Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Markkinatalous näytti toisen maailmansodan jälkeen lempeät kasvonsa teollisuusmaissa. Jokseenkin kaikki pääsivät osallisiksi kulutustason noususta. Ay-liike avitti kasvavan kakun jakamisessa, mutta pääsääntöisesti siitä on kiittäminen hyvää tasapainoa työmarkkinoilla. Lähes kaikki kelpaisivat töihin eikä huonolla palkalla saanut töihin ketään. Sitten kaikki muuttui. Muutos alkoi Yhdysvalloista, jossa palkka-asteikon alimman puoliskon reaalipalkat eivät ole kohonneet 1970-luvun jälkeen. Vähän koulutettuja tarvitaan vähemmän. Presidentti Trump syyttää globalisaatiota. Valmistavaa teollisuutta on mennyt Kiinaan, mutta valtaosa työpaikkakadosta…

Jatka lukemista

anekdootteja elämäni varrelta, _

Anekdootteja(3): Vennamo valtuustossa

Vihreät – silloin nimeltään vaihtoehtoinen Helsinki – saivat vuoden 1980 kunnallisvaaleissa ensimmäisen valtuutettunsa, Ville Komsin Helsingin valtuustoon. Minusta tuli valtuustoryhmän sihteeri ja sain oikeuden istua salin laidalla kokousta seuraamassa. Paikkani oli Veikko Vennamon istuinpaikan lähituntumassa. Ilkka Hakalehto, Keskustapuolueesta omaan ryhmäänsä loikannut populisti piti jostain asiasta itselleen tyypillisen puheen, puhui narisevalla äänellään etuoikeuttujen ja suurpääoman hyysäämisestä ja kaikesta ikävästä, jota pahat päättäjät olivat Helsingissä tehneet. Käsiteltävää asiaa en muista. Vennamo…

Jatka lukemista

anekdootteja elämäni varrelta

Anekdootteja: MYK:n yhteiskunnallinen kerho, Karjalainen ja Vennamo

Kävin 1960-luvulla Munkkiniemen yhteiskoulua. Lukiovuosinani olin yhteiskunnallisen kerhon puheenjohtaja. Meitä kokoontui kymmenkunta kerholaista keskustelemaan milloin mistäkin yhteiskunnallisesta aiheesta historian opettajamme ja sittemmin rehtorimme Jorma Rytkösen kaitsemina ”kerhohuoneessa”, joka toimi lounasaikaan opettajien ruokalana. Päätimme kutsua neljän suurimman puolueen edustajia vuorollaan kertomaan puolueestaan. Minä otin tehtäväkseni kutsua kokoomuksen, demarien ja SKDL:n edustajat. Muistelen, että SKDL:ää olisi edustanut Pekka Saarnio, mutta en ole aivan varma. Havaitsin pian olevani kolmen poliittisen nuorisojärjestön jäsen.…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.9.2019

Edellisessä kokouksessa pöydälle pantujen asioiden (Herttoniemen metroasema, Puotilan ostoskeskus ja kuntoportaat) lisäksi ainoana isona asiana on Meri-Rastilan täydennyskaava Meri-Rastilaan 2400 uutta asukasta Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa) Helsinkiin aikomuksena rakentaa sinne ydinvoimala lämmittämään Helsinkiä. Sittemmin ydinvoimalasta luovuttiin ja rakennettiin asuntoja sen sijaan. Ensin asialla oli Asuntosäästäjät ry, joka rakennutti paitsi asunnot, myös sillan Helsingistä Vuosaareen. Aika poikia. Kaupunki osti sillan myöhemmin itselleen. Olen pitänyt Meri-Rastilaa hirveänä virheenä. Metroaseman…

Jatka lukemista

_

Helsingin pitäisi aikaistaa investointejaan rohkeasti

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli budjettiesitystä. Kovin mainittavia muutoksia ei tehty. Ryhmät esittivät itsensä näköisiä muutoksia, jotka myös hyväksyttiin. Demarit halusivat kokoomuksen tukemana edistää autoilua Itä-Helsingissä ja vihreät pyöräilyä ja aurinkoenergiaa. Itse en tehnyt mitään muutosta, koska jos olisin esittänyt, mitä ajattelen, se olisi ollut vastoin kaikkia raameja ja strategioita. Kokenut kunnallispoliitikko ei tee sellaista. Olisi esittänyt investointeihin 100 miljoonaa euroa lisää. Kun Helsinki kasvaa keskikokoisen kaupungin verran vuosikymmenessä, se tarkoittaa keskikokoisen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Pitäisikö Helsingin kiinteistöomaisuus yhtiöittää?

Minusta Helsinki ei hoida valtavaa kiinteistöomaisuuttaan järkevästi. Se ei johdu yksittäisten ihmisten kyvyttömyydestä, vaan on järjestelmävirhe, joka pitäisi korjata järjestelmää muuttamalla. Pitäisin hyvänä yhtiöittää kaupungin kiinteistöomaisuus yhtiölle, joka voisi tehdä myös investointeja omaisuuden arvon korottamiseksi. Puhun yhtiöittämisestä, vaikka tarkoitan tietysti taseyksikköä, koska verotus. Helsingin maaomaisuuden arvo on valtava. En itse asiassa edes tiedä, kuinka suuri se on. Olen kuullut luvut kuusi miljardia ja myös luvun kymmenen miljardia. Oikeaa lukua…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.8.2019

Johanneksen puiston puistosuunnitelma Puisto pannaan kuntoon 1,6 miljoonan euron voimin. Näitä puistoja pitäisi pitää paljon paremmassa kunnossa, mutta hyvä että edes tämä. Osana puistoa on Johanneksen kenttä, joka säilytetään ja jonka pintamateriaaliksi ollaan ottamassa harmaa hiekkatekonurmi. Jalkapalloa harrastava poikani protestoi voimakkaasti. Hiekkatekonurmella ei hänen mukaan voi pelata mitään, jossa on riski kaatua. Se on kuin hiekkapaperille kaatuisi. Samaa pelaamisen estävää pintaa suunnitellaan tiettävästi myös Katajanokalle. Kaupunkiympäristön budjettiesitys Aivan mahdottoman…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, _

Luotin siihen, että eduskunnassa puhutusta ei voi syyttää

Minä olen elänyt uskomuksessa, että kansanedustajaa ei voi syyttää siitä, mitä hän on eduskunnan pöntöstä sanonut, mutta olen siis ollut nämä vuodet ollut väärässä. Minulle tämä tuli yllättäen ajankohtaiseksi kesken puheenvuoroni eduskunnassa noin 30 vuotta sitten. Eduskunnassa käsiteltiin kysymystä pienten valtionosuuksien muuttamisesta prosentuaalisista markkamääräiksi. Silloin vielä tällaisiin lakeihin tarvittiin määräenemmistö ja hallitus tarvitsi vihreiden neljää ääntä. Tätä minun oli vähän tätä vaikea vastustaa, koska oli muualla kirjoittanut, että prosentuaaliset…

Jatka lukemista

_

Demarit ja vihreät joskus aikojen alussa.

Jacob Söderman pohtii Hesarissa, että demarit olisivat nyt menestyvä puolue, jos olisivat ymmärtäneet sulauttaa vihreät itseensä 1980-luvulla. Pohdittiin tätä meidänkin päässämme. Joskus 1980-luvulla piskuinen joukko tulevia vihreitä vaikuttajia kokoontui Suomi-lehden tiloissa miettimässä orastavan vihreän liikkeen yhteiskunnallista strategiaa. Olimme yksimielisiä siitä, että demarit näyttävät suomalaiselle yhteiskunnalle suunnan. (Ihan oikeasti, siltä se silloin näytti.) Niinpä suomalaiseen yhteiskuntaan vaikutetaan vaikuttamalla demareihin. Enää piti ratkaista, vaikutetaanko demareihin tehokkaammin sisältä vai ulkoa. Päädyimme vaikuttamaan…

Jatka lukemista

anekdootteja elämäni varrelta, _

Anekdootteja: Tallinnaan 1965

En ole ajatellut julkaista muistelmiani, koska muistini ei ole kronologinen ja koska päiväkirjoissani on katastrofaalisia aukkoja. Siksi olen ajatellut muistella anekdootteja elämäni varrelta. Näitä tulee noin viikon välein. Tallinnaan 1965 Teknologinen kehitys saavutti huippunsa ja vuonna 1965 Suomenlahden yli pääsi laivalla Tallinnaan. Ennen se oli ollut mahdollista. Olin silloin 13-vuotias. Neuvostoliittolainen ja suomalainen osapuoli päättivät jakaa laivaliikenteen lipputulot tasan ja tämä tehtiin niin, että oli yhden päivän ja kolmen…

Jatka lukemista