Talouspolitiikka, Tekoäly, _

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoälytyöryhmän yhteiskunnallisten vaikutusten jaosto piti tänään Demoksen sparraamana työpajaa. Tässä joitain muistiinpanoja, lähinnä omia käsityksiäni Työt muuttuvat turhemmiksi? Jos oletamme, että työn tuottavuus nousee vaikkapa 30 % ja oletamme, että maailma pysyy muuten samanlaisena, menetettyjen työpaikkojen tilalle löytyy periaatteessa kyllä uusia, mutta ne ovat vähemmän tarpeellisia kuin menetettävät ja siten huonommin palkattuja. Jos olisivat tarpeellisempia, niihin olisi siirrytty jo…

Jatka lukemista

_

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työmarkkinoita vaivaa osaamisvinouma. Osaajista on puutetta samalla kun vähemmän koulutetut eivät löydä töitä. Vuonna 2016 työttömyysprosentti oli pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa kaksikymmentäkuusi ja akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa seitsemän. Pitäisi siis pitää huolta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulutusta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Vielä 1980-luvun lopulla pelkän kansa- tai peruskoulun käyneiden keskuudessa työttömyys oli samaa…

Jatka lukemista

_

Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskaltaudun taas kirjoittamaan asiasta, jonka tunnen vain satunaisten lehtitietojen pohjalta. Korviini on usein tarttunut  tieto, että yrityksillä on suuria rekrytointiongelmia alueilla, joilla on korkea työttömyys. Tämä johdu työttömien työn välttelystä vaan siitä, että ei löydy ammattitaitoista työvoimaa. Viimeksi Lapin matkailuyrittäjät perustelivat suurta ulkomaisen työvoiman määrää sillä, että paikallisissa ei ole vaadittavien ammattien taitajia. Vähän oikaisemalla ongelman voisi esittää näin: moni…

Jatka lukemista

_

Kansanäänestyksiin kolme vaihtoehtoa

Viimeaikaiset kansanäänestykset ovat saaneet monet epäilemään kansanäänestysten järkevyyttä, eniten tietysti Britannian Brexit. Ei niinkään sen takia, että britit äänestivät ”väärin”. Nyt jo selvä enemmistö briteistä on sitä mieltä, että ei pitäisi erota EU:sta. Epäilyksiä herättävät lähinnä tapahtumat äänestyksen aikana. Kampanjassa käytettiin täysin valheellisia argumentteja, joiden valheellisuus paljastui äänestäjille vasta, kun äänestys oli ohi. Moni on sitä mieltä, että kansaa pitää…

Jatka lukemista

_

Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Tässä on vastaava kuva vuosien 1930 – 50 kohorteista, jotka ovat olleet tarkastelukaudella siirtyneet eläkkeelle. Kuviossa on kunkin kohortin mediaanitulot suhteessa koko väestön mediaanituloihin samana vuonna. Huomaamme kaksi efektiä.  Eläkkeet ovat nousseet merkittävästi (käyrän vaakasuora osa on noussut ylöspäin) ja eläkkeelle siirtymisikä on noussut (käyrän laskeva osa on siirtynyt oikealle.) Lisäksi kuvassa näkyy viime vuosina tehty eläkeindeksin sormeilu. Jokin on…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi…

Jatka lukemista

_

Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohessa on kuvattuina ikäluokkien sisäiset Ginikertoimet viiden vuoden välien vuodesta 1996 vuoteen 2016 saakka. Tämä antaa tulonjaon kehityksestä aavistuksen verran toisenlaisen kuvan, koska Gini-kerroin voi nousta ja laskea myös pelkästään ikäluokkien kokojen muuttuessa. Mukana ovat myös myyntivoitot, mikä aiheuttaa lukuihin jonkin verran kohinaa. Niinpä olen laskenut ikäluokkien Gini-kertoimista viiden vuoden painotetut kertoimet painoina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävittää informaatiota,…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osana työttömien aktivointia hallitus edellyttää, että työtön hankkii yrittäjänä tuloja 250 € kuussa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toimimisesta ei rangaista heti, mutta neljän kuukauden kuluttua se voi johtaa työttömyyskorvauksen menettämiseen kokonaan, jonka jälkeen on siis elettävä sillä 250 eurolla kuussa. Ei kuitenkaan kerrota, milloin siitä rangaistaan ja milloin ei, vaan tämä jätetään yksittäisen TE-toimiston harkintaan, eikä harkinnan luvata…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hallitus on iskenyt pahasti kirveensä kiveen työttömien aktivointimallinsa kanssa. Se on herättänyt niin laajaa suuttumusta, että sillä voi olla suuri vaikutus tulevien eduskuntavaalien tuloksiin. Ongelma, jota hallitus yrittää korjata, on kuitenkin olemassa. Suomen talous on lopultakin reippaassa nousussa, mutta nousu saattaa tyssätä nopeastikin työvoimapulaan samalla, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä. Joku kysyi, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun…

Jatka lukemista

_

Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suurituloisin prosentti kahmii Yhdysvalloissa 19,3 % kaikista tuloista ja Suomessa “vain” 5,7 % Miksi luku on Suomessa niin pieni, pienempi kuin useimmissa teollisuusmaissa? Haluamme tietysti nähdä asian niin, että suomalainen yhteiskunta on paljon tasa-arvoisempi ja sosiaalisempi. Mutta eihän se selitä, miksi terävin huippumme tienaa niin huonosti muihin maihin verrattuna. Siitä, että rikkaimmat suomalaiset tienaavat paljon ruotsalaisia lajitovereitaan huonommin, on syytä…

Jatka lukemista