Lisää matalapalkkatyötä Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Raportti valtioneuvoston kanslialle Helmikuu 2013 Valtioneuvoston kanslia tilasi tammikuussa 2013 kirjoittajilta, kansanedustaja Osmo Soininvaaralta ja ylijohtaja Juhana Vartiaiselta, raportin siitä, miten Suomessa voitaisiin edistää matalapalkkaisten ja vähän koulutettujen työllisyyttä ja nostaa näiden ryhmien työllisyysastetta. Raportin valmistumismääräaika oli 20.2.2013 ja sen on tarkoitus toimia Talousneuvoston keskustelujen tausta-aineistona. Luovutamme … Jatka lukemista “Lisää matalapalkkatyötä”
Rykäisin Juhana Vartiaisen kanssa lyhyessä ajassa muistion Talousneuvostolle työllisyyden esteistä. Sen kanssa oli aikamoinen työ, minkä vuoksi tällä blogilla on ollut vähän hiljaisempaa. Nyt otan vahingon takaisin ja palastelen raportin tänne useina postauksina. Raportti on tänään julkistettu valtioneuvoston kanslian sivuilla. Siihen pääsee tästä. Meidän osuutemme on julkaisun osa II. Kehotan syventymään oheiseen kuvaan. Siinä on plotattu … Jatka lukemista “Miksi lisää matalapalkkatyötä?”
Maan hallitus on päättänyt vähentää olennaisesti tukea pienituloisten asumiseen kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsingissä. Tarkoitus on sekä leikata asumistukea että käytännössä lakkauttaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Tällä on todella kauaskantoiset vaikutukset maahamme. Yritän hahmottaa asiaa seuraavassa, mutta joudun turvautumaan aika paljon mutuiluun, koska ainakaan minun tiedossani ei kunnollisia tutkimuksia asiasta. Asia ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen … Jatka lukemista “Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti”
(Sivut 303 — 342) Miten auttaa niitä, joiden asema työmarkkinoilla on heikko, koska heillä ei ole sellaisia erityisominaisuuksia, joista työnantajat ovat valmiita maksamaan? Heidän kannaltaan pienten palkkojen nostaminen saattaa kääntyä heitä vastaan, koska se hinnoittelee heidät ulos työmarkkinoilta. Tätä ilmiötä on kutsuttu myös kohtaanto-onelmaksi, jolla yritetään selittää asia pois, mutta joka on mielestäni vain toinen nimi … Jatka lukemista “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen”
Asumistuen rakenne on peräisin ajalta, jolloin maassa vallitsi vuokrasäännöstely. Silloin asuntoa ei valittu vaan se osoitettiin. Yksityisiä vuokra-asuntoja oli vähän ja niitä sai lähinnä suhteilla. Tarpeeksi pienituloiselta asumistuki korvaa vuokrasta 80 % perheen koosta ja asumiskunnasta riippuvaan maksimivuokraan saakka. Täyden asumistuen saa, jos bruttotulot tulot ovat korkeintaan työmarkkinatuen suuruiset. Sitä suuremmat tulot pienentävät asumistukea 33,6 … Jatka lukemista “Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?”
Nyt alkaa olla hyvinvointivaltion kannalta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoituspohja rapautuu. Kukaan ei voi uskottavasti väittää puolustavansa hyvinvointivaltiota, jos ei piittaa sen rahoituksesta. Rahoituksen kannalta työllisyys on keskeinen, koska verot peritään lähinnä työn tekemisestä. Olen vähän huolissani demareiden “vastustamme muun muassa kaikkea” ‑linjasta. Jos demarit de facto hylkäävät hyvinvointivaltion, kuka sitä enää puolustaa? Silti … Jatka lukemista “Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin”
Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja? Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä. Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun … Jatka lukemista “Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.”
On aivan kiistatonta, että nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Yksittäisestä tapauksesta tätä on hankala osoittaa, mutta tilastollisesti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalliiksi kansantaloudelle. Tähän voi suhtautua joko moralisoiden, että noin ei saa tehdä, tai sitten voi yrittää poistaa syyt tarpeeseen syrjiä. Lapsilisät olivat aikanaan työnantajalle asetettu velvollisuus maksaa korkeampaa palkkaa … Jatka lukemista “Nuorten naisten syrjintä työhönotossa”
Juho Saaren työryhmä esitti, että asumisen tukeminen eriytetään toimeentulotuesta ja asumista tuettaisiin vain asumistuen kautta. Asumistuessa noudatettavat vuokrakatot eivät olisi kuntakohtaisia vaan samat koko työssäkäyntialueella, siis esimerkiksi Helsingin seudulla. Raportissa ennustettiin tämän johtavan siihen, että pienituloiset siirtyisivät Helsingin kalliista asunnoista ympäryskuntien kohtuuhintaisempiin asuntoihin. Olen pitkään odottanut, että tuo ehdotus tulee jostain, mutta en silti olettanut, … Jatka lukemista “Asumisen tukeminen”
Julkaisussamme Lisää matalapalkkatyötä on tämä Juhana Vartiaisen kuva palkkatasosta ja työllisyysasteesta koulutuksen mukaan. Se osoittaa, että asteikon yläpäässä parempi koulutus tuottaa paremman ansion, mutta ei paljon suurempaa työllisyyttä kuin vähän alempi koulutus, kun taas asteikon alapäässä keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden välillä ei ole juuri lainkaan eroa palkkatasossa, mutta sitä suurempi ero työllisyysasteessa. Halusin erästä … Jatka lukemista “Eikö koulutus kannatakaan?”