Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunta 7.5.2019

En mene kokoukseen, vaan Mikko Särelä menee, joten taas vähän kursorisemmin Pöydältä Tontti Katajanokan laiturilta Varmalle tuntemattoman pörssiyhtiön pääkonttoria varten Tämä on tätä kiusallista kuntien välistä kilpailua. Päätöksentekijän kannalta ongelmallista on, että tämä sopimus sisältää vaatimuksen, että sitova sopimus tämän tuntemattoman pörssiyhtiön kanssa on, mutta meille ei kerrota, mikä yhtiö on kyseessä. Nykytilaan verrattuna alue paranee olennaisesti, mutta voisihan noin…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?

Suomen metsänielujen osuus ilmastonmuutoksen torjunnassa on kovin kiistanalainen asia. Yhdet puhuvat nieluista ja toiset hiilen varastoinnista. Biosfäärissä olevasta hiilestä noin ¼ ilmakehässä ja 3/4 sitoutuneena kasvillisuuteen. Vaikka kasvien nielu kasvaisikin polttamalla puolet kasvillisuudesta ilmakehään, ilmasto ei kiittäisi, koska silloin ilmakehän hiilidioksidimäärä yli kaksinkertaistuisi. Siksi on ajateltava yhtä aikaa metsiä varantona ja nieluna. Suomen metsissä on todella vähän puuta. Päivän Hesarin…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu, koulutus, liikennepolitiikka, Matalapalkkatyö, Säästökohteita, sote, Talouspolitiikka, Vaalipuheiden arviointia, _

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huomaan, että kaikki itseään kunnioittavat tahot vastailevat näinä päivinä Antti Rinteen kysymyksiin. Miksi en siis minäkin. 1) Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen? Toki. Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Wienin asuntopoliittinen ihme

Kun viimeaikoina on mainostettu paljon Wienin edullista asumista, laitan tähän luvun tekeillä olevasta kirjastani, jossa käsittelen sitä, miten tähän on päädytty. Lopussa on Mikko Särelätä saatu tieto, että asiat eivät itse asiassa ole Wienissä niin hyvin kuin luulemme. Hinta- ja vuokrasäännöstelty asuminen on johtanut vaikeuksiin aina, kun kaupungin asukasluku on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Kun hinnat eivät jousta, miukkuutta säädellään jonoilla…

Jatka lukemista

_

Mittareilla on eroa – kilpaileva ranking taloustieteilijöille

Hesari pani suomalaisia proffia järjestykseen turvautuen sivustoon Web of Science ja sen H-indeksiin. Julkisuudessa kritisoitiin tätä mittaria, joten päätin kokeilla toista mittaria. Google Scholar mittaa kaikkien sitaattien määrän.  H-indeksi on siinä mielessä tasapäistävä indeksi, että artikkeli lasketaan mukaan, jos siihen on osunut tarpeeksi viittauksia. Sillä ei ole merkitystä, kuinka paljon viittauksia artikkelin on tullut, kunhan minimiraja ylittyy. Tällä mittarilla talousnobelisti…

Jatka lukemista

_

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asumistuki yhdistetään työmarkkinatuen kanssa yleistueksi, pitäisi päättää, onko uusi etuus henkilökohtainen, kuten työmarkkinatuki vai perhekohtainen kuten asumistuki. Ja vaikkei yhdistetäkään, voisi pohtia, pitäisikö asumistuki muuttaa henkilökohtaiseksi etuudeksi. Tuen muuttaminen perhekohtaiseksi olisi pitkä askel taaksepäin, joka ei toimi ilman Jumanan pelkoa. Siis ei toimi ainakaan Helsingissä, jossa kotitalouksista kohta vähemmistö kuuluu kirkkoon. Ja vaikka tätä yhdistämistä ei tehtäisi, asumistuen perhekohtaisuutta…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, SATA-komitea, _

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työttömyyspäivärahaa ja hankkii jonkin verran ansiotuloja, ansiotulojen tuloharkinta on 300 euron suojaosan jälkeen 50 %. Jokainen ansaittu euro alentaa siis työttömyystukea 50 sentillä. Jos tuloista menee 30 % veroa, efektiiviseksi marginaaliveroksi tulee noin 65 % tai vähän alle, sillä ansiotuloa verotetaan kevyemmin kuin työttömyyspäivärahaa. Jos saa asumistukea, sen tuloharkinta on yhteensä 33,6 %. Tämä lasketaan bruttotuloista, joten asumistuen…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

Asumistuen maksaminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin muualla. Tämä johtuu siitä, että muu perusturva on muualla selvästi korkeampi. Muualla työttömyysturvasta pitää muualla maksaa myös vuokra, mutta siihen meidän työmarkkinatukemme ei riitä alkuunkaan. Monessa maassa kohtuuhintaiseen asuntoon ei voi saada asumistukea. Meidän tapamme erottaa asumistuki ja muu sosiaaliturva on eräänlainen köyhän miehen ratkaisu. Jotkut työttömistä nimittäin asuvat halvalla. Nuoret asuvat vanhempiensa…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, _

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaikka keskustelu keskittyy perusturvan varassa elävien työttömien tai muuten tulottomien köyhyyteen, meidän pahimpia ongelmiamme on pienipalkkaisten huono asema ja se, ettei kovin pienellä palkalla tule Suomessa toimeen. Tässä on kaksi ongelmaa – on väärin, että pienipalkkainen ei ansaitse juuri sen enempää kuin täysin toimeton ja se, että alin mahdollinen palkka sivukuluineen on niin korkea, että se hinnoittelee osan työvoiman ulkopuolelle.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, perustulo, _

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta

Tässä kirjoitussarjassa käyn läpi sitä, mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle. Ajatukset ovat puhtaasti omiani, eikä niistä pidä syyttää eikä kiittää mitään muuta tahoa. Soten piti olla jo valmis. Seuraavaksi pitäisi tehdä sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Huonot kokemukset sote-uudistuksesta on saanut monen ajattelemaan, että ei enää suuria kokonaisuudistuksia vaan pieniä palasia. Sotun ongelmana on se, että pienten palasten liikuttaminen erikseen ei oikein onnistu –…

Jatka lukemista