Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle
Ranskan pääministeri, Nicolas Sarkozy näyttää julistaneen Ranskan työpaikkojen pelastusohjelman, jolla hän erittäin protektionistisella ohjelmalla jakaa valtion tukea tuonne ja tänne. Uutinen on minusta paljon merkittävämpi kuin mitä suomalainen lehdistö on sille antanut.
Ensimmäinen ongelma on se, lisääkö protektionismi työpaikkoja Euroopassa. Vallitsevan talousteorian mukaan – sen johon EU perustuu – se vähentää työpaikkoja. Minä en ole tästä teoriasta varma. Voi olla, että protektionismi ei vähennä työpaikkoja, mutta kansantuloa se alentaa varmasti. Ensimmäisellä kierroksella – Ranska harrastaa protektionismia ja muut elävät kuin ennen – ranskalainen protektionismi varmaankin lisää työpaikkoja Ranskassa. Mutta seuraavalla kierroksella muut maat vastaavat. Ranskan mielestä eivät ehkä voi vastata, koska EU-liansäädäntö kieltää protektionismin, mutta tässä ranskalaisessa ajattelussa on jotain vikaa… Lue lisää
Osuuskauppa vaihtoi Valion maidon sipoolaiseen
Pääministeri on ilmoittanut vaihtavansa ruokakauppaa, koska ei hyväksy sitä, että HOK-Elanto on kilpailutuksen jälkeen vaihtanut meijeriä. Maito ei tule enää Valion meijereistä vaan ruotsalaisomisteisen Arla Ingmanin meijereistä Sipoosta, Hämeenlinnasta ja Suonenjoelta. Koska tämä Ingmanin maito on peräisi suomalaisista lehmistä, pääministerin – ja monen muun keskustavaikuttajan – äkämystyminen johtuu Valion (kesk) ohittamisesta, ei suomalaisen maataloustuotannon. Vai liittyykö suuttumus lähiruuan suosimiseen, koska pääosa maidosta tulee Etelä-Suomesta? Lue lisää
Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa
Vastaus HS-Raadin kysymykseen
1) Kyllä
Mutta varovasti. Lakkoase on välttämätön pitämään valtatasapainoa tasapainossa yhteiskunnassa, mutta tasapaino voi horjahtaa myös toiseen suuntaan. Hyvin pienten avainryhmien kiristysmahdollisuus johtaa eriarvoiseen yhteiskuntaan sekin.
Ammattiyhdistysliike on itsesäätelyllä vastuullisesti kesyttänyt pienten avainryhmien lakkoaseen antamalla sen vain riittävän suurille ryhmille. Jos Riihimäen junansuorittajat perustaisivat 20 hengen ammattiliiton ja pysäyttäisivät koko pääradan liikenteen, elleivät saa 100 000 euron kuukausipalkkaa, lakko murrettaisiin yksimielisesti ja heti; porukka ei saisi sopimusoikeuksia. Sama koskee sähkölaitosten pienen pieniä toimihenkilöryhmiä, jotka voisivat pysäyttää koko maan. Terveydenhuoltohenkilökunnan lakko-oikeutta on supistettu suojelutyövelvoitteella. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010
Tulvastrategia
Strategiassa varaudutaan tulvahuippuihin, jotka ovat 2,3 metriä nykyisen keskimerenpinnan yläpuolella. Koska myrskyt ja matalapaineet voivat nostaa hetkellisesti merenpintaa liki kaksi metriä, ei tässä ole paljon sijaa ilmaston lämpenemisestä johtuvalle merenpinnan nousulle. Lisäsimmekin päätösesitykseen jotain sellaista, että ennusteet merenpinnan noususta ovat pitkällä aikavälillä erittäin epävarmoja. Siksi tulee selvittää, miten kaupunki voi varautua merenpinnanolennaisesti suurempaan nousuun. Lue lisää
Likinäkö vie näkemyksen
Minusta tuli aikanaan sosiaalipoliitikko täysin vahingossa vuonna 1993. Kansa oli lähettänyt minut eduskunnasta vuorotteluvapaalle ja elätin itseni luennoimalla ja kirjoittamalla sekä tekemällä pieniä tilaustutkimuksia. Eräänä päivänä sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski soitti ja halusi tilata minulta selvityksen siitä, mitä ratkaisuja sosiaaliturvan sen hetkinen kriisi edellytti. Vastasin, etten tiedä asiasta mitään, johon hän totesi, että se on vain hyväksi. Hänen virkamiehiltään, jotka tietävät kaiken, ei tule mitään esityksiä. Kuuskoski ei jäänyt selvitystäni odottelemaan vaan erosi linjariidan vuoksi, mutta minulta tuli moniste nimeltä ”Sosiaaliturva ja talouden kriisi”. En mielelläni muistele kaikkea, mitä siihen aloittelevana sosiaalipoliitikkona kirjoitin, mutta toisaalta myös moni uudistus, jota pidin monisteessa välttämättömänä, on sen jälkeen toteutunut – tosin ei sen monisteeni ansiosta. Lue lisää
Kolme ydinvoimalaa ja sähkön hinta
Sähkömarkkinoille tulisi mielenkiintoinen tilanne, jos Suomeen todella rakennettaisiin kerralla kolme ydinvoimalaa, yhteensä liki 5000 MW. Periaatteessa sähköpörssissä hinnan pitäisi määräytyä kalleimman käynnissä olevan voimalan marginaalikustannusten mukaan. Keskellä talvea se on jokseenkin aina kivihiililauhdevoimala, jonka hinta siis määrää hinnan kaikille. Kun sähkön kysyntä laskee tarpeeksi, sen hinta laskee parhaankin kivihiilivoimalan marginaalihinnan alapuolelle, jolloin sekin suljetaan. Lue lisää
Koulun alku aikaisemmaksi?
Jyrki Lohen lukiokommentista tuli mieleeni hänen ehdotuksensa koulun alkamisajankohdan siirtäminen vuodella aikaisemmaksi.
Selvää evidenssiä mielestäni on siitä, että tyttöjen pitäisi aloitta aikaisemmin kuin poikien; vaikkapa puoli vuotta nuorempina. En tarkoita tietenkään, että tyttöjen pitäisi aloittaa tammikuussa, kun pojat aloittavat elokuussa. Nyt koulun aloittamisvuosi pannaan poikki vuoden vaihteesta – osa siis aloittaa kuusivuotiaina. Jos poikien aloitusikä pantaisiin poikki edelleen tammikuusta mutta tyttöjen heinäkuusta, tytöt olisivat luokalla keskimäärin poikia puoli vuotta nuorempia. Lue lisää
Iso vai pieni lukio?
Helsingissä käytiin aikanaan tiukkaa kamppailua isojen lukioiden ja pienten lähilukioiden kesken. Joitakin pienimpiä lukioita lakkautettiin, mutta naapureihin verrattuna varsin maltillisesti, koska haluttiin lukiolaisten voivan opiskella oman kaupunginosan lukiossa.
Sittemmin asiat ovat menneet aivan eri tavalla kuin ajateltiin. Oppilaat kun saavat hakeutua mihin lukioon hyvänsä, vaikka kunnan rajan yli. Lähilukiopolitiikka epäonnistui, koska niihin pieniin lukioihin ei tultu läheltä, vaan oppilaat suuntasivat kuka minnekin. Monen ”lähilukion” kohtaloksi jäi kerätä seiskan oppilaita koko kaupungin alueelta. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.3.2010
Tsätä kokouksesta pitäisi selvitä puolessa tunnissa.
Tulvastrategia
Pöydältä, kyse on riittääkö kolme metriä ja kauanko. Lue lisää
Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa
(Olen kirjoittanut tämän muistinvaraisesti ilman mahdollisuutta tarkistaa tietoja. Siksi teksissä saattaa olla asiavirheitä, joita korjaan sitä mukaa kun niitä löytyy)
Lapsilisäjärjestelmä kehittyi Suomessa perhepalkkajärjestelmästä. Osa työnantajista maksoi (miespuolisille!) työntekijöille korotettua palkkaa, jos näillä oli huollettavia lapsia. Kun perhepalkkajärjestelmä haluttiin ulottaa kaikkiin palkansaajiin, oli pakko ottaa käyttöön työnantajien välinen lapsilisämenojen tasaus, jotta lapsilisän maksuvelvollisuus ei johtaisi monilapsisten perheiden elättäjien syrjintään työhönotossa. Lue lisää