Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien

10.10.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 208 Kommenttia 

Sain postia vanhalta ystävältäni, joka demokratiaan viitaten halusi, että Helsingin yleiskaava siirretään seuraavan valtuuston ratkaistavaksi, jotta kansalaiset voisivat vaaleissa vaikuttaa esimerkiksi siihen, rakennetaanko keskuspuiston moottoritien puoleiseen reunaan asuntoja. Koska tätä viestiä on tullut aika paljon, julkaisen vastaukseni tässä blogilla kaikille.

Yleiskaavaa ei tarvitse lykätä vaalien yli, jotta vaikkapa keskuspuistoon rakentamisesta tulisi vaaliteema. Yleiskaavan perusteella ei voi rakentaa mitään. Tarvitaan asemakaava. Jos seuraavassa valtuustossa on enemmistö, jonka mielestä keskuspuistoon ei pidä rakentaa asuntoja, se valtuusto ei varmaankaan kaavoita keskuspuistoon asuntoja. Ei ole vaikea ennustaa, että tästä tulee vaalien keskeinen teema.

Tämä ei ole vain teoriaa. Voimassa olevassa yleiskaavassa oli merkitty suurehko asuinalue Vuosaareen lähelle Mustavuoren aluetta, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei sitä toteuteta. Oli muuten hyvä kaava. Harmi vaan, että väärässä paikassa. Lue lisää

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kirjoitus on vähän pidennetty versio kirjoituksestani tiistain 27.9. Helsingin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Andersson kysyi (HS 24.9.) minuun nimeltä viitaten, miten koijärveläisistä on voinut tulla keskuspuiston silpojia.

Helsingin seudun kasvu on perustunut yli puoli vuosisataa ympäristörikosta lähenevään yhdyskuntarakenteen hajottamiseen. Väkiluvun kaksinkertaistuminen on merkinnyt asumisen vaatiman maa-alan kymmenkertaistumista, pitkiä matkoja, paljon asfalttia ja rakentamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsingin yleiskaavassa halutaan suuntaa muuttaa ja pyrkiä eheään yhdyskuntarakenteeseen, jossa liikkuminen perustuu suurelta osin jalankulkuun ja pikaratikoihin. Tämä on vihreä tavoite, jota puolustan ylpeänä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti

14.6.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 40 Kommenttia 

Elina Moisia kielsi minua kertomasta, että käsittelimme tätä 287 sekuntia (900 asukasta/sekunti) mutta kerron kuitenkin. Se ei johtunut siitä, että olisimme suhtautuneet asiaan yliolkaisesti vaan päin vastoin. Ei tässä viime aikoina ole muuta tehtykään.

Nopea käsittely johtui siitä, että asiasta oli lautakunnan lukuisissa neuvotteluissa päästy sopuun, jossa kaikki olivat mukana. Käsittely tapahtui niin, että lautakunnan puheenjohtaja teki yhdessä sovitut muutosesitykset ja minä kannatin. Se oli siinä.

Sopuun sisältyi merentäytöistä luopuminen Lauttasaaressa, Vuosaaressa Uutelan kanavan itärannan rakentamisesta luopuminen pääosin ja kymmenen hehtaarin muuttaminen keskuspuistossa asuinalueesta viheralueeksi.

Näissä neuvotteluissa on tapana päästä yksimielisyyteen, koska vanha käytäntö on, että joka ei tule mukaan sopuun, siltä otetaan pois kaikki, mitä on neuvotteluissa saavuttanut. Tylsä käytäntö, mutta monipuoluejärjestelmässä lähes välttämätön. Lue lisää

Tuhotaanko keskuspuisto?

4.5.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 99 Kommenttia 

On tullut paljon pöyristyneitä yhteydenottoja siitä, että Helsingin yleiskaava tuhoaa keskuspuiston. Vanha ystäväni Matti Arponen on kavereineen mennyt merkitsemään teipillä yleiskaavan rajaukset maastoon. Näkymä on järkyttänyt monia.

Pyöräilin katsomaan näitä teippejä, mutta ne oli valitettavasti poistettu. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Joistakin riekaleista kuitenkin näki, miten teipit oli vedetty. Niistä sai asiasta aivan väärän käsityksen. Ihan näin hulluja ei kaupunkisuunnittelulautakunnassakaan olla.

Matti Arponen osaa kyllä lukea karttaa. Ongelmana on yleiskaavan esittäminen pikselikaavana. Se ei ole tarkkarajainen, vaan perustuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruutuihin. Tällä halutaan alleviivata yleiskaavan yleisluontoisuutta ja sitä, että tarkat rajat vedetään aikanaan asemakaavoja tehtäessä, jolloin paikallisiin olosuhteisiin voidaan kiinnittää paljon paremmin huomiota. Yleiskaavassa rakennettavaksi on merkitty jokainen pikseli, josta pienikin nurkka on suunniteltu rakennettavaksi. Siksi Arposen teipit olivat aivan eri paikassa kuin mihin rakentamisen raja on tosiasiassa tarkoitettu. Lue lisää