Puheenjohtaja Osmo Soininvaara vastaa
puolustusministeri Kääriäiselle 22.1.2005:

Maanpuolustuksen on seurattava aikaansa

Vihreät eivät esitä asteittaista asevelvollisuudesta luopumista ja ammattiarmeijaan siirtymistä, kuten puolustusministeri Kääriäinen antaa ymmärtää julkisuudessa siteeratussa nettikolumnissaan. Vihreät kannattavat edelleen asevelvollisuuteen perustuvaa armeijaa, mutta esittävät, että Suomessa muiden maiden tapaan vähennetään palvelukseen kutsuttavien määrää. Perusteena tähän on sotilasteknologian kehitys, joka vähentää perinteisen "tykinruoka-armeijan" merkitystä. Koko ikäluokan kutsumista palvelukseen sovelletaan Euroopassa enää Suomen lisäksi Kreikassa, Turkissa ja Kyproksella.

    Kun puhutaan maanpuolustuksesta, on puhuttava myös niistä uhkakuvista, joita vastaan varustaudutaan. Myös vihreät ovat huolissaan Venäjän sisäisestä kehityksestä. Jos Venäjällä syntyy sisäisiä levottomuuksia, ne voivat laajeta myös naapurimaiden alueelle, mutta tuskin laajana maavoimien hyökkäyksenä. Niin kauan kuin Euroopan Unioni on olemassa, ajatus hyökkäyksestä yhtä EU:n jäsenvaltiota vastaan on absurdi.

    Aiemmin Baltian maiden venäläisvähemmistön asema sisälsi potentiaalin kriisinaiheen. Baltian maiden liittyminen Natoon on rauhoittanut tätä Euroopan kolkkaa huomattavasti.

    Laajamittaista, maavoimin käytävää sotaa Euroopassa ei pidetä nykyoloissa järin todennäköisenä. Jos kuitenkin niin huonosti kävisi, että Suomi joutuisi yksin laajamittaiseen sotaan Venäjää vastaan, kannattaa muistaa, että kyse on ydinasevaltiosta, jolla on myös taktisia ydinaseita. Tällainen armeija ei häviä yhtään merkittävää taistelua.

    Kääriäisen mielestä koko ikäluokkaa koskevasta asevelvollisuudesta luopuminen merkitsee luopumista myös alueellisesta maanpuolustuksesta. Myös alueellinen maanpuolustus tarvitsee enemmän nykyaikaisia aseita kuin suurta miesmäärää.

    Myöskään alueellisen maanpuolustuksen konsepti ei voi olla tabu, josta ei saisi keskustella. Useimmat Euroopan maat ovat luopuneet myös siitä. Jokaisen metsähehtaarin puolustaminen yhtä aikaa on melkoinen haaste, mutta miksi joku haluaisi suomalaista metsäerämaata miehittää?

    Monen muun tavoin Kääriäinen vetoaa yleisen asevelvollisuuden kasvatukselliseen ja tasa-arvoa ylläpitävään vaikutukseen. Jos asevelvollisuutta ei tarvitakaan maanpuolustuksen vuoksi vaan "miesten kouluna", miksi sitä ei tarvittaisi silloin myös naisten kouluna?

    Kääriäinen vetoaa myös siihen, että yleinen asevelvollisuus sopii Suomelle, koska se on niin halpa. Tällöin hän katsoo vain oman ministeriönsä budjettimenoja. Yleinen asevelvollisuus maksaa yli miljardi euroa vuodessa menetettyinä tuloina, koska asevelvollisuus lyhentää työhön osallistumisaikaa.

    Kääriäinen vetoaa kirjoituksessaan mm. Arto Nokkalan vasta julkaistuun tutkimukseen, joka hänen mielestään tukee yleistä asevelvollisuutta. Tuossa tutkimuksessa suljetaan kyllä pois puhtaan ammattiarmeijan mahdollisuus, mutta tutkimus ei tue yksiselitteisesti laajaa asevelvollisuutta., vaan pidetään yhtenä mahdollisuutena supistettua asevelvollisuutta, juuri kuten vihreät ovat esittäneet.

    Kääriäiseltä kaipaisin vastausta siihen, miksi elokuussa valmistunut tutkimus julkaistiin vasta nyt, kun eduskunta on saanut puolustusselontekokeskusteluin päätökseen? Miksi se salattiin eduskunnalta juuri silloin, kun eduskunta olisi tätä tutkimusta päätöksentekonsa pohjaksi tarvinnut?


<<paluu etusivulle