Helsingin Sanomat tiesi kertoa, että metrolla voisi päästä nykyiseen Lounais-Sipooseen “jo” vuonna 2017. Logiikka kulki niin, että jos metro valmistuisi Espooseen vuonna 2013, sen jälkeen voitaisiin Sipoon metro rakentaa neljässä vuodessa ja se valmistuisi vuonna 2017.
En tiedä, onko syynä tähän peräkkäisyyteen kapasiteetti vai raha. Jos metron rakentamiskapasiteetti on niin erikoistunutta,ettei kahta työmaata voi olla auki yhtä aikaa, niin olkoon sitten niin. On kuitenkin vähän vaikea uskoa tähän.
Raha ei ole mikään syy peräkkäisyyteen. Sitä varten maassa on pankkeja, että investoinnit voidaan ajoittaa tarpeen mukaan eikä sen mukaan, paljonko oman kassan pohjalta rahaa löytyy. Sipoon metro maksanee noin 150 miljoonaa euroa. Nykyinen reaalikorkokanta (korko miinus inflaatio) on noin kaksi prosenttia. Rakentamisen aikaistaminen maksaisi siis noin kolme miljoonaa euroa vuotta kohden. Jos liitettävälle alueelle rakennetaan asunnot 20 000 hengelle, tämä investointi maksaa noin kolme miljardia ellei vähän enemmänkin. Alueelle rakennettavat kadut ja johdot maksavat enemmän kuin metro.
On tärkeätä, että metro on läsnä alusta pitäen. Silloin alueelle hakeutuu asumaan paljon enemmän niitä, joiden työpaikka, harrastukset ja sukulaiset ovat metron suunnassa. Jos metro tulee joskus myöhemmin, uusien asukkaiden rutiinit ovat jo urautuneet kumipyöräliikenteen mukaisiksi. Jos asuminen alueelle edellyttää viisi ensimmäistä vuotta sitä, että perheellä on kaksi autoa, aika huonoja joukkoliikenteen käyttäjiä siitä myöyhemminkään syntyy. Kun metro joskus tulee, kauppojen kannattaa olla metroaseman lähellä, mutta jos niiden viisi ensimmäistä vuotta kannattaa olla jossain aivan muualla, sinne muualle ne rakennetaan. Ja niin edelleen.