Komi­sion mielestä tämäloukkaa saas­tut­ta­ja mak­saa peri­aatet­ta. Maat­alous­min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­la on luvan­nut tais­tel­la urheasti asian puoles­ta. Olin myös kuulev­inani radios­ta, että maat­alous­min­is­teri olisi sanonut, että komis­sion tulk­in­ta jät­tää­suo­ma­laiset sikati­lat kohtu­ut­tomaan tilanteeseen. Kuulin var­maan väärin, sil­lä jos Antti­la olisi niin sanonut, hän olisi samal­la myön­tänyt, että komis­sio on oike­as­sa: Suo­mi käyt­tää kasv­invil­jeli­jöille tarkoitet­tua ympärtistö­tukea sikatilo­jen hyväksi. 

Komis­sion aja­tus on, että sikatilo­jen on huole­hdit­ta­va jät­teistään omil­la kus­tan­nuk­sil­laan siinä mis­sä sel­l­ute­htaankin. Yksi tapa huole­htia niistä on levit­tää ne lan­noit­teena naa­purien pel­loille. Jos kasv­invil­jeli­jät vaa­ti­vat tästä kor­vauk­sen, sikatilo­jen pitäisi se mak­saa eikä EU:n. Jos EU mak­saa sen, sil­lä tue­taan sikatilo­ja eikä kasv­invil­jeli­jäitä tai ympäristöä.

En pidä mahdottomana,että EU on asi­as­sa oike­as­sa. Luon­non­mukainen lan­noi­tus on kan­natet­ta­va asia. Uskot­tavam­mak­si ympäristötuen käyt­tö tähän tarkoituk­seen muut­tuisi, jos sitä saisi yhtäläisin perustein myös taa­jamien kaatopaikoil­la yhdyskun­ta­jät­teestä syn­nyte­tyn kom­pos­tim­ul­lan käyttöön. 

Tuo ympäristö­tu­ki tekee muuten kan­nat­ta­mat­tomak­si tehdä lan­nas­ta biokaa­sua ja käyt­tää vain tästä jäävä jätös lan­noit­teena. Itämeren kalat kan­nat­taisi­vat tätä vaihtoehtoa.

On isän­maal­lista, että Antti­la tais­telee ympäristötuen vähän vilpil­lis­es­tä käytöstä lop­pu­un asti, mut­ta onko se viisas­ta? Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäil­lään. Antti­la voi viedä täl­lä uskot­tavu­u­den myös Suomen oikeute­tu­il­ta toiveilta. 

Tutus­tu­in komis­sion logi­ikkaan aikanaan, kun ter­veysmin­is­ter­inä jouduin tap­pele­maan Suomelle oikeu­den kalas­taa silakkaa ihmis­ten ravin­nok­si huoli­mat­ta kalan suurista diok­si­in­imääristä. (Ter­veisiä muuten kloori­valka­istun sel­l­un tuot­ta­jille!) Virkamiehet tar­jo­si­vat min­ulle säkil­lisen argumet­te­ja, jot­ka oli­vat läh­es yhtä huono­ja kuin Antti­lan sika-argu­men­tit. Heitin muut roski­in ja tur­vauduin vain yhteen, mut­ta murskaavaan. Suomes­sa ne, joil­la on paljon diok­si­inia ver­essään, elävät van­hem­mik­si kuin ne, joil­la sitä on vähän. Ei sik­si, että diok­si­i­ni olisi ter­veel­listä, vaan kos­ka kalan­syön­ti on niin ter­veel­listä, että se ylit­tää diok­si­inin epäter­veel­lisyy­den. Jos siis silakan syöjän pakote­taan siir­tymään lenkki­makkaraan, kansan­ter­veys kärsii,vaikka diok­si­inin saan­ti vähenisikin.

Kävimme asi­as­ta ter­veyskomis­saari Byr­nen kanssa pitkän ja ankaran aka­teemisen väit­te­lyn, jos­sa min­ua hyödyt­tivät tilas­toti­eteen opin­not paljon enem­män kuin virkami­esten prep­paus. Byrne väit­ti vas­taan jokaista vir­ket­täni, mut­ta lop­ul­ta hän sul­ki map­pin­sa ja sanoi, että hyvä on, olet oike­as­sa. Syökää sit­ten silakkaanne. 

Jotenkin tuli sel­l­ainen tunne, että parhait­en pär­jää totu­u­den­mukaisil­la argu­menteil­la. Se muuten on asia, jos­ta olen hyvin iloinen. Pienen maan kan­nat­taisi kan­nat­taa komis­sion val­taa ja reilua peliä. 

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni klikkaa­mal­la tästä. 

2 vastausta artikkeliin “Voisiko komissio olla oikeassa?”

  1. Hyvä point­ti noin yleis­es­ti ja muka­va kuul­la koke­muk­sis­tasi totu­u­den­mukaisten (tai sen tun­tu­is­ten) argu­ment­tien käytöstä. 

    Korkei­den diok­si­inip­i­toisuuk­sien ja korkeam­man elin­iän suhde ei kuitenkaan vält­tämät­tä seli­ty yksi­no­maan kalan­syön­nin posi­ti­ivisil­la ter­veysvaiku­tuk­sil­la. Epi­demi­ol­o­giset kor­re­laa­tiot eivät useinkaan ole niin yksinkertaisia.

    Jos­sain per­hekeskustelus­sa muis­tan aihet­ta aikanaan sivu­tun. Rav­it­se­musti­eteil­i­jä-epi­demi­olo­gi-lääkäri-tutk­i­ja-pro­fes­sori-ter­veysin­toil­i­ja-kaar­ti oli muis­taak­seni vakaasti siinä käsi­tyk­sessä, että ver­rat­taes­sa korkei­den diok­si­inip­i­toisuuk­sien omaavien ihmis­ten ryh­mää johonkin muuhun otok­seen kuin koko Suomeen — olisiko ollut es. ran­nikol­la asu­vat ei-silakkaa syövät ihmiset — nähti­in, että korkeat diok­si­inip­i­toisu­udet oli­vat yhtey­dessä korkeam­paan kuolleisuuteen.

    Pitäisi var­maan tark­istaa em. kom­men­taat­tor­eil­ta pointit, peruste­lut ja näi­hin (tyyp­il­lis­es­ti vas­taavis­sa keskusteluis­sa) liite­tyt tutkimusviitteet.

  2. Voi olla, että tarkem­pi tutkimus voisi kumo­ta tuon käyt­tämäni argu­mentin. Se oli kuitenkin val­lit­se­va tieto sil­loin, muis­taak­seni vuon­na 2002.

    Komis­saari Byrne muuten vähän mokasi. Me puhuimme koko ajan silakas­ta, jota ei ruokavalios­sa voi kor­va­ta muual­ta tuo­dul­la puh­taam­mal­la silakalla, vaan sen syön­tikiel­to vähen­täisi kalan syön­tiä. Argu­ment­ti ei pätenyt lainkaan loheen, joka siinä sivus­sa sai poikkeuslu­van, vaik­ka se olisi kor­vat­tavis­sa nor­jalaisel­la lohel­la. Itse suosin dioksin­ion­gel­man takia aika paljon nor­jalaista tuon­tilo­h­ta, vaik­ka se onkin kas­sis­sa kasvatettua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.