Pyöräretken kommentointia

Avaan blo­gi­kes­kus­te­lun näil­lä koti­ti­vuil­la­ni pyö­rä­ret­kes­tä­ni. Tähän voi kir­joit­taa kysy­myk­siä kai­kes­ta ret­keen liit­ty­väs­tä. Yri­tän vas­tail­la, kun net­tiyh­tey­den pää­hän pääsen.

9 vastausta artikkeliin “Pyöräretken kommentointia”

  1. Hie­no tem­paus, var­si­nais­ta ekomatkailua.

    Nokia E90 kom­mu­ni­kaat­to­ri oli tär­keä navi­goin­ti- ja kom­mu­ni­koin­ti­vä­li­ne jol­la hoi­dit yhtey­den­pi­don kotiin.

    Kysy­myk­siä :
    Miten lata­sit kom­muk­kaa ? ( yöl­lä maja­pai­kan töpselistä ? )

    Mil­lä käy­tän­nön tek­ni­sil­lä rat­kai­suil­la blog­gaus oli­si suju­nut vie­lä kätevämmin ?

    - kit­kat­to­mal­la napa­dy­na­mol­la tai
    aurin­ko­ken­not seläs­sä ole­val­la takilla
    — kun­non teli­neel­lä lait­teel­le, aina esil­lä, suo­jat­tu ja ladattuna
    — sanelukone-ominaisuus 

    PS. Olen itse vähän pääl­le 40:nen per­hee­ni­sä espoosta.

  2. Lata­sin kom­mu­kan hotel­lin töp­se­lis­tä. Jos oli­sin nuk­ku­nut tel­tas­sa, tilan­ne oli­si ollut han­ka­lam­pi, mut­ta vie­lä oli­si jää­nyt mah­dol­li­sek­si pum­ma­ta säh­köä kuppiloista.

    Toki läp­pä­ri oli­si ollut käte­väm­pi, mut­ta sel­lai­nen pai­naa. Oli­si ollut hyvä, jos oli­si pääs­syt sel­lai­sen tie­to­ko­neen äärel­lä, jos­sa on USB-lii­tin. Oli­si voi­nut lähet­tää kuvat säh­kö­pos­til­la. Nyt nii­den lähet­tä­mi­nen tuli aika kal­liik­si (noin 10 euroa/kpl) ja jou­duin käyt­tä­mään Hesa­rin toi­mit­ta­jaa, joka kiin­nit­ti kuvat pai­kal­leen. Sik­si nii­tä ei ollut vii­kon­lop­pui­sin. Vähän las­ten­tau­te­ja tuos­sa sil­loin vie­lä puo­li­val­miis­sa kom­mu­kan pro­to­tyyp­pi­ver­sios­sa oli. En pääs­syt netin kaut­ta säh­kö­pos­tii­ni, mikä siis joh­ti, etten voi­nut käyt­tää wlan-yhteyt­tä kuvien lähet­tä­mi­seen sil­loin­kaan kun sel­lai­nen oli. Säh­kö­pos­tin synk­ro­noin­ti kyl­lä toi­mi, mut­ta siis vain puhe­lin­ver­kon kautta.

    En kuvi­tel­lut, että kom­mu­kan voi­si lait­taa kiin­ni ohjaus­tan­koon teli­neel­lä. Pel­kä­sin sen hajoa­van täri­näs­tä, mut­ta ilmei­ses­ti se oli­si sen kes­tä­nyt. Niin, kes­tää­hän mat­ka­mit­ta­ri­kin. Sehän ei hajon­nut, vaik­ka kaa­duin pahas­ti ja kom­muk­ka jäi sii­nä rytä­käs­sä alim­mai­sek­si. Pal­jol­ta tur­hal­ta eksy­mi­sel­tä oli­sin vält­ty­nyt, jos niin oli­sin tehnyt.

    Kom­mu­kas­sa on ymmär­tääk­se­ni sane­lu­ko­neo­mi­nai­suus, mut­ta en ole tot­tu­nut sel­lais­ta käyttämään.

  3. Blo­gi­si antoi minul­le ja vai­mol­le­ni vah­vis­tus­ta ide­aan läh­teä ensim­mäis­tä ker­taa yhdes­sä pyö­rä­mat­kal­le. Hyvin meni ja kivaa oli! 

    Ajoim­me Tal­lin­nas­ta alas Via Bal­ticaa aina Rii­kaan asti. Siel­tä kään­nyim­me län­teen koh­ti Vents­pil­siä. Vents­pil­sis­tä on jat­kok­si käte­vä laut­tayh­teys Saa­ren­maal­le. Kures­saa­ren ja Muhun kaut­ta ajoim­me Haap­sa­luun ja siel­tä taas takai­sin Tal­lin­naan. Reit­ti on muu­ten oikein muka­va mut­ta tuo Via Bal­tica-osuus on kyl­lä tyl­sä. Onnek­si meil­lä oli myö­tä­tuu­li nii­nä päi­vi­nä — hir­vit­tää aja­tus­kin ajaa vas­ta­tuu­leen noi­ta lop­pu­mat­to­mia suo­ria teitä.

    Kilo­met­re­jä ker­tyi yhdek­si­sen­sa­taa ja päi­viä kului kak­si­tois­ta. Lepo­päi­viä pidim­me oikeas­taan vain yhden Vents­pil­sis­sä ja sit­ten siir­ty­mis­päi­vä Tal­lin­nas­ta takai­sin Hel­sin­kiin. Suku­lai­sia ja tut­ta­via hir­vit­ti aja­mam­me päi­vä­mat­kat mut­ta itse pidim­me nii­tä sopi­vi­na. Kaik­kein tär­kein­tä on saa­da ajo­mat­kan aika­na riit­tä­väs­ti ruo­kaa, jot­ta ener­gia­ta­so ei pää­se las­ke­maan alas. Se on jos­kus vai­ke­aa jos päi­vä­mat­kan var­rel­le ei osu yhtään kah­vi­laa tai edes huol­ta­moa. Ostim­me kotoa mukaan Lid­lin mys­li­pa­tu­koi­ta, jois­ta oli suu­ri apu.

    Omal­ta osal­ta­ni pää­ta­voit­tee­na oli, että sai­sin vai­mo­ni­kin innos­tu­maan pyö­rä­mat­kai­lus­ta. Tun­tui­si sil­tä, että tavoi­te on saa­vu­tet­tu. Mie­tim­me jo uusia reit­ti­mah­dol­li­suuk­sia ensi kesäksi. 

    Pyö­räi­ly­ter­vei­sin,

    Mat­ti

  4. hei, osmo, ei jää­nyt Sul­le mitään pysy­viä arpia kesän kom­mel­luk­sis­ta? lähin­nä pyöröretkestä

  5. Hyvä että näky­vän hah­mon tem­paus on saa­nut mui­ta­kin ihmi­siä tutus­tu­maan pol­ku­pyö­rä­mat­kai­lun antoi­saan maa­il­maan. Koti­maan pyö­rä­mat­kai­lu­han on jo suh­teel­li­sen yleis­tä, mut­ta ulko­mail­le ei vie­lä kovin moni ole fil­la­ril­la uskal­tau­tu­nut. Itse olen tois­tai­sek­si teh­nyt kak­si ret­keä Euroo­pan sisäl­lä, mut­ta tule­vai­suu­des­sa nii­tä tulee var­mas­ti usei­ta lisää.

    Pol­ku­pyö­räl­lä mat­kus­taes­sa koh­de­maan ja sen kult­tuu­rin eri­tyis­piir­teet pää­see koke­maan aivan eri taval­la kuin vaik­ka­pa autol­la maan läpi huris­taes­sa, puhu­mat­ta­kaan junamatkailusta.

  6. Aje­lin kesäl­lä 2006 rei­tin: Rova­nie­mi-Kirk­ko­nie­mi-Hur­tigru­ten lai­val­la Hammerfestiin-Alta-Kautokeino-Jyväskylä.

    Tänä kesä­nä on tar­koi­tus pyö­räil­lä uudes­taan Poh­jois-Nor­jas­sa nais­ka­ve­ri mukana. 

    Lin­kis­sä lisää. Olen teh­nyt näi­tä pyö­rä­ret­kiä vaih­te­le­vin kokoon­pai­noin 16 kesän aika­na ml. Venä­jä ja Viro.

  7. Hei Osmo! Luin kir­ja­si tänä kesä­nä, olen käy­tän­nös­sä luke­nut sen lop­puun, enää jäl­jel­lä varus­tei­ta kuvaa­va lop­pu­lu­ku. Mah­ta­va mat­ka­ker­to­mus ja tosi kivaa kesälukemista! 🙂 

    Muu­ta­ma polt­ta­va kysy­mys minul­la oli­si, toi­nen on rei­tin­va­lin­ta­jos­sit­te­lua ja toi­nen on terminologiakysymys:

    Kun sinul­la ker­ta oli ehti­mi­son­gel­ma, niin mik­si kouk­ka­sit niin­kin itään kuin Popra­din kaut­ta? Kra­ko­van seu­dul­ta Wie­niiin­hän oli­sit voi­nut pol­kea suo­rem­min­kin, esim. Żywiecin ja Čadcan kaut­ta Žili­naan ennen Váh-joen ala­juok­sua? Oli­si­han sii­nä­kin ollut vuo­ris­toa, jos­ta pidät. Tai sit­ten vie­lä län­nem­pää, esim. Biels­ko-Białan, Cieszy­nin, Zlí­nin ja Břecla­vin kaut­ta, jol­loin oli­sit kul­ke­nut Tše­kin ja Slo­va­kian kuk­ku­lai­sen raja­seu­dun poik­ki. Täl­löin oli­sit pääs­syt käte­väs­ti Tona­van pyö­rä­tiel­le Stoc­ke­raun tienoilla. 

    (Täs­sä siis lähin­nä kar­tas­ta kat­se­len seu­dun tie­ver­kos­toa, en ole itse useim­pia noi­ta tei­tä aja­nut enkä aina­kaan pol­ke­nut, enkä ole itse pyö­rä­mat­kai­lua har­ras­ta­nut vaan omat pyö­räi­ly­ni rajoit­tu­vat ihan kotiseudulle…)

    Mai­nit­sit, että val­ta­tie Kra­ko­vas­ta Slo­va­ki­aan oli ikä­vän rek­kai­nen (ilmei­ses­ti Rab­ka-Zdrójn kaut­ta Ružom­be­ro­kiin vie­vä tie?), ja sik­si et käyt­tä­nyt sitä, mut­ta oli­si­han ollut mui­ta­kin tei­tä ihan län­nem­pä­nä? Ei se mitään, Váhin ylä­juok­su on tosi kau­nis­ta seu­tua, sitä olen kul­ke­nut junal­la ja lomail­lut­kin siel­lä, mut­ta oli­han tuo sel­vä kier­to­tie joka vaa­ran­si ehti­mi­se­si Nizzaan… 

    Jäi­kö sinul­le Nizzas­sa lain­kaan lepo­päi­viä ennen len­toa kotiin?

    Olin kir­jaa lukies­sa­ni var­ma, että kos­ka ker­ta ajoit Popra­diin, ajat sen jäl­keen takuul­la Unka­rin ja Slo­ve­nian kaut­ta, Alpit itä­puo­lel­ta kier­täen. Mut­ta toi­sin kävi, ajoit sit­ten­kin län­ti­sin­tä mah­dol­lis­ta reittiä! 😮 

    Toi­nen kysy­mys, kos­kien Alpit-nimeä. Kir­jan lop­pu­vai­hees­sa toi­voit voi­va­si ”ylit­tää Alpit eikä aja­maan Bren­ne­rin solan kaut­ta”. Mut­ta onhan Inns­bruc­kin ete­lä­puo­lel­la sijait­se­va Bren­ne­rin sola yhtä lail­la Alp­pe­ja kuin St. Moritzin seu­tu­kin! Alpit­han ulot­tu­vat idäs­sä Slo­ve­ni­aan asti. Tun­nen Alpit-nimen vain täs­sä laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, jota Wiki­pe­dia­kin käyt­tää. Onko siis ole­mas­sa jokin sup­peam­pi ”Alp­pien” mää­ri­tel­mä, joka sisäl­täi­si vain esim. Sveit­sin Alpit, mut­ta joka ei enää kut­su Inns­bruc­kin seu­dun vuo­ria Alpeiksi?

    Muka­vaa kesän jat­koa ja kii­tos mai­nios­ta lukukokemuksesta! 🙂

    1. Jou­duin vaih­ta­maan reit­tiä Puo­las­sa sen vuok­si, että sun­nit­te­le­ma­ni tie oli remon­tis­sa. Piti ensin ajaa Var­so­van kaut­ta ja lännempää.
      Halusin jaa Tona­van pyö­rä­tie­tä mai­nos­taak­se­ni sitä — oli­han minul­la hesa­rin blo­gil­la suu­ri seu­raa­ja­mää­rä, 400 000 käyntiä.
      Bren­ne­rin solaa en halun­nut käyt­tää, kos­ka olin sen jo aiem­min ajanut.
      Myt­ta kyl­lä, Itä­val­lan alp­pe­ja­kin kut­su­taan Alpeik­si. Sveit­sin alpit vain ovat komeampia.
      Syosit­te­lin nii­tä, jot­ka halusi­vat teh­dä saman mat­kan (hei­tä on ollut mon­ta) aja­maan Slo­ve­nian kaut­ta. Sii­nä on kyl­lä ongel­ma­na Poh­jois-Ita­lia, jon­ka tiet ovat aika autoi­sia, myös pik­ku­tiet, kos­ka moot­to­ri­tiet maksullisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.