Kansallisessa terveysprojektissa on arvioitu, että väestön ikääntymisestä aiheutuvat kulut ja terveydenhuollon rahoitus vaatii vuoteen 2007 mennessä noin 700 miljoonaa euroa. Tämä luku on ennuste. Koska terveysbudjetit laaditaan viime kädessä kunnissa, valtiovallalla ei ole mitään keinoa päättää tästä summasta tai muuten sitoutua siihen. Menojen kasvu ei pysähdy, koska suurten ikäluokkien ikääntyminen kasvattaa menoja kiihtyvällä vauhdilla.
- Tällä hetkellä hyvinvointiyhteiskunta
on halvimmillaan. Jatkossa lisääntyvien terveyskulujen johdosta
on puututtava verotuksen rakenteeseen eli verotuspohja on kokonaan mietittävä
uusiksi. Verotus pitäisi kohdistaa erityisesti energiaverotusta ja
kiinteistöverotusta lisäämällä. Alkoholi- ja tupakkaverojen
tasoa on puolustettava sekä terveydellisistä syistä että
valtiontaloudellisista syistä johtuen.
Toiseksi suureksi myös hyvinvointiyhteiskunnan
rahoitusta uhkaavaksi ongelmaksi Soininvaara mainitsi työttömyyden:
- Työttömyys ei ole laskenut
tarpeeksi nopeasti. Tämä vie verotuloja joita tarvittaisiin esimerkiksi
hoitohenkilökunnan palkkaamiseen, kun tulonsiirroilla joudutaan ylläpitämään
100 000 - 200 000 ihmistä enemmän kuin on ollut tarkoitus.
Soininvaara muistutti myös,
että terveys- ja sosiaalipalvelujen BKT-osuus on pienentynyt
kolme prosenttia vuodesta 1990. Sosiaali- ja terveysmenojen osuus on samalla
tasolla kuin vuonna 1990, mutta aiempaa suurempi osuus niistä kuluu
tulonsiirtoihin.
Suomessa huumeiden käytön
kasvu on taittunut ja huumekuolemien määrä on kääntynyt
selvään laskuun: - Uskon, että sosiaali- ja terveysministeriön
harjoittama valistus- ja hoitolinjalla on tässä suuremmat ansiot
kuin tehostuneella valvonnalla. Jos väheneminen olisi johtunut tarjonnan
vähenemisestä, näkyisi se huumeiden katukauppahintojen nousuna.
Suomeen on myös nyt vakiintunut korvaushoito lailliseksi hoitomuodoksi
ja tätä on tarkoitus laajentaa ensi viikolla annettavalla asetuksella.
Sen sijaan alkoholin kulutus kasvaa
ja humalahakuinen käyttäytyminen on Soininvaaran mukaan yleistynyt
myös Välimeren maissa:
- EU:n terveysministerit alkavat
olla yhtä mieltä siitä, että alkoholin hinta kannattaa
verotuksen avulla pitää korkeana, koska alkoholi koetaan niin
suureksi terveyttä uhkaavaksi haitaksi.
Soininvaara ei kuitenkaan usko keskioluen
laimentamiseen, sillä laimea olut lisäisi A-oluen käyttöä.
Harkinnanvarainen vaihtoehto olisi kulutuksen painaminen miedompiin oluttyyppeihin
hintaohjauksella laittamalla oluen vero jyrkemmin riippuvaiseksi alkoholipitoisuudesta.
Näin Suomeen voitaisiin luoda toimivat 3-4 prosenttisen oluen markkinat
Britannian tapaan.- Päihdehuollon tasossa on Suomessa yhtenäistämistä:
joissakin kunnissa satsataan jopa 20-kertaisesti päihdehuoltoon kuin
toisissa, joten alkoholihuolto ei toimi joissakin kunnissa käytännöllisesti
katsoen lainkaan. Kunnallinen itsehallinto ei saa merkitä välttämättömien
palvelujen näin suurta vaihtelua.
Soininvaara pitää ns. laatusuosituksia
pehmeinä ohjauskeinoina. Hänen ministerikaudellaan on annettu
kunnille vanhustenhoidon ja mielenterveyden laatusuositukset. Vaikka laatusuositukset
ovat "pehmeitä" ohjauskeinoja, on välillä annettu jyrkkäsanaisiakin
kommentteja kunnille:
- Olisin halunnut myös päivähoitoon
tällaiset laatusuositukset, joilla ohjattaisiin ryhmien muodostumista
ja tilojen käyttöä. Henkilökunnan määrähän
on sinänsä jo tarkoin normitettua, vaikka tätä normitusta
ei kaikkialla kovin uskollisesti toteutetakaan. Suurimmat ongelmat päivähoidossa
koskevat kuitenkin erityishoitoa tarvitsevien lasten asemaa. Myös
päiväkotien on osallistuttava syrjäytymisen vastaiseen toimintaan.
<<paluu
etusivulle
