Kaupunkirakentamisen aika (12) Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta

27.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 23 Kommenttia 

Helsinki vaatii asemakaavamääräyksin rakentamaan asuntotuotannon yhteydessä sijainnista riippuen yhden autopaikan 100–150:tä kerrosneliömetriä kohden. Vuosittain tämä tarkoittaa noin 4 000 pakollista pysäköintipaikkaa. Jos yksi paikka maksaa keskimäärin 25 000 euroa, tarkoittaa tämä noin sadan miljoonan euron investointia joka vuosi. Autotiheys on laskussa erityisesti kantakaupungissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että pyöräteitä rakennetaan vuodessa noin 10 miljoonalla eurolla.

Kaava määrää autopaikkojen vähimmäismäärän. Kaavoittaja ei kiellä rakentamasta autopaikkoja niin paljon kuin itse haluaa. Kaavoittajaa ei voi siis syyttää autopaikkojen liian pienestä määrästä, koska niille ei ole määrätty mitään ylärajaa.

Käytämme paljon sivuja autopaikkanormiin, koska nykyinen politiikka vaikeuttaa monella tavoin hyvän kaupungin rakentamista. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (11) Itäinen saaristo, valtava mahdollisuus

27.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 3 Kommenttia 

Sanaa ainutlaatuinen käytetään kaavoituskiistoissa vähän turhankin hanakasti. Helsingin itäisestä saaristosta sitä on kuitenkin perusteltua käyttää.  Vastaavaa ei ole millään isolla kaupungilla maailmassa lähietäisyydellä. Suomen oloissa tuo saaristo ei toki ole ainutlaatuinen, mutta näin lähellä asutusta tämä on valtava mahdollisuus.

Saaristo pitäisi avata kaikille helsinkiläisille – niillekin, joilla ei ole venettä. Siellä pitäisi olla kesäravintoloita, kahviloita, telttailualueita, nuotiopaikkoja ja jopa pieniä hotelleja. Siitä voisi tulla valtava matkailuvaltti.

Saariston sisemmät osat soveltuvat erinomaisesti Euroopassa suosiossa olevien ohjattujen melontaretkien tarpeisiin.

Tämä vaatii kaupungilta laaja-alaisen ohjelman ja alan yrittäjien päästämistä irti.

Kaupunkirakentamisen aika (10) Umpikorttelit ovat tiivein kaupunkirakentamisen tapa

27.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 6 Kommenttia 

Umpikorttelit ovat tehokkain korttelimuoto. Silloin, kun halutaan rakentaa ympäristöä, jossa on runsaasti ihmisiä, umpikorttelit ovat ylivertainen ratkaisu. Verrattuna puoliavoimeen korttelimuotoon umpikorttelissa rakennettua tilaa on jopa 40 % enemmän ja perinteiseen lähiörakentamiseen verrattuna jopa yli kymmenkertaisesti.

Tätä ei voi korostaa liikaa. Kantakaupunkiin ja sen reuna-alueille saadaan asuntoja kymmenille tuhansille lisää, jos suostutaan rakentamaan tiiviisti umpikortteleita. Korttelitehokkuuden nosto kahdesta kolmeen tuo jokaiselle rakennetulle hehtaarille 250 asukasta lisää.

Tiiviys auttaa ratkaisemaan asuntopulaa, kun samaan tilaan saadaan enemmän asuntoja. Meidän tärkein ongelmamme ei ole pula rakennuskapasiteetista vaan pula hyvästä rakennuskelpoisesta maasta kantakaupungissa ja sen liepeillä. Umpikorttelit ovat ratkaisu tähän pulmaan.

Tuo 40 % lisäys tuo sen kriittisen lisän, jolla ihmistiheys saadaan lähipalveluiden vaatimalle tasolle. Mitä enemmän tiiviisti rakennettua pinta-alaa, sitä enemmän ihmisiä ja sitä helpompaa järjestää lähipalvelut.

Helsingin erityisominaisuuksiin kuuluu se, että keskustan lähellä maata on vähän, koska niemi on kolmelta puolelta meren ympäröimä. Tällöin tarve tiiviille rakentamiselle korostuu entisestään. Umpikorttelit tarjoavat erinomaisen ratkaisun paikkoihin, joissa maa on niukkaa ja siksi kallista.

Kaupunkirakentamisen aika (9) Internet kiihdyttää kaupungistumista

27.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 2 Kommenttia 

Internet on kaikkialla maailmassa kiihdyttänyt kaupungistumista – erityisesti suurkaupungistumista. Internet parantaa suurkaupungin elämää enemmän kuin pikkukaupungin tai maaseudun elämää. Siinä missä pikkukaupungissa saivat internetin myötä kaikki samat tavarat kuin suurkaupungin asukkikin, sai suurkaupunkilainen mahdollisuuden löytää kaiken mahdollisen ja mahdottoman muutamalla napin painalluksella.

Yhtenäiskulttuuri jäi 1980-luvulle. Internet toi mukanaan markki­noiden ja sosiaalisen kentän pirstoutumisen, jossa ihmisten kiinnostukset pilkkoutuvat aina vain erikoistuneempiin aiheisiin. Sosiaalisen kentän pirstoutuneisuus vetää ihmisiä suurkaupunkeihin. Haasteena onkin löytää itseä kiinnostavat ihmiset ja tapahtumat. Internet ei muuta ihmisten fyysistä etäisyyttä, mutta löytää neulan heinäsuovasta hetkessä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.3.2017

26.3.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu · 12 Kommenttia 

Fallkullan kiilan tarkistettu asemakaavaehdotus

Ihan kivannäköinen täydennyskaava, noin 1 300 asukasta. Tämä on niitä kaavoja, joita Malmin lentokentän poistuminen on tehnyt mahdolliseksi. Tämä ei ole itse lentokentän alueella, mutta melualueella. Se on edelleen pääradan melualueella, joten ehkä noilla melueristemääräyksillä lentokoneiden möyrinänkin olisi kestänyt.

Lähetimme tämän lausunnoille 26.4.2016. Lausuntokierros ei ole tuottanut niin suuria muutoksia, että pitäisi laittaa uudestaan nähtäville.

Kaava on sikäli merkittävä, että se sulkee Heli-radan Etelä-Sipoon linjauksen, mutta koska varaus on poistunut maakuntakaavasta, se tullaan panemaan poikki monesta muustakin kohdasta. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (8) Kaavoittaja pakottaa rakentamaan liikaa pysäköintipaikkoja

26.3.2017 · Aihe: _ · 11 Kommenttia 

Pysäköinti

Helsingin kaupunki vaatii asemakaavassa, että asuntoja rakennettaessa pitää rakentaa tietty määrä autopaikkoja: kantakaupungissa noin yksi autopaikka kahta asuntoa kohden ja lähiöissä noin yksi autopaikka asuntoa kohden. Vertailun vuoksi: nykyisellään koko Helsingissä on noin yksi auto kahta asuntoa kohden ja Kalliossa yksi auto neljää asuntoa kohden.

Autopaikkanormin poistaminen on vahva työkalu asuntotuotannon kasvattamiseen neljästä syystä:

  • Voidaan kaavoittaa tiiviimmin ja näin halutuimmille alueille voidaan rakentaa enemmän asuntoja.
  • Kaupunki saa tonteista enemmän rahaa, joten meillä on paremmin rahaa rakentaa asuntojen vaatimaa infrastruktuuria (kadut, putket, koulut, päiväkodit, jne).
  • Kannattavuudeltaan rajoilla olevissa paikoissa asuntojen rakentaminen muuttuu kannattavaksi. Tämä koskee erityisesti lähiöissä tapahtuvaa täydennysrakentamista, jossa kaupungin osuus ja autopaikkojen rakentamisvelvoite vie tiivistystä harkitsevat taloyhtiöt herkästi miinukselle.
  • Tonttien täydennysrakentaminen saa taloyhtiöissä enemmän suosiota, jos pihapuita ja -pensaita ei tarvitse kaataa parkkihallin rakentamiseksi. Lue lisää

Pihisikö populismista ilma ulos?

Populismi on osoittautumassa valheeksi, mutta tilalle voi tulla jotain pahempaa, ellei eriarvoistumiselle tehdä jotain. Edistyksen rintamaan tarvittaisiin myös demareita.

= = =

Oikeistopopulismin aalto, jonka piti pyyhkiä tänä vuona yli Euroopan, laantui Hollannin vaaleissa.

Hollannin tuloksen kannalta ratkaisevat seikat eivät ehkä tapahtuneetkaan Hollannissa vaan Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Monelle Britille on paljastunut, että Brexit-kampanja perustui lähinnä valheelle.EU-jäsenmaksua ei voikaan sellaisenaan siirtää terveydenhuollon rahoittamiseen eikä muissakaan väitteissä ollut totuutta kuin nimeksi. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (7) Oodi umpikorttelille

26.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 13 Kommenttia 

Monet helsinkiläiset rakastavat umpikortteleita, mutta silti niitä rakennetaan kovin vähän. Hyvää kaupunkia ei synny lähiörakentamisen opeilla. Umpikortteleita ei ole kantakaupungin lähiöissä, koska ne kiellettiin kantakaupungin ulkopuolella ennen toista maailmansotaa. Kielto on purettu ajat sitten, mutta vasta kuluneella vaalikaudella on aloitettu kaavoittamaan umpikortteleita esikaupunki- ja lähiövyöhykkeelle.

Tiiviissä kaupungissa halutaan asua siksi, että se tarjoaa niitä mukavuuksia, joita ihmiset elämäänsä haluavat. Tiiviys ei ole itseisarvo vaan väline muihin arvokkaisiin asioihin. Lapsiperheessä päiväkoti ja koulu löytyvät kävelyetäisyydeltä, samoin kavereita erilaisiin harrastuksiin. Joukkoliikenne tarjoaa hyvät liikkumismahdollisuudet moneen suuntaan ja päivittäiseen elämään on helppoa sovittaa tapaamisia kavereiden ja ystävien kanssa. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (6) Miksi keskustat vetävät taas?

26.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 1 Kommentti 

Tämä on luku Mikko Särelän ja minun kirjasta Kaupunkirakentamisen aika

Keskustamainen asuminen on lisännyt suosiotaan nopeasti kaikkialla maailmassa. Miksi keskustoista haluttiin välillä pois ja miksi nyt taas halutaan takaisin?

Kaupungin keskustoissa asuminen oli suosittua luonnollisesti silloin, kun ihmiset tekivät matkansa lähinnä kävellen. Auto vapautti asumaan lähiöissä, samalla kun autoilun haitat tekivät keskustoissa asumisesta entistäkin vastenmielisempää.

Vielä 1960-luvulla kaupungeissa elinajan odote oli selvästi maalla asuvia alempi, koska ilma oli kaupungeissa epäterveellistä ja koska auringonvalon puutteesta johtuva riisitauti oli yleinen. Tarttuvien tautien leviämiselle kaupunki oli otollista ympäristöä. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (5) Markkinatalopuden hyödyntäminen

25.3.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika · 9 Kommenttia 

Kaupungista tulisi paljon parempi, jos sen kehittämisessä käytettäisiin enemmän markkinoita ja taloustieteen parissa kehitettyjä tehokkaita analyysimenetelmiä. Esitämme tässä kirjassa useissa kohdin markkinaehtoisempaa politiikkaa. Tämä ei tarkoita vallan antamista rahalle tai rikkaiden suosimista – usein pikemminkin päinvastoin. Markkinat toimivat asuntomarkkinoilla joka tapauksessa. On hyvä ymmärtää, miten ne toimivat ja miten niihin vaikutetaan.

Olisi hyvä, jos yliopistot tuottaisivat kaupunkitalouden osaamista. On suuri tappio, että Heikki A. Loikkasen siirryttyä eläkkeelle Helsingin yliopisto lakkautti hänen hoitamansa kaupunkitaloustieteen professuurin. Helsingin hyväksymä yleiskaava on noin 60 miljardin euron investointiohjelma. Maataloutta yliopistossa tutkitaan parinkymmenen professorin voimin. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion olisi sovittava kaupunkitalouden tutkimuksen kehittämisestä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa.

Taloustieteellinen näkemys puoltaa esimerkiksi seuraavia muutoksia noudatettuihin käytäntöihin. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »