Osmo Soininvaaran vastaus Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläisen kysymykseen Vihreän liiton puheenjohtajaehdokkaille 12.4.2005 Helsingissä:

"Kuinka suomalaiset voivat oikeasti valita asuinpaikkansa?"


Aluerakennetta suunniteltaessa on varauduttava siihen, että öljy käy vähiin ja korvaavat polttoaineet ovat paljon kalliimpia. Asumisen tulee kuluttaa vähän energiaa sekä talojen lämmitykseen että päivittäiseen liikenteeseen. Pääkaupunkiseudun kasvattaminen ei ole ekologisesti järkevää. Suuressa kaupungissa matkat ovat pitkät, liikennetarve suuri ja uusiutuvien energialähteiden käyttö vaikeaa.

Moni muuttaa Helsingin seudulle vastoin tahtoaan työn perässä, moni muu taas haluaisi oikeasti elää Helsingissä. Asuntopula rajoittaa kasvukeskusten kasvua. Kaikki Helsinkiin haluavat eivät pysty tänne muuttamaan. Kaikki voittaisivat, jos työpaikkoja löytyisi muualtakin. Niiden, jotka eivät Helsinkiin halua, ei tarvitsisi muuttaa työn perässä, jolloin asuntoja vapautuisi niille, jotka oikeasti haluavat täällä asua. Eikä Helsinkiä tarvitsisi rakentaa umpeen. Valtion työpaikkoja voi siirtää Helsingistä muualle.

Maaseutu

Päästökauppa ja öljyn kallistuminen tekevät energiakasvien viljelystä ja hakkuutähteiden korjuusta taloudellisesti kannattavaa. Kotimaisen energian tuotanto tuo maaseudulle työtä, varallisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Ruokohelven viljely kannattaa jo kauraa paremmin.

Kylien eheyttäminen helpottaa elämistä maaseudulla. Kauppa ja koulu kuuluvat kyliin, jotta päivittäin ei tarvitsisi ajaa kauas. Haja-asutusalueilla kauppias voi toimittaa netissä tilatut ostokset pakettiautolla kotiovelle.

Nopeat nettiyhteydet tarvitaan jokaiseen kylään.

Pienet kaupungit Suurimmasta muuttotappiosta kärsivät pienet kaupungit. Savupiipputeollisuuspaikkakuntien elinkeinorakennetta on monipuolistettava määrätietoisesti. Tietotekniikka ja verkottuminen auttavat, kunhan uusia mahdollisuuksia opitaan käyttämään. Suomesta puuttuu pikkukaupunkiohjelma, myös vihreiltä.

Kilpailevat kasvukeskukset

Helsinkiin suuntautuvaa kasvupainetta on helpointa purkaa muihin yliopistokaupunkeihin. On myös Helsingin etu, että muutkin yliopistokaupungit menestyvät. Nopeat ratayhteydet (ja ehjät kiskot) ovat välttämättömiä, kun lentoliikenne hiipuu.

Lisää hyvää kaupunkia

Kasvukeskusten hajoaminen amerikkalaisiksi autokaupungeiksi on estettävä, jottei ihmisiä houkuteltaisi ansaan. Kymmenien kilometrien työmatkat autolla käyvät tulevaisuudessa taloudellisesti mahdottomaksi.

Moni joutuu vasten tahtoaan muuttamaan kehyskuntiin, koska asuminen kaupungissa on liian kallista. Edullisesti sijaitsevaa rakennusmaata tarvitaan heti lisää. Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettava raideverkon varteen, tarvittaessa raideverkkoa laajentaen. Santahamina on saatava asuinkäyttöön. Seudun paras rakennusmaa on Vantaalla, mutta Vantaa ei pysty ottamaan sitä käyttöön, koska kunnalla ei ole varaa rakentaa kouluja ja päiväkoteja muuttajille. Valtion on maksettava osa kasvun vaatimista investoinneista.

Niille, jotka oikeasti haluavat asua kehyskunnissa, tulee suunnitella toimivia puutarhakaupunkeja, joissa palvelut ovat lähellä ja julkinen liikenne on kunnossa.


<<paluu etusivulle