Nauha vai kolmio

Paa­vo Ojala kysyi “Asfalt­tikepu­laiset” viestiketjus­sa, mik­si nauha on parem­pi kuin kolmio.Koska en näköjään pysty liit­tämään kuvia kom­ment­ti­in, vas­taan oma­l­la aloituksella.

Oheises­sa kuvas­sa olete­taan, että kylät A ja C ovat jo ole­mas­sa ja joudumme päät­tämään, mihin sijoita­mme B:n?

Jos se sijoite­taan väli­in, kaupun­ki muo­dostaa nauhan, jos se sijoite­taan kolmion kol­man­nek­si kär­jek­si, nämä kylät eivät muo­dos­ta nauhaa. Niiden välille tarvi­taan kolme joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, kun nauhas­sa tarvit­taisi­in yksi. Jos nauhas­sa vuoroväli olisi kymme­nen min­u­ut­tia, kolmios­sa se olisi yli puoli tun­tia, kos­ka pitkät välit vähen­tävät joukkoli­iken­teen käyt­töä. Nuo kylät eivät voisi käyt­tää ris­ti­in tois­t­en­sa palvelu­ja eivätkä muo­dostaisi yhtä työssäkäyn­tialuet­ta, eikä niihin sik­si tulisi työ­paikko­ja, eloku­vateat­tere­i­ta, ei rav­in­toloi­ta niin kuin ei Suurpel­toonkaan tule.

Tämä kuva vas­tauk­se­na myös Eli­nalle, joka väit­ti, että nauhakaupungis­sa tarvi­taan yhtä paljon teitä kuin him­melis­sä. Jo tässä kolmios­sa tarvi­taan kolme ker­taa enem­män teitä kilo­me­treinä las­ket­tuna ja kos­ka kaik­ki joutu­vat käyt­tämään henkilöau­toa joukkoli­iken­teen puuttues­sa, teitä ja parkkipaikko­ja tarvi­taan vielä enem­män asfal­toitavina neliöinä laskettuna.

26 vastausta artikkeliin “Nauha vai kolmio”

  1. Öh, väitinkö noin? Olen­pa fiksu. 

    Tarkoitin, että joka tapauk­ses­sa asfalt­ti­ti­et tarvi­taan joka paikkaan, vaik­ka raiteet oli­si­vat olemassa. 

    Nauhan vierel­lä on kul­jet­ta­va ohi­tustie, kos­ka ei voi ajatel­la, että autol­la kulke­va autoil­isi jokaisen keskuk­sen läpi ajaak­seen pal­lukas­ta A pal­lkukkaan Ö. Eiväthän pal­lukois­sa asu­vat sel­l­aista suvait­sisi. Sen lisäk­si jokaises­ta keskuk­ses­ta pitää päästä ohi­tustielle ja päinvastoin.

  2. Halu­an vähän puo­lus­taa mun järjenjuoksua.. 

    Laitoin alun perin näin: 

    “Kyl­lähän asfal­toitu­ja teitä tarvit­taisi­in ihan yhtä lail­la nauhas­sakin. Ihmiset autoil­i­si­vat joka tapauk­ses­sa, vaik­ka ne raiteet oli­si­vat olemassa. ”

    Eli tarkoi­tan tässä juuri sitä, että kuitenkin joka paikkaan on päästävä autol­la. Kyl­lä sen ver­ran omaan avaru­udel­lista hah­mot­tamiskykyä ja mui­ta loogis-matemaat­tisia omi­naisuuk­sia, että ymmär­rän että him­melis­sä kilo­me­tre­jä tulisi enemmän. 

    Käytän myöhem­min kyl­lä myös sana­muo­toa “yhtä paljon”, joka on tietysti huono tai suo­ras­taan väärä, kos­ka se viit­taa metrimäärään. Olin huoli­ma­ton.. hyvä saa­da siitä aina palautet­ta. Kiit­ti Osmo!

  3. Agraariy­hteiskun­nas­sa asu­tuk­sen aset­tumista ohjasi liiken­teen opti­moin­nin lisäk­si myös luon­nonympäristö. Talon paikkaa valit­taes­sa tarkastelti­in alueen luon­nonympäristöä, sen kauneut­ta, sovel­tuvu­ut­ta vil­je­lyyn, ilman­su­un­tia joi­hin rin­teet viet­tivät ja niin edelleen. Täl­laiset ympäristöes­teet­tiset näköko­h­dat tulisi mielestäni nyky­isinkin ottaa huomioon kaavoituk­ses­sa, mitä ei mielestäni riit­tävästi tehdä.

    Pelkään­pä, että Osmon nauhamalli on hie­man liian mekaa­ni­nen ja yksioikoinen kaavoituk­sen lähtöko­hdak­si. Se saat­taa syn­nyt­tää hel­posti lisää tyl­siä Puis­tolan tapaisia tas­apel­loille raken­net­tu­ja lähiöitä, jois­sa ei ole otet­tu huomioon paikan henkeä.

  4. Miten tämän tehtävän ratkaisu muut­tuu, kun ongel­maan lisätään neljäs pal­lo? Pätkä ja pitkä vihreä mies pyörit­tävät erästä klas­sista päätök­sen­teko­ma­llia, jolle on kehitet­ty ensim­mäiset ratkaisu­al­go­rit­mit niinkin myöhään kuin 1965! P.S. Juhana Har­julle, ker­rostalolähiö on Tapu­likaupun­ki, ei Puistola.
    Puis­to­la on se Mat­ti­mainen pien­taloalue radan itäpuolel­la, radan län­sipuolel­la on Osmo­mainen Las­namäki­nen lähiö.

  5. Menin eilen junal­la Orive­den ohi. Ase­man ympäristössä oli lähin­nä met­sää. Sama tilanne edelleen mon­es­sa paikas­sa Espoos­sa. Ei ole kovin järkevää kaavoitusta.

  6. Mikähän saa Lakosin usko­maan, että kan­natan Tapu­likaupun­gin kaltaista kaavoitus­ta. Itse asi­as­sa olen herät­tänyt kysymyk­sen, kan­nat­taisiko se purkaa, mut­ta vas­taus ei ollut kovin suo­pea. Aloitin koko kun­nal­lispoli­ti­ikan urani tais­tele­mal­la betoni­bru­tal­is­mia vastaan.
    Minus­ta ker­rostalo­ja kan­nat­taa rak­en­taa vain keskus­tan tun­tu­maan — ratik­ka-Helsinki­in — ja Tikkuri­lan kaltaisi­in paikkoi­hin. Muuten olen tiivi­iden pien­taloaluei­den kannalla.

  7. Tapio Laak­so:
    “Menin eilen junal­la Orive­den ohi. Ase­man ympäristössä oli lähin­nä met­sää. Sama tilanne edelleen mon­es­sa paikas­sa Espoos­sa. Ei ole kovin järkevää kaavoitusta.”

    Min­ul­la on löysä suhde molem­pi­in em. kaupunkei­hin. Yhdyn näke­myk­seesi. Orivedel­lä oli vuosikym­meniä sit­ten use­ampi elävä taa­ja­ma tehtaiden ja asemien ympäril­lä. Ase­manseudul­la oli palvelui­ta ja elämää. Keskus­ta­han ei ole aivan radan var­res­sa ja molem­mat lähel­lä ole­vat pysäkit/asemat on aiko­ja sit­ten lakkautettu.
    Siel­lä on kaavoitet­tu suuria omako­tialuei­ta, osa keskelle met­sää osa keskelle pel­to­ja. Palve­lut ovat keskit­tyneet van­haan keskus­taan — onko­han ase­manseudul­la enää edes kaup­po­ja. Asukkaat ovat riip­pu­vaisia autoista, paikallis­li­ikenne on läh­es kuol­lut. Eivätkä ihmiset enää jät­täy­dy jalko­jen­sa tai fil­lar­in varaan siel­läkään mis­tä ennen oli ihan luon­nol­lista kulkea niil­lä. Keskus­taan on raken­net­tu muu­ta­ma ker­rosta­lo, nekin roiskien. Kaik­ki muu on omako­tia tai rivaria, joi­ta lap­su­udessani kut­sut­ti­in minkkitarhoiksi.
    Ongel­ma siel­lä ei ole vain kaavoituk­ses­sa, vaan myös rautatieli­iken­teen kui­h­dut­tamises­sa, tai julkisen liiken­teen kui­h­tu­mises­sa ylipäätään. Kaavoituk­sel­la olisi voitu tor­jua palvelu­jen häviämistä ja rak­en­tamisen hajau­tu­mista, mut­ta siinä näytetään läht­e­neen autois­tu­mis­es­ta itses­tään selvyytenä.
    Espoon kaavoitus näyt­tää ole­van sitä samaa isom­mas­sa mit­takaavas­sa. Eikä

  8. jos taas ole­tamme että vasem­man­puoleisen kuvan A ja B ovat ole­mas­sa, niin se se C kan­nat­taa rak­en­taa kolmion kär­jek­si, eikä nauhaan. kaik­ki voit­ta­vat, jos bus­sil­in­jalle ei riitä A‑C suo­ralle välille asi­akkai­ta, niin voi se bus­si yhä kiertää joka ker­ta B:n kautta. 

    Asia siis hoituu him­melis­säkin, pait­si, ettei kaupungi­nosia yhdis­tel­lä ja bus­sit pis­tetään kulke­maan tiheästi, mut­ta jokaisen kaupun­giosan kaut­ta. toki ensim­mäiseltä pysäk­iltä viimeiselle kestää pitkään niin him­melis­sä tai kolmios­sa kuin nauhas­sakin, mut­ta nauhakaupungis­sa käve­ly­mat­ka on vaan niin pitkä että tun­ti bus­sis­sa kan­nat­taa istua. 

    mut­ta ymmärsin siis oikein, että mitä vas­tuste­taan, on suorien tei­den ja bus­siy­hteyk­sien men­e­m­i­nen A‑C ‚niin tarvi­taan vähem­män bus­siy­hteyk­siä ja teitä. 

    Mut­ta mil­loin halu­taan vetää oikotie? van­hasen him­meli eroaa nauhakaupungista vain siten, että oikoteitä on vedet­ty rutkalti ja pis­teet asetel­tu siten, että oikoteitä voi tehdä. 

    Tästä nauhakaupunkipuheesta saa vain käsi­tyk­sen, että pitäisi kaavoit­taa suo­raan lin­jaan, ettei bus­si joudu tekemään mutkia ajaes­saan kaupungi­nosien välillä. 

    kat­ta­vat joukkoli­iken­nejär­jeste­lyt toki kan­nat­taa lait­taa kehik­si ja nauhoiksi,mutta ei sel­l­ainen kerä nyt nauhakaupunk­in­imel­lä tule ymmärretyksi.

  9. Tapu­likaupunki­han edus­taa erit­täin toimi­vaa ja tehokas­ta kaavoitus­ta. Asun­to­ja on paljon, luon­toa ja liikun­tamah­dol­lisuuk­sia löy­tyy, palve­lut ja joukkoli­iken­teen pysäk­it ovat lähel­lä. Toinen asia on sit­ten se, että siel­lä on rumia ja huonos­ti raken­net­tu­ja talo­ja. Jotenkin toivoisi, että nämä asi­at pystyt­täisi­in erot­ta­maan, eikä juu­tut­taisi ensim­mäisi­in mielikuviin.

  10. Lakosille:

    Ainakin vielä 80-luvul­la myös radan län­sipuol­ta kut­sut­ti­in yleis­es­ti Puis­to­lak­si, vaik­ka myös Tapu­likaupun­ki-nimi oli tiedos­sa. En tunne nyky­istä käytän­nön tilannetta.

    JR:lle:

    Kaupungi­nosan puut­teet eivät ole aivan vähäpätöisiä, jos se on ruma, epävi­ihty­isä ja talot huonos­ti rakennettuja.

  11. Olen samoil­la lin­joil­la Paavon ja Eli­nan kanssa. Eli kol­men taa­ja­man tapauk­ses­sa, jos nauhaku­van A ja B ovat ole­mas­sa, C voidaan yhtä hyvin rak­en­taa kolmion kär­jek­si. Tietä ei tule paljon lisää, ja toisaal­ta ohi­tusti­etä ei tarvitse rakentaa.

    Mikäli taa­jamia olisi kol­men sijas­ta vaikka­pa 30, en ole muo­dostanut mielipi­det­tä, mikä rakenne olisi paras. Mikäli tehtäisi­in 3 kpl 10 taa­ja­man nauhaa, niin koke­mus on osoit­tanut että poikit­tais­li­iken­net­täkin tarvi­taan. Eli joitain teitä ja liiken­nejär­jeste­lyjä joudut­taisi­in rak­en­ta­maan poikit­tainkin. Miten se sit­ten eroaa him­melistä, en tiedä. Var­maan jol­lain logis­ti­ikan tutk­i­jal­la tai suun­nit­teli­jal­la on matemaat­tisia apu­vä­lineitä, joil­la voidaan tarkastel­la eri rak­en­tei­ta ja opti­moi­da niitä eri muut­tu­jien suh­teen. Eikö sel­l­ainen malli kan­nat­taisi rak­en­taa, siinä oppisi var­maan uusi­akin lainalaisuuk­sia, joi­ta ei maalaisjär­jel­lä pysty heti näkemään.

  12. Osmolle ja muille kiin­nos­tuneille: Kan­nat­taa lukea Christo­pher Alexan­derin “A Pat­tern Lan­guage”. Siinä käy­dään läpi rak­en­t­a­mi­nen kaupunkien sijoit­telus­ta raken­nusten pien­impi­in yksi­tyisko­hti­in. Kir­ja on muis­taak­seni kir­joitet­tu 60-luvul­la, jol­loin sitä luet­ti­in jois­sakin arkkite­htik­ouluis­sa kuin raa­mat­tua. Siinä osoite­taan min­un mielestä aika hienos­ti, miten mon­imuo­toista ja viihty­isää arkkite­htu­uria voidaan rak­en­taa ottaen huomioon ympäristö sen maas­ton­muodot ja ihmisen “tarve” liikkua, käy­dä töis­sä, pyörit­tää tehtai­ta yms.

  13. “Minus­ta ker­rostalo­ja kan­nat­taa rak­en­taa vain keskus­tan tun­tu­maan — ratik­ka-Helsinki­in — ja Tikkuri­lan kaltaisi­in paikkoi­hin. Muuten olen tiivi­iden pien­taloaluei­den kannalla.”

    Kyl­lä ker­rostaloille on tilaus­ta muual­lakin. Jos­sakin vai­heessa meistä itse kukin väsyy ja van­he­nee: sil­loin olisi kiva päästä pakoon pihatöitä ker­rostaloon (jo siis ennen kuin on tarvis muut­taa palve­lu­taloon) jou­tu­mat­ta muut­ta­maan kovin kauak­si. Olet­taen tietenkin, että näil­lä tiivi­il­lä pien­taloaluiel­la ovat myös palve­lut kun­nos­sa ja kaup­paa pääsee kävellen.

  14. Osaa Soin­in­vaarakin kuva­ma­nip­u­loin­nin. Vasem­man­puoleises­sa nauhakyläku­vas­sa C on sijoitet­tu paljon lähem­mäk­si A:ta ja B:tä kuin oikean­puoleises­sa kuvassa. 

    Keskimäärin matkat eri keskusten välil­lä ei pitene oleel­lis­es­ti vaik­ka kylät on kolmiona eikä nauhana. Kolmios­sa minkään kylän väli ei ole niin pitkä kuin nauhakylien A:n ja C:n väli­mat­ka. Onhan tarkoi­tus että alueen kylien asukkaat tapaa­vat myös toisi­aan. B‑kylä nauhakylien välis­sä muo­dostaa esteen A:n ja C:n kylien väliselle kanssakäymiselle.

  15. Jatkoa edelliseen.Kai Soin­in­vaarakin halu­aa edis­tää yhteisöl­lisyyt­tä? Soin­in­vaaran malli lisäk­si lisää matkus­tuskus­tan­nuk­sia ja saas­tu­mista. Kysyin verkko­teo­ri­an asiantuntijalta:

    “Jos ver­tail­laan noi­ta väle­jä tas­a­puolis­es­ti eli olete­taan välin
    pitu­u­den ole­van aina se 10 min­u­ut­tia niin tot­takai kolmioma­lli on sil­loin edullisem­pi. Se on help­po tode­ta kun kat­so­taan mitä tapah­tuu kun asukas kus­takin kylästä A, B ja C vierailee tois­t­en­sa luona. 

    Nauhamallis­sa B:llä olisi matkaa 10 min naa­purei­hin­sa, mut­ta A:lla ja C:llä 20 min.

    Kolmioma­llis­sa kaikil­la on sama mat­ka 10 min, joten yhtei­sai­ka on kolmioma­llin eduk­si 30 min vs 40 min.

    Kus­tan­nuk­set nou­se­vat siis nauhamallis­sa 33% ja lisäk­si nauhamalli johtaisi aikaa myöten keskimmäsen
    kylän eli B:n kasvu­un tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la kos­ka se olisi opti­maa­li­nen paik­ka businek­selle ja kaup­po­jen sijoittumiselle…”

    (lain­aus Jor­ma Kyp­pö, Jyu)

  16. Jami Ryytille:

    Verkko­te­o­reet­tikkosi antoi var­maan oikean vas­tauk­sen, mut­ta väärään kysymyk­seen. Lähtöko­h­ta oli, että A ja C ovat ole­mas­sa ja kyse on siitä, raken­netaanko B niiden väli­in vai ulkop­uolelle kolmion kär­jek­si. Siis ja A‑C on kymme­nen min­u­ut­tia, A‑B ja B‑C on viisi min­u­ut­tia väli­in raken­net­tuna ja kymme­nen min­u­ut­tia syr­jään raken­net­tuna. Van­hasen him­melis­säetäisyy­det ovat sen ver­ran pitk­iä, että väli­in kyl­lä mahtuu. 

    Sama väärinkäsi­tys sai Jamin syyt­tämään min­ua kuva­ma­nip­u­loin­nista. A ja C ovat molem­mis­sa tapauk­sis­sa yhtä lähel­lä toisi­aan, eivät yhtä lähel­lä naa­purikylää eli B:tä.

  17. Pyy­dän anteek­si sik­si, että en ymmärtänyt alun perin,että Soin­in­vaara on ennen kaikkea poli­itikko. Mikään ei estä rak­en­tam­s­ta kolmios­sa kol­mat­ta kylää yhtä lähelle kuin nauhamallissa.

    Soin­in­vaaran nauhakaupungi­mallis­sa liiku­taan yksisu­un­tais­es­ti A:sta C:hen, jol­loin matkak­si tulee 10 km. 

    Kolmios­sa sama mat­ka on 15 km. Näyt­täisi siltä,että “puu­tarhakaupun­ki” (kolmio,himmeli) olisi epäekol­o­gisem­pi. Niin onkin jos nauhakaupungis­sa A:sta C:hen siir­tyvät jäävät C:hen eivätkä palaa takaisin!

    Lop­pu­pelis­sä kaik­ki ihmiset ovat siir­tyneet C:hen. Samoin kaik­ki maail­man junat tai autot, kos­ka nehän eivät palaa takaisin Soin­in­vaaran teo­ri­an mukaan koskaan lähtöpis­teeseen A:han. Nimit­täin palu­umatkakin on sama eli 10 km. Näin ollen Soin­in­vaaran mallis­sa mat­ka oikeasti onkin 20 km. Kolmios­sa se on 15 km.

  18. Hyvä huomio Jamil­ta. Lisäk­si B:n sijoit­ta­mi­nen riip­puu luon­nol­lis­es­ti A:n ja C:n välis­es­tä etäisyy­destä. Tuol­laisia B pis­teitä ei voi lop­ut­tomasti sijoit­taa kah­den pis­teen väli­in, tila yksinker­tais­es­ti lop­puu. Täl­löin B:n sijoit­ta­mi­nen nauhan päähän tuot­taa kolmioma­lli­in ver­rat­tuna kaksinker­taisen etäisyy­den B:n ja nauhan toisen pään välille.

  19. En ymmärtänyt Jamin kir­joi­tus­ta lainkaan. Jos päivit­täin matkuste­taan A:sta C:hen töi­hin ja takaisin, miten se B:n kaut­ta kiertämäl­lä olisi matkana lyhyempi.

    BRG taas ajat­telee asi­aa vain yksi­ty­isau­ton kannal­ta. Jos julki­nen liikenne lopeteteaan kokon­aan, sil­loin­pois­tug­vat tietys­tui myös argu­men­tit nauhakaupun­gin puoles­ta. Mut­ta lait­takaa­pa sata ihmistä siir­tymään tun­nis­sa kaikkien noiden välil­lä (yhteen­sä siis 300 henkeä) ja yrit­täkää tehdä se täysil­lä 50 hen­gen busseilla.Miten lai­tat­te aikataulun? Lähtöko­htana tietysti on, että matkus­ta­ja suos­tuu tule­maan vain suo­raan kulke­vaan bus­si­in eikä kiertolinjaan.

  20. Taval­laan rikoin pelin sään­töjä, kos­ka Soin­in­vaaran lähtöo­le­tus perus­tuu ole­mas­saole­vien kylien väli­in rak­en­tamiseen vs. kauem­mak­si kolmion kärjeksi.

    Olete­taan kuitenkin, että kylien A,B,C väli­mat­ka on sama
    5 km sekä nauhas­sa että kolmiossa.

    Täl­löin:
    Nauhamallis­sa A:n ja C:n väli­mat­ka on 10 km ja mat­ka menee B: n kaut­ta. Kolmios­sa mikään väli­mat­ka ei ole yli 5 km. A:sta C:hen matkaa on 5 km. Edestakaisin 10 km.
    Nauhas­sa A->C on edestakaisin 20 km.

    Koko kolmion kiertämi­nen on siis 15 km. Ja käik­ki pää­sevät illak­si kotiin;)

    Lisäk­si nauhamalli on riskialtis.(Riskiyhteiskuntakäsitys lie­nee tut­tu?) Jos nauha katkeaa jostain kohtaa A:n,B:n tai C:n välistä joku kylä jää sil­loin eristyksiin. 

    Kolmios­sa ei ole hait­taa jos yksi yhteys on poik­ki, kos­ka sen voi kiertää kah­den muun pis­teen kautta.

    Tietenkin se aja­tus mikä Soin­in­vaar­al­la alun perin oli, että uusi kylä peruste­taan ole­mas­saole­vien väli­in on edulli­nen siinä mielessä,että on valmis infra ole­mas­sa. Jos raken­netaan uusi kylä sivu­un ( tehdään kolmio) joudu­taan rak­en­ta­maan uusi yhteys. Ole­mas­saole­vien kylien ulkop­uolelle sivu­un, kolmion kär­jek­si rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää siis tässä tapauk­ses­sa epäedulliselta. 

    Sen sijaan jos tehdään 3 kpl aivan uusia asu­tuskeskuk­sia ei niitä kan­na­ta tehdän nuahaksi. 

    Mitä pitem­pi nauha on sitä pitem­mik­si väli­matkat tule­vat. Him­melis­sä joudu­taan tekemään yhteyk­siä enem­män eli infraa. Lop­putu­lok­se­na kuitenkin kylien väli­matkat on lyhyempiä. 

    Pitäisi siis vielä erik­seen laskea vielä liiken­nesuorit­tei­den poh­jal­ta kumpi on parem­pi jos kyliä on 10 kpl ja vai­h­toe­htoina nauha vai 10 kolmio­ta. Jos pis­tei­den väli­matkat on 5 km niin nauhas­sa 10 kylää on 45 km:n nauhana. Kolmio­him­melis­sä suurin mat­ka kylien välil­lä olisi 30 km. (Jos laskin oikein)

  21. Osmo says: “BRG taas ajat­telee asi­aa vain yksi­ty­isau­ton kannalta”.

    Niin tein, tunnustan.

    “Mut­ta lait­takaa­pa sata ihmistä siir­tymään tun­nis­sa kaikkien noiden välil­lä (yhteen­sä siis 300 henkeä) ja yrit­täkää tehdä se täysil­lä 50 hen­gen busseilla.Miten lai­tat­te aikataulun? Lähtöko­htana tietysti on, että matkus­ta­ja suos­tuu tule­maan vain suo­raan kulke­vaan bus­si­in eikä kiertolinjaan.”

    Tässä argu­ment­ti­ni pysyy samana: Osmon logi­ik­ka pätee jos A ja C ovat kaukana toi­sis­taan, sil­loin B kan­nat­taa luon­nol­lis­es­ti sijoit­taa niiden väli­in. Mut­ta jos ollaan ruuhka­suomes­sa ja tila lop­puu, kolmio on ainakin yhtä hyvä kuin jatket­tu nauha A‑C-B, jol­loin mat­ka on siis yhtä pitkä kuin kolmion A‑C-B. Tietenkin kolmios­sa tulee houku­tus oikaista autol­la (tai pyöräl­lä!) A‑B mielu­um­min kuin käyt­tää nyt “kier­tolin­jak­si” muut­tunut­ta bus­sire­it­tiä. Jatket­tu nauha vain mak­si­moisi etäisyy­den A‑B, tämä tietenkin voisi pakotet­taa ihmisiä joukkoli­iken­teen käyttöön.

    Nauhakaupungis­sa on var­maan paljon hyviä puo­lia, mut­ta ne taita­vat löy­tyä jostain muual­ta kuin tästä pallukat&viivat geometriasta.

  22. Ruuh­ka-Suomes­sa ei tila lopu nauhoista, ellei tarkoituk­se­na ole tyh­jen­tää koko Suomea tänne. Ote­taan nyt muu­ta­ma poten­ti­aa­li­nen nauha ja niihin asutet­tu poten­ti­aa­li­nen asukasmäärä.

    1) Helsin­ki-Söderkul­la 40 000
    2) Ris­tikytö Ker­a­van ja Jär­ven­pään rajal­la + Jokela (40 000)
    3) Espoo-Loh­ja (100 000)
    4) Van­taa-Klaukkala (40 000)
    5) Mar­ja-rata (30 000)
    6) Espoo-Kirkkon­um­mi (50 000)
    Kun tämän lisäk­si Helsingis­sä on kaavois­sa tilaa noin sadalle tuhan­nelle asukkaalle, voidaan asu­tuk­sen levit­tämisessä nauho­jen ulkop­uolelle odotel­la pidem­pään. Tässä ei edes ollut Jok­eri II:sta.

  23. Juu, tämä kolmio vs nauha keskustelu lie­nee järkeväm­pää real­is­tis­ten esimerkkien val­os­sa, tuol­lainen ikäänkuin raken­net­taisi­in tyhjyy­teen lähtöko­h­ta tuot­taa pelkkää matemaat­tis­lo­ogista hömppää.

  24. Käytän­nössä esimerk­ki A , B ja C on teo­reet­ti­nen , kos­ka todel­lises­sa tilanteessa vaikut­taa myös kylä D eli Helsinki.

    A ja C ovat jo ole­mas­sa joten niis­sä on valmi­ik­si yhteys A — C — D (Helsin­ki). Nauhamallis­sa kaik­ista 3 pääsee suo­raan Helsinki­in. Kolmioma­llis­sa tarvi­taan joko 2 eri lin­jaa : Helsin­ki — C — B ja Helsin­ki — C — A tai sit­ten eril­lisy­hteys C — B. Näin sik­si että saa­pues­saan ase­malle C juna tai bus­si ei voi lähteä yhtäaikaa sekä A:han että B:hen.

    Käytän­nössä kolmioma­lli aiheut­taa yhden lisävuoron joko suo­raan Helsingistä tai sit­ten C:stä.

    Jonkin­lainen kier­tovuoro joka läh­tee Helsingistä ja ajaa C — B — A kuu­lostaa hyvältä , mut­ta siinä tapauk­ses­sa reit­ti on loogis­es­ti nauhakaupun­gin reit­ti. Jäl­jelle jää tuol­loin vain kysymys mik­si B piti sijoit­taa siten että rataan piti rak­en­taa mutka.

  25. Nauhan voi katkaista, jol­loin siinä ole­vat kylät jäävät eri puo­lille ja eristyk­si­in toi­sis­taan. Seu­raus: Esimerkik­si kauppaan,sairaalaan, kyläilemään ei pääse. Kolmio voi katke­ta myös, mut­ta siinä ole­vien kylien keskinäi­nen yhteys ei katkea eikä kukaan jää mottiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.