Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara
ja Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala kiirehtivät hallitusta
ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisessä. Soininvaaran ja Hautalan mielestä
teollisuusmaiden, Suomi mukaan lukien, on otettava johtava rooli
ilmastopäästöjen vähentämisessä. Siksi Suomen on luovuttava Euroopan unionissa
"toppuuttelusta" ja ryhdyttävä vaatimaan sitovia päästötavoitteita vuoden 2012
jälkeiselle Kioto-kauden ajalle. Tämä olisi myös Suomen etu.
- Äskettäin koetut tulvat eivät ole ensimmäisiä eivätkä
viimeisiä merkkejä "kummallisista" sääilmiöistä. Esimerkiksi vuonna 2002
Eurooppa tulvi ja seuraavana vuonna yli 30 000 ihmistä kuoli Keski-Euroopassa
kuumuuteen. Ilmastonmuutos tulee jo nyt kalliiksi, esimerkiksi Ruotsin myrskyt
maksoivat Sammolle 22 miljoonaa euroa ja Floridaan ei saa enää
myrskyvakuutuksia, varoittaa Soininvaara.
Sveitsiläinen jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re arvioi
luonnonkatastrofien hinnaksi tällä vuosikymmenellä 1500 miljardia dollaria.
On selvää, että näiden näkymien pakottamana maailmassa
ryhdytään voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Suomessa ei
ole tehty tähän mennessä oikeastaan mitään, vaan Suomi jatkaa yhä syvemmälle
korkean energiankulutuksen tiellä. Liikennepolitiikka suosii yhä
yksityisautoilua, kaupunkiseutujen rakenteellinen hajautuminen on suorastaan
pääministerin julkilausuma tavoite, omakotitalot rakennetaan yhä
sähkölämmitteisiksi ja teollisuus investoi energiaintensiivisille
tuotannonaloille. Suomen politiikka on erittäin lyhytnäköistä. Mitä enemmän
teollisuus ja yhteiskunta suunnitellaan korkean energiankulutuksen varaan,
sitä kalliimmaksi muutos aikanaan tulee.
Ilmastonmuutoksen torjuminen ei uhkaa taloudellista
toimeliaisuutta eikä työllisyyttä, päinvastoin. OECD:n arvion mukaan 50
prosenttia tulevasta talouskasvusta liittyy uusien ja uusiutuvien
energiateknologioiden kehittämiseen, koska pääosa maailman energiatuotannosta
tullaan muuttamaan päästöttömäksi seuraavan 50 vuoden aikana.
Energiakasvien viljely voisi pelastaa
Suomen maatalouden nykyisestä ahdingosta
Kansanedustaja Erkki Pulliainen on arvioinut,
että noin neljännes Suomen pelloista, 500 000 hehtaaria, voitaisiin siirtää
energiakasvien viljelyyn.
- Me emme siis pidä ilmastopolitiikkaa pelkkänä ympäristönsuojelukysymyksenä,
vaan nimenomaan suomalaisten työllistäjänä. Esimerkiksi pelkkä puuenergian
käytön lisääminen työllistäisi vuosittain suoraan 10 000 - 15 000 henkilöä,
sanoo Heidi Hautala.
On arvioitu, että puhdas energiateknologia työllistäisi
vuonna 2010 täysipäiväisesti kymmeniä tuhansia niin korkeasti kuin vähemmän
koulutettuja henkilöitä. Hallitus voisi siis kuroa kiinni
työllisyystavoitettaan edistämällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa.
Esimerkiksi lisäämällä tuulivoimaa uusiutuvan energian edistämisohjelman
mukaiseksi eli 500 megawattia vuoteen 2010 mennessä työllistyisi vuosittain
2100 henkilöä.
Soininvaara ja Hautala toivovat, että keväällä päivitettävä
ilmastoselonteko otettaisiin tosissaan: Suomi ylitti vuonna 2003
päästötavoitteet 20 prosentilla. Suomen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
ovat maailman suurimpia. Suomen päästökiintiö asukasta kohden on EU-maiden
kolmanneksi suurin Irlannin ja Luxemburgin jälkeen.
- Suomenkin tavoitteeksi on otettava tulevaisuuden visio - niukkahiilinen,
matalan energian yhteiskunta, joka siis on ympäristöystävällinen ja
työllistävä, on Soininvaaran ja Hautalan yhteinen toivomus.
<<paluu etusivulle
