PUHEET, KANNANOTOT JA KIRJOITUKSET
Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara Joensuussa 10.3.2003:

Perustulo voisi helpottaa
rakenteellista työttömyyttä inhimillisesti

Työttömyyden kovan ytimen sulattaminen vaatii ennakkoluulottomia toimia. Suomessa työttömyys on leimallisesti huonosti koulutetun väestönosan
työttömyyttä. Koulutuksen parantaminen vaikuttaa asiaan vasta vuosikymmenten viiveellä. Sitä paitsi hyvässä yhteiskunnassa on oltava sijaa niillekin, joilla lukupää tai opiskelumotivaatio ei riitä huippuammatteihin.

    Ratkaisuna matalatuottoisen työvoiman työllistämiseen on jonkinlainen tulonsiirtojen ja ansiotulojen yhdistelmä. Holm-Vihriälän -mallissa tulonsiirrot
annettaisiin työnantajille. Tämä malli on parempi kuin ei mitään, mutta sen soveltamisessa on rajoituksensa. Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala on esittänyt  ansiotulojen ja palkkatulojen yhdistämistä ratkaisuna vaikeasti
työllistettävien ongelmaan.

    Perustulo eli kansalaispalkka on varteenotettava ratkaisu asiaan. Se ei muuttaisi ilman ansiotuloja olevien asemaa nykyisestä, mutta se auttaisi niitä,
jotka haluavat täydentää esimerkiksi työttömyyskorvausta ansiotuloilla. Nythän esiintyy edelleen tilanteita, joissa omista ansiotuloista ei jää käytännössä käteen juuri mitään. Perustulomallissa jokainen ansaittu euro kartuttaa käteen jäävää tuloa. Se soveltuu paremmin normaaleille työmarkkinoille, koska perustulo toimii ilman viranomaispäätöksiä toisin kuin esimerkiksi yhdistelmätuen käyttö.

- Perustulosta hyötyisivät myös syrjäkylien työttömät, joilla on usein ollut turhauttavia kokemuksia työvoimaviranomaisten toimista. Kouluttaminen ja
kursittaminen on turhaa simputusta, jos työtä ei kuitenkaan ole näkyvissä. Pakkomuutto asuntopulasta kärsivien kasvukeskusten lähiöihin ei olisi järkevää inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti, Soininvaara sanoo.

    Perustulon varassa syrjäkylien asukkaille tarjoutuisi mahdollisuus ylläpitää omaa pienimuotoista talouttaan. He voivat toimia myös arvokkaina naapuriapua antavina kansalaisyhteiskunnan jäseninä ja omalta osaltaan myötävaikuttaa siihen, että vanhukset pystyvät elämään kylissä pidempään tarvitsematta turvautua laitoshoitoon.


<<paluu etusivulle