Vihreät porvarihallituksessa

(Suomen Kuvale­hti 17/2007)
Eduskun­tavaaleis­sa ei tapah­tunut mitään kummempaa.
Keskus­ta menet­ti ääniä kokoomuk­selle, mikä on vain askel kohti nor­maalia oloti­laa. Onhan siinä jotain outoa, että Kuu­sisaa­res­sa äänestetään parem­man puut­teessa Maalaisliittoa.
Toisek­si demar­it hävi­sivät perus­suo­ma­laisille. Tätäkin on osat­tu odot­taa, sil­lä melkein kaikkial­la Euroopas­sa oikeistopop­ulisti­nen puolue on iskenyt demarien kan­nat­ta­ja­joukkoi­hin. Meniköhän Voikkaan irti­san­ot­tu­jen protesti ihan niin kuin piti, kun se johti porvarihallitukseen?
Kol­man­nek­si vasem­mis­to hävisi demografi­alle. Edel­lis­ten vaalien jäl­keen 200 000 äänioikeutet­tua on kuol­lut. ja neljän­nesmiljoona on saanut äänioikeu­den. Nuoris­sa on vasem­mis­to­laisia selvästi vähem­män kuin vanhoissa.

Por­var­i­hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen oli vihreiltä iso lin­jaratkaisu. Kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa sinivihreästä yhteistyöstä on koke­mus­ta monista kaupungeista, jois­sa demarien ja vihrei­den huonot henkilö­suh­teet ovat aja­neet vihre­itä yhteistyötön kokoomuk­sen kanssa. Sisältökysymys­ten pitäisi olla henkilöko­htaisia antipa­tioi­ta tärkeämpiä. Kuinka­han mon­ta kaupung­in­jo­hta­jaa demar­it aiko­vat vielä menet­tää kokoomuk­selle ennen kuin alka­vat yhteistyöhön vihrei­den kanssa?
Anneli Jäät­teen­mä­ki kysyi vihrei­den halukku­ut­ta por­var­i­hal­li­tuk­seen vuon­na 2003. Olin sil­loin puheen­jo­hta­ja ja kieltäy­dyin suo­ral­ta kädeltä. Vihreät eivät olisi olleet por­var­i­hal­li­tuk­seen sisäis­es­ti valmi­ita eikä vaal­i­t­u­los antanut sel­l­aiselle oikeu­tus­ta. Tuoreessa muis­tis­sa oli hyvät koke­muk­set Lip­posen hal­li­tuk­sista. Toisin kuin nyt, pysty­imme neljä vuot­ta sit­ten estämään koko han­kkeen. En tiedä, oliko Jäät­teen­mä­ki vakavis­saan, vai oliko kyse vain demarien neu­vot­telu­ase­man heikentämisestä.
Tsekissä vihreät ovat mukana por­var­i­hal­li­tuk­ses­sa. Latvi­as­sa oli vähän aikaa jopa vihreän pää-min­is­terin johta­ma por­var­i­hal­li­tus, mut­ta neu­vos­tomiehi­tyk­seltä säästynei­den Euroopan maid­en vihreistä Suomen vihreät osal­lis­tu­vat ensim­mäis­inä hal­li­tuk­seen ilman demare­i­ta. Enem­mistö Eu-roopan vihreistä puolueista on ter­ve­htinyt napan­uo­ran katkaisemista demarei­hin tyy­tyväis­inä. Suo-men esimerkil­lä saat­taa olla vaiku­tus­ta esimerkik­si Saksassa.

Vihreät ero­si­vat viisi vuot­ta sit­ten Lip­posen hal­li­tuk­ses­ta, kun eduskun­ta antoi luvan viiden­nelle ydin­voimalalle. Pidin ratkaisua vääränä ja niin piti selvä enem­mistö vihrei­den kan­nat­ta­jis­takin, mut­ta yksit­täis­ten vihrei­den poli­itikko­jen lausun­not oli­vat lehdis­tön yllyt­täminä maalan­neet puolueen nurkkaan. Ei kan­na­ta hävitä koko sotaa, vaik­ka häviää tais­telun. Ydin­voimaa aja­neet oli­vat vihrei-den lähdöstä iloisia. Ei vastapuol­ta pidä ilahduttaa.
Nyt vihreät ovat vält­täneet ydin­voima-ansaa huolel­lis­es­ti. Kansa äänesti niin ydin­voimamyön­tei-sen eduskun­nan, ettei asi­as­ta näytä syn­tyvän jän­ni­tys­näytelmää. Kiin­nos­tuk­sel­la odotan, tor­pataan-ko sen­tään sak­salais­ten EON:n yri­tys rak­en­taa Suomeen seit­semäs ydin­voimala tuot­ta­maan sähköä Euroopan markkinoille.
Ydin­voiman sijas­ta vihrei­den hal­li­tus­taival oli tyssätä pohjoisen allashankkeisi­in. Vuo­tok­sen allas kaa­tui oikeudessa Holk­erin hal­li­tuk­sen säätämään vesi­laki­in, joka kieltää vesien pilaamisen yk-siselit­teis­es­ti ilman mitään edullisuusvertailua(!)Vesilain muut­tamiseen oli muil­la suuria halu­ja, mut­ta allashal­li­tuk­seen vihreät eivät olisi voineet osal­lis­tua, ja tämä oli johtaa vihrei­den ulos­marssi­in lauan­tai-iltana. Tämän käden­vään­nön vihreät näyt­tävät voit­ta­neen. Vesi­lain muu­tok­seen kaikil­la hal­li­tus­puolueil­la on veto-oikeus ja sen valmis­telus­ta vas­tu­us­sa ole­vak­si oikeusmin­is­terik­si valit­ti­in vihrei­den Tui­ja Brax.

Hal­li­tu­so­hjel­mas­ta tuli vihrei­den kannal­ta kelvolli­nen, mut­ta niin väljä, ettei se olisi toimin­ut vaku­u­tuk­se­na, jos hal­li­tuskump­pan­it oli­si­vat valin­neet min­is­tereik­si pelät­tyjä junt­tioikeis­to­laisia. Eri­tyis­es­ti pelät­ti­in keskusta­laista ympäristömin­is­ter­iä, mut­ta Paula Lehtomäen val­in­ta taisi merk­itä paran­nus­ta nykytilaan.
Paljon min­is­te­rien maail­mankäsi­tyk­ses­tä ker­too suh­tau­tu­mi­nen hedelmöi­tyshoito­laki­in. Min­iste-reistä vain kak­si – Sirk­ka-Liisa Antti­la ja Paula Risikko – äänesti nais­parien hedelmöi­tyshoito­ja vas­taan. Lib­er­aalia porukkaa siis. Risikon äänestyskäyt­täy­tymiseen taisi vaikut­taa vaalipi­irin sisäi­nen tais­telu enem­män kuin oma vakaumus.
Risikos­ta saimme hyvän perus­palve­lu­min­is­terin. Henkilöko­htai­sista syistä pidin tätä val­in­taa tär-keänä.

Kolmes­ta suures­ta puolueesta yksi jää vuorol­laan oppo­si­tioon. Aika kan­nat­taa käyt­tää sel­l­ais­ten asioiden kor­jaamiseen, jois­sa oppo­si­tioon jääväl­lä on jokin ide­ologi­nen vam­ma. Demareil­la sel­l­ainen liit­tyy rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen ja sen tun­nus­tamiseen, että työvoima, jon­ka osaamises­sa tai muis­sa omi­naisuuk­sis­sa on puut­tei­ta, kävisi parem­min kau­pak­si, jos se mak­saisi työ­nan­ta­jille vähemmän.
Luulin, että tähän puut­tumis­es­ta val­lit­sisi yksimielisyys. Kovasti petyin, että rahat, jot­ka olisi tarvit­tu mata­la­palkkaisten vero­jen ja työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alen­nuk­si­in, haaskat­ti­in jon­nin­joutavaan rahan jakamiseen omille äänestäjille.
Eri­tyisen hölmöä oli käyt­tää puoli mil­jar­dia euroa ruuan arvon­lisäveron alen­tamiseen. Miten keskus­tan kent­tä tähän höpläytet­ti­in? Koti­maiselle maat­aloudelle siitä on vain hait­taa, kos­ka se suosii etelän herkku­ja ohi koti­mais­ten peruselin­tarvikkei­den. Tarkoi­tus ei sen­tään liene, että suo­ma­laiset söi­sivät enem­män. Eines­te­ol­lisu­ut­ta veronalen­nus hyödyt­tää ja karamel­lite­htail­i­joi­ta. Työl­lisyys ale­nee, kos­ka rav­in­to­laru­uan ase­ma suh­teessa eines­ruokaan heikkenee.
Mitähän hal­li­tus aikoo tehdä, kun työt­tömät, eläkeläiset ja toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaat tajua­vat, ettei ruuan alv-alen­nus hyödytäkään heitä, kos­ka se alen­taa indeksin kaut­ta hei­dän tulo­jaan. Peukaloidaanko seu­raavak­si indeksiä?
Toinen turha muu­tos kos­ki eläkkei­den vero­tus­ta. Työn­teon kan­nat­tavu­u­den paran­tamisek­si on helpotet­tu palkkat­u­lo­jen vero­tus­ta eril­lisil­lä vähen­nyk­sil­lä, joi­ta työt­tömät ja eläkeläiset eivät ole saa­neet. Nyt tämä ”tulon­hankkimisvähen­nys” päätet­ti­in antaa myös eläkeläisille niin, että siitä hyö­tyvät keskimääräistä parem­paa eläket­tä saa­vat. Jos kas­sas­sa on ylimääräistä rahaa eläkeläisille jaet­tavak­si, olisin käyt­tänyt sen van­husväestön palvelui­hin. Eläkkei­den ansioi­ta alen­netaan joka tapauk-ses­sa min­un ikälu­okkani siir­tyessä eläk­keelle. Kan­nat­tako eläkkeitä tässä välis­sä nos­taa ja onko se edes oikein, kos­ka nyky­isiä eläkkeitä mak­sa­vat eivät tule itse saa­maan yhtä hyvää eläkettä?
Kol­man­nek­si ne rahat, jot­ka annet­ti­in kaikkien kansaneläket­tä saavien eläk­keen nos­tamiseen 20 eurol­la, olisin käyt­tänyt köy­himpi­en, pelkkää kansaneläket­tä saavien eläk­keen nos­tamiseen sadal­la eurol­la vähim­mäiseläke­jär­jestelmän avul­la. Se olisi pois­tanut van­hu­usköy­hyy­den, mut­ta pelkkää kansaneläket­tä saav­il­la on vain 85 000 ään­tä ja kaikil­la kansaneläket­tä saav­il­la 700 000 ääntä.
Ennen poli­itikko­ja syytet­ti­in siitä, että he heti vaalien jäl­keen pet­tivät vaalilu­pauk­sen­sa. Tätäkin pahempaa on, että hölmöt lupauk­set pidetään.