Osatyökykyisten tukeminen (2)
Työllistämistuki eli palkkatuki
Työllistämistukea maksetaan työnantajalle, joka työllistää vaikeasti työllistyvän henkilön. Tuki on varsin runsaskätinen. Perustuki on työmarkkinatuen suuruinen, eli ansiotuloja ja työmarkkinatukea saa tavallaan samanaikaisesti, mutta työmarkkinatuki kierrätetään työnantajan kautta[1]. Yleensä tuki kuitenkin maksetaan vielä 60 prosentilla korotettuna, eli työmarkkinatuke ei vain jatku vaan peräti jän viikontyömarkkinatuella olevan työllistyessä tukityöhön. Palkkatuki on tehokas keino työllistää vaikeasti työllistyviä. Tarkoituksena tietysti on, että kymmenen kuukauden työllistymisjakson jälkeen tukityöllistetty pystyy jatkamaan avoimilla työmarkkinoilla. Työllistämistuki noudattaa vähän ylimitoitetustikin periaatetta, että tuottavuusvajauksesta kärsivät on voitava kombinoida tulonsiirtoja ja ansiotuloja. Koska tuki maksetaan työnantajalle eikä työntekijälle, järjestely ei käytännössä toimi silpputyömarkkinoilla, jotka kuitenkin voisivat olla monelle ensimmäinen askel työmarkkinoille.
Tähänastisen kokemuksen mukaan tie eteenpäin tukitöistä on useimmiten tukossa. Tukityöstä palataan työttömyyteen paljon useammin kuin edetään avoimille työmarkkinoille.
Soviteltu päiväraha
Aiemmin työttömyyspäivärahan sai niiltä päiviltä, jotka oli työttömänä, mutta ei lainkaan niiltä päiviltä, jolloin teki töitä. Näin ei ole enää, mutta silti työtön joutuu edelleenkin kirjaamaan joka päivän kohdalla ”työtön, työtön,…, ”työtön”. Tuo päiväkohtainen työttömyysturva johti helppoon keinotteluun lyhennetyllä työviikolla. Siksi siirryttiin soviteltuun päivärahaan, paitsi joissakin tapauksissa.
Sovitellussa päivärahassa lasketaan kuukauden (joskus neljän viikon) ansiot yhteen ja jaetaan kahdella. Tämä summa vähennetään työttömyyskorvauksesta; omat ansiot vähentävät työttömyyskorvausta siis viidenkymmenen prosentin yhteensovituksella. Työttömyysturva loppuu, kun palkka on alkuperäiseen työttömyyskorvaukseen nähden kaksinkertainen.
Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan saa, jos työaika on yli 75 prosenttia kokoaikaisen työn palkasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nelipäiväiseen viikkoon lomautetut ovat järjestelmän ulkopuolella – tai olivat, kunnes teknologianteollisuuden työehtosopimuksessa sovittiin lain muuttamisesta ”väliaikaisesti”. Koska vaatimuksena on tahdonvastainen osa-aikaisuus, soviteltu päiväraha ei tule avuksi, jos ansiot jäävät urakkaluonteisessa työssä vajaakuntoisuuden vuoksi pieniksi periaatteessa ei myöskään, jos työn osa-aikaisuus johtuu vajaakuntoisuudesta. Sovitellulla päivärahalla olevan on otettava vastaan kokoaikaista työtä ja hänen olosuhteidensa on oltava sellaiset, että hän voi sitä vastaanottaa.
Voi kuulostaa kohtuulliselta, että palkkatulot leikkaavat työttömyysturvaa 50 prosentilla. Leikkaus ei kuitenkaan pääty tähän. Ansiotulojen kasvaessa pienenee myös asumistuki samalla, kun osa palkasta menee veroihin. Lopputulos tästä kaikesta on, että satasen palkasta jää käteen 15-30 euroa. Se on aika vähän varsinkin, kun sillä on maksettava myös työmatka, työpaikkaruokailu ja työssä mahdollisesti tarvittavat vaatteet. Hampurilaisbaarin kahdeksan euron tuntipalkasta työtön hyötyy euron tai kaksi. Opiskelijalle samasta työsuorituksesta jää käteen yli viisi euroa. Opiskelijoiden kannattaa leventää leipäänsä erilaisilla keikkatöillä, työttömän ei kannata.
Työmarkkinatuella olevilla on usein joitain puutteita työkyvyssä tai muita työntekoa hankaloittavia syitä työttömyyteensä. Tätä vaikeutta ei enää pitäisi pahentaa heikoilla työnteon taloudellisilla kannusteilla. [2]Jos opiskelija ja työtön ottavat vastaan samanlaisen työkeikan, opiskelijalle jää siitä käteen noin kolminkertaisesti niin paljon kuin työttömälle.
[1] Tukityöllistetylle on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Lopputulos olisi eläkeoikeutta lukuun ottamatta sama, vaikka tuki maksettaisiin työllistetylle itselleen ja työnantajan olisi oikeus maksaa hänelle vastaavasti alempaa palkkaa.
[2] Säännöt eivät ole aivan näin yksinkertaisia. Yhteensovituksesta vapautuu, jos työnteko kestää yhtäjaksoisesti yli 14 päivää. Noilta päiviltä ei saa työttömyyskorvausta lainkaan, mutta muilta päiviltä saa korvauksen ilman yhteensovitusta. Työttömyyskorvaus maksetaan ilman yhteensovitusta myös silloin, kun metsä- tai rakennustöissä oleva lomautetaan kovan pakkasen takia. Muissa ammateissa samaa sääntöä ei sovelleta, vaikka sääolot estäisivät työnteon. Soviteoltu työttömyyskorvaus ja palkka eivät yhteensä saa nousta yli 90 prosentin työttömyyskorvauksen perusteena olevasta palkasta. Työmarkkinatuessa ei tätä sääntöä ole, koska ei ole sitä tavoitepalkkaakaan. Jos työmarkkinatuki tämän takia olisi ansiopäivärahaa suurempi, soviteltu ansiopäiväraha voi ylittää tavoitepalkan.
[OS1]Elina, ota selvää, onko tästä käytettävissä jotain tilastoja. Kuinka moni palaa työttömyyteen, kuinka moni muualle ja kuinka moni oikeaan työsuhteeseen.