Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen   Raportti valtioneuvoston kanslialle Helmikuu 2013   Valtioneuvoston kanslia tilasi tammikuussa 2013 kirjoittajilta, kansanedustaja Osmo Soininvaaralta ja ylijohtaja Juhana Vartiaiselta, raportin siitä, miten Suomessa voitaisiin edistää matalapalkkaisten ja vähän koulutettujen työllisyyttä ja nostaa näiden ryhmien työllisyysastetta. Raportin valmistumismääräaika oli 20.2.2013 ja sen on tarkoitus toimia Talousneuvoston keskustelujen tausta-aineistona. Luovutamme täten käsillä olevan raportin Valtioneuvoston kanslian ja talousneuvoston käyttöön. Se sisältää ongelman kuvauksen, analyysia…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Miksi lisää matalapalkkatyötä?

Rykäisin Juhana Vartiaisen kanssa lyhyessä ajassa muistion Talousneuvostolle työllisyyden esteistä. Sen kanssa oli aikamoinen työ, minkä vuoksi tällä blogilla on ollut vähän hiljaisempaa. Nyt otan vahingon takaisin ja palastelen  raportin tänne useina postauksina.   Raportti on tänään julkistettu valtioneuvoston kanslian sivuilla. Siihen pääsee tästä. Meidän osuutemme on julkaisun osa II. Kehotan syventymään oheiseen kuvaan. Siinä on plotattu viiden eri koulutusasteen keskipalkat ja työllisyysasteet parhaassa työllisyysiässä olevien  eli 30-54 vuotiaiden keskuudessa.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, _

Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiistatonta, että nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Yksittäisestä tapauksesta tätä on hankala osoittaa, mutta tilastollisesti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalliiksi kansantaloudelle. Tähän voi suhtautua joko moralisoiden, että noin ei saa tehdä, tai sitten voi yrittää poistaa syyt tarpeeseen syrjiä. Lapsilisät olivat aikanaan työnantajalle asetettu velvollisuus maksaa korkeampaa palkkaa perheiden isille ja äideille lapsimäärän mukaan. Hyvin nopeasti havaittiin se yllättävä seikka, että kymmenlapsisten…

Jatka lukemista

_

Asumisen tukeminen

Juho Saaren työryhmä esitti, että asumisen tukeminen eriytetään toimeentulotuesta ja asumista tuettaisiin vain asumistuen kautta. Asumistuessa noudatettavat vuokrakatot eivät olisi kuntakohtaisia vaan samat koko työssäkäyntialueella,  siis esimerkiksi Helsingin seudulla. Raportissa ennustettiin tämän johtavan siihen, että pienituloiset siirtyisivät Helsingin kalliista asunnoista ympäryskuntien kohtuuhintaisempiin asuntoihin. Olen pitkään odottanut, että tuo ehdotus tulee jostain, mutta en silti olettanut, että se tulisi Juho Saaren ryhmältä. Asumistuki ei kompensoi korkeampaa vuokraa, mutta kannustaa muuttamaan…

Jatka lukemista

_

Eikö koulutus kannatakaan?

Julkaisussamme Lisää matalapalkkatyötä on tämä Juhana Vartiaisen kuva palkkatasosta ja työllisyysasteesta koulutuksen mukaan. Se osoittaa, että asteikon yläpäässä parempi koulutus tuottaa paremman ansion, mutta ei paljon suurempaa työllisyyttä kuin vähän alempi koulutus, kun taas asteikon alapäässä keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden välillä ei ole juuri lainkaan eroa palkkatasossa, mutta sitä suurempi ero työllisyysasteessa. Halusin erästä tarkoitusta varten päivittää tämän kuvan kirjoittaakseni palkkainflaatiosta. Jos Valintatalon kassalla merkonomille ja pelkän peruskoulun…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa. Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä työmarkkinoilla hyvin haluttuja aloja että sellaisia, joita on mukava…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi

Perustulo kokeilu tuottaa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöttömät ovat työllistyvät, jos se tehdään heille erittäin kannattavaksi. Parhaimmillaan tämä voi murtaa pessimismin, jolla moni suhtautuu pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksiin. Nyt kokeilussa olevaa perustuloa ei ole mahdollista toteuttaa sellaisenaan. Saisivathan siinä kaikki työssä käyvät suomalaiset lisää rahaa yli kuusi tuhatta euroa vuodessa. Tämä johtuu siitä, ettei verohallinto lähtenyt kokeiluun mukaan. Ansiotuloja verotetaan toden teolla vain 1200 euron kuukausitulojen yli menevältä osalta. Oikeassa perustulomallissa…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä. Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän. Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän. Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa. Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Markkinatalous pitää uudistaa

 Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä Branko Milanovicin on tutkinut koko maailman tasolla reaalitulojen kehitystä vuosien 1988 ja 2008 välillä. Muutokset tulonjaossa ovat olleet suuria. Hän on tiivistänyt tutkimuksensa norsukäyräksi kutsuttuun kuvaan. Siinä maailman kaikki kansalaiset on laitettu ostovoiman mukaiseen järjestykseen, köyhimmät vasemmalla ja rikkaimmat oikealla.  Pystyakseli kertoo, paljonko reaalinen ostovoima nousi näissä tuloryhmissä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välillä, aikana jolloin maailmantaloutta dominoi kaksi suurta muutosta – globalisaatio ja digitaalinen vallankumous.