Terveydenhuoltoalalle on lähivuosina koulutettava peräti 13 000 henkeä vuosittain, jotta vältyttäisiin muita Pohjoismaita vaivaavalta hoitajapulalta. Tämä tarkoittaa viidesosaa ikäluokasta - ja alan naisvaltaisuudesta johtuen yli kolmasosaa nuorista naisista. Koulutuskapasiteetti riittää tähän, mutta saadaanko riittävästi nuoria houkutelluksi alalle?
Työnantajien kannattaisi
pitää parempaa huolta hoitoalan maineesta. Tarpeeton pätkätöiden teettäminen
ei ole alalle hyvää mainosta. Sairaaloiden kannattaisi vakinaistaa
hoitohenkilökuntaa niin kauan kuin sitä vielä on saatavilla. Sijaispankkien
perustaminen on eräs tapa vakinaistaa henkilökuntaa.
Ei hoitajien pikakoulutusta lääkäreiksi
Ministeri Maija Raskin ajama hoitajien pikakoulutus lääkäreiksi tulisi
pikaisesti hylätä. Jos hoitajat koulutetaan lääkäreiksi neljässä vuodessa
seitsemän sijasta, mitä kursseja heille jätetään opettamatta? Tai jos
ajatellaan heidän voivan opiskella kurssit nopeammin, koska pohjalla on jo
hoitajakoulutus - silloinhan heitä varten tulisi räätälöidä kokonaan omat
kurssit, jolloin koulutuksesta tulisi erittäin kallista.
Ihmisten kouluttaminen yhdeltä työvoimapula-alalta toiselle
on lähinnä hölmöläisten peiton jatkamista. Lisäksi nämä hoitajat olisivat
neljä vuotta poissa työmarkkinoilta. On vaikea ymmärtää, miten voi edetä
aloite, jota suunnilleen kaikki ajateltavissa olevat tahot Tehystä ja
Lääkäriliitosta yliopistoihin vastustavat.
Hoitohenkilökunnan tehtäväksi voidaan kyllä antaa tehtäviä,
jotka nyt ovat lääkäreiden yksinoikeutena. Voidaan ajatella, että kokeneille
hoitajille annetaan lääketieteellistä lisäkoulutusta jollakin erikoisalalla,
esimerkiksi diabeteksen hoidossa, jonka jälkeen he voisivat ottaa vastuulleen
tehtäviä, joihin nyt on tarvittu lääkäriä.
<<paluu etusivulle
