Avainsana: Tulonjako

Ajatuksia arvonlisäverosta

Hal­li­tuk­sen kehys­ri­ihikan­taa odotel­lessa vähän arvon­lisäveros­ta ja sen tulo­vaiku­tuk­sista. Tietoni voivat olla osin vähän van­ho­ja, kos­ka tutus­tu­in asi­aan noin kymme­nen vuot­ta sit­ten val­tio­varain­valiokun­nan verojaostossa.

Regressiivinen vero?

Tähän on vas­tat­tu, että kun ruo­ka ja lääk­keet ovat alem­man verokan­nan mukaisia, regres­si­ivisyys on vähäisem­pää. Näitä alen­net­tu­ja verokan­to­ja käsit­te­len alem­pana. Merkit­täväm­pää on se, että vuokrat eivät ole arvon­lisäveron piiris­sä. Markki­navuori­in ALV ei vaiku­ta ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä mitään, kus­tan­nus­pe­rusteisi­in vuokri­in (ARA) vaikut­taa lähin­nä hoit­o­meno­jen kaut­ta, mut­ta ei siis koko pain­ol­laan niihinkään.  Arvon­lisävero ei vaiku­ta myöskään asun­to­lain­o­jen hoitomenoihin.

Ruuan arvonlisävero

Jat­ka lukemista “Ajatuk­sia arvonlisäverosta”

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikälu­okkako­htainen tulon­jakoti­las­to, jon­ka alku­perän olen selostanut edel­lisessä postauk­ses­sani ”Tulon­jaon kehi­tys ikälu­okkien sisäl­lä” sisältää myös ikälu­okkien medi­aani- ja keski­t­u­lot. Pienel­lä käsi­työl­lä laadin niistä kohort­tiko­htaiset aikasar­jat kohort­tien medi­aan­i­t­u­loista eri ikäis­inä. Oheinen kuva ker­too, mitä vuon­na 2008 puh­jen­nut lama vaikut­ti eri kohort­tien tulota­soon. Vuon­na 1975 syn­tynyt kohort­ti oli tuol­loin 33-vuo­tias ja oli siten pitkälti vaki­in­nut­tanut ase­mansa työ­markki­noil­la. Seu­raavien kohort­tien oli jo vähän vaikeampi päästä työ­markki­noille. Jat­ka lukemista “Nuoret sai­vat mak­saa laman.”

Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohes­sa on kuvat­tuina ikälu­okkien sisäiset Giniker­toimet viiden vuo­den välien vuodes­ta 1996 vuo­teen 2016 saak­ka. Tämä antaa tulon­jaon kehi­tyk­ses­tä aav­is­tuk­sen ver­ran toisen­laisen kuvan, kos­ka Gini-ker­roin voi nous­ta ja laskea myös pelkästään ikälu­okkien koko­jen muuttuessa.

Mukana ovat myös myyn­tivoitot, mikä aiheut­taa lukui­hin jonkin ver­ran kohi­naa. Niin­pä olen laskenut ikälu­okkien Gini-ker­toimista viiden vuo­den pain­ote­tut ker­toimet pain­oina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävit­tää infor­maa­tio­ta, mut­ta tekee kuvas­ta havainnollisemman.

Aineis­tossa ovat kaik­ki suo­ma­laiset siten, että hei­dän tuloik­seen on las­ket­tu sen ruokakun­nat tulot kulu­tusyk­sikköä kohden, joi­hin he kuu­lu­vat. Kolmi­henk­i­nen per­he on tässä siis kolme ker­taa ja kolmes­sa eri ikälu­okas­sa. Niin­pä las­ten osalta tulo­erois­sa ei ole kyse erisu­u­rui­sista viikko­ra­hoista vaan siitä, kuin­ka suuria ovat lap­siper­hei­den tulo­erot. Jat­ka lukemista “Tulon­jaon kehi­tys ikälu­okkien sisällä”

Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suu­rit­u­loisin pros­ent­ti kah­mii Yhdys­val­lois­sa 19,3 % kaik­ista tuloista ja Suomes­sa “vain” 5,7 %

Mik­si luku on Suomes­sa niin pieni, pienem­pi kuin useim­mis­sa teollisuusmaissa?

Halu­amme tietysti nähdä asian niin, että suo­ma­lainen yhteiskun­ta on paljon tasa-arvoisem­pi ja sosi­aalisem­pi. Mut­ta eihän se selitä, mik­si terävin huip­pumme tien­aa niin huonos­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Siitä, että rikkaim­mat suo­ma­laiset tien­aa­vat paljon ruot­salaisia laji­tovere­itaan huonom­min, on syytä iloi­ta yhtä vähän kuin siitä, että meil­lä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syynä tähän? Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”