_

Kaupunkibulevardeista (4/5) Sormimallista monikeskuksiseen malliin?

Kun katson vanhoja kirjoituksiani, uskoin vielä 1980-luvulla vahvasti raideliikenteeseen perustuvaan sormimalliin, siis säteittäisin raskaan raideliikenteen yhteyksiin, joita sattuu Helsingissä olevan viisi. Silloin ajateltiin, että ihminen tekee päivässä kaksi matkaa – töihin ja kotiin. Tämä on ollutta ja mennyttä. Nyt vapaa-ajan matkat ovat pääosassa, eivätkä ne kulje sormea pitkin. Kaikkialla maailmassa radanvarsilähiöt ovat slummiutumisuhan alaisia. Mari Vaattovaara puhuu monikeskuksisen mallin puolesta.…

Jatka lukemista

_

Kaupunkibulevardeista (3/5) Mihin 70 000 asukasta muuten asettuisivat?

Bulevardien vastustajat ovat sanoneet, että asunnot pitää laittaa ”muualle” kertomatta missä tämä ”Muua” on. Yleensä on tarjottu vaihtoehdoksi paikkoja, jotka yleiskaavassa on jo esitetty rakennettavaksi, joten mitään oikeasti korvaavaa paikkaa ei ole esitetty. Lopputulos on, että nuo 70 000 ihmistä joutuisivat hakeutumaan Helsingin tai ainakin Kehä I:n ulkopuolelle. Antti Kaikkonen kertoi, että Tuusulassa olisi valmiit kaavat 10 000 asukkaalle., Yritin kysyä, miksi…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?

Sisääntuloteiden kapasiteetti vain ja yksinomaan siitä, kuinka paljon sen päästä pääsee autoja katuverkkoon niin kuin pullosta ulos tulevan nesteen määrä ei riipu pullon paksuudesta vaan pullonkaulan paksuudesta. Tuskin paljasta salaisuutta, kun kerron, että Helsinki säännöstelee esimerkiksi Länsiväylältä tulevaa liikennettä Ruoholahdessa liikennevaloilla. Jos ei säännöstelisi, katuverkko menisi tukkoon ja liikennejärjestelmä kapasiteetti romahtaisi. Viimeinen merkittävä liittymä moottoriteille ennen Helsingin katuverkkoon törmäämistä on…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkibulevardeista (1/5) Moottoritiet eivät sovi kantakaupunkiin

HS, joka on ryhtynyt ristiretkelle kaupunkibulevardeja vastaan, kysyi suomalaisilta Hangosta Utsjoelle, pitäisikö Helsingin kaavoittaa asutusta kaupunkibulevardien varrelle. Sitä HS ei kertonut, mitä mieltä helsinkiläiset asiasta ovat eikä kyselytutkimuksessa kysytty sitä, mihin kaavaillut 70 000 ihmistä sitten pitäisi panna asumaan. Asiasta seurasi laaja twitter-kirjoittelu, mutta 280 merkin puheenvuorot jäävät aina vähän pinnallisiksi. Olen kirjoittanut tästä ennenkin, mutta kokoan omat näkemykseni vielä kerran.…

Jatka lukemista

_

Pyöräillessä kuunneltua: Popeda 1946

Virolaisen Ilmar Tanskan kirja Neuvostovallan alkuajoista Virossa. Kirjan päähenkilöitä ovat mies, nainen ja poika. Poika on naisen poika, mutta mies ei ole naisen puoliso, vaan KGB:n agentti, jonka hienoon Popedaan pieni poika ihastuu ja tulee kertoneeksi vähän liikaa perheensä asioista urkkijalle. Sen seurauksena isä katoaa ja lopulta poika menettää myös äitinsä. Kirjan voi nähdä mustavalkoisena propagandakirjoituksena siitä, mitä kauheuksia virolaiset…

Jatka lukemista

_

Politiikka ja muotoilu

Olin Porin Suomi-areenalla keskustelemassa muotoilusta. Tehtäväni oli murehtia palvelutuotannon roolia politiikassa. Kun Panu Laturi minut tähän kutsui, ensiksi tuli mieleen vaatimus piirtää kartta Afrikasta 500-luvulla. Lähinnä pimeätä. Mutta sitten alkoi seljetä. Politiikasta ja palvelumuotoilusta minulla on sanottava kaksi asiaa. Länsimainen demokratia on suurissa vaikeuksissa  ­- voi jopa hävitä globaalin kilpailun muilla hallintomuodoille – koska some-maailman  verkostorakenne ei oikein istu yhtään…

Jatka lukemista

_

Miksi suomalainen maito aiheuttaa laktoosi-intoleranssioireita?

Ystäväni, jolla on voimakas laktoosi-intoleranssi, kertoi minulle, että hän voi kyllä syödä Möwenpickin jäätelöä, koska sveitsiläinen maito ei aiheuta hänelle mitään oireita. En oikein uskonut, mutta hän näytti minulle. Ei aiheuttanut. Plasebo? Oliko hänellä laktoosi-intoleranssia lainkaan? Toisaalta piilomaito on tuottanut hänelle oireita ilman että hän on tiennyt maidon olemassaolosta. Turvauduin Googleen. Kirjoitus vuodelta 2009 kertoi samaa. Suomalainen maito tuottaa oireita,…

Jatka lukemista

_

Kenelle kuuluu maankorko?

Juho Saari kysyi minulta kommenttia maankorko-ongelmaan, josta oli noussut keskustelu Eriarvoisuusvarasto -keskustelupalstalla. Laitan vastauksen muyös tähän blogilleni. Ricardo jo aikanaan selvitti maankorkoasian. Ricardon rautainen maanvuokralaki oli talouspolitiikan teorioista julmimpia, koska se selitti, miksi vuokraviljelijät tulisivat pysymään aina köyhinä. Kunnes teollisuus tarjosi heille vaihtoehdon nälkäpalkalla viljelyyn. Nykyisin maatalousmaan maankorko ei ole kovin olennainen asia Suomessa, mutta kaupunkimaan niukkuus on. Voihan samanlainen…

Jatka lukemista

_

Kari Enqvist: Kuoleman ja unohtamisen rajat

Olen lokakuusta alkaen kuunnellut kaunokirjallisuutta kännykästäni ratikkamatkoilla, pyöräillessä ja ruokaa laittaessa. Näitä tyhjää täynnä olevia hetkiä on päivässä itse asiassa yllättävän paljon. Tähän mennessä olen kuunnellut yli 50 kirjaa. Ajattelin ryhtyä uhkarohkeasti arvioimaan lukemiani kirjoja – en tehdäkseni niistä kunnollista kirja-arvioita vaan kertoakseni, mikä niissä minun mielestäni oli mielenkiintoista. Arviot tulevat olemaan lyhyitä. Aloitan kuitenkin tietokirjasta, vaikka tietokirjoihin kuuntelu sopii…

Jatka lukemista

_

Viikko koulutusta joka vuosi kaikille

Tekoäly tekee aikuiskoulutuksesta välttämättömyyden Digitalisaatio vei 1900-luvun lopulla nopeaan tahtiin työpaikkoja pankeista, tehtaista ja vähän kaikkialta. Sen jälkeen on ollut rauhallisempaa. Matalla roikkuvat hedelmät on poimittu. Tekoälystä odotetaan uutta talouden vauhdittajaa. Se avaa valtavia näkymiä luvaten parempia tuotteita, toimivampaa yhteiskuntaa ja helpompaa elämää. Silti tekoälyä koskevat kirjoitukset ovat voittopuolisesti pelokkaita. Pelätään massatyöttömyyttä ja eriarvoisuutta. Tekoälyn vaikutus työllisyyteen riippuu ennen kaikkea…

Jatka lukemista