anonyymi: Eli saattaa olla, että työaika lasketaan niin alhaiseksi, ettei sivukuluja makseta eikä palkalla elä.

En todellakaan tarkoita holtitonta osa-aikaistamista, mutta en myöskään osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä ongelmien minimoimiseksi. Monessa läntisessäkin maassa joustava osa-aikatyö on kuitenkin toimiva ja hyväksytty käytäntö.

Osa-aikatyön kysyntää lisää se, että palvelujen merkitys kasvaa, mutta niiden kysyntä on ajallisesti epätasaista eikä niitä voi varastoida. Samaan aikaan osa ihmisistä haluaisi tehdä lyhennettyä tai epäsäännöllistä työpäivää/viikkoa/vuotta.

Lapin matkailuyrityksissä on käytössä hyvin mielenkiintoinen työaikapankkimalli, jonka myös alan liitot lienevät hyväksyneet.

Tuohon palkalla elämisen teemaan ei ole syytä palata, sehän käsiteltiin perusteellisesti “Lisää matalapalkkatyötä” -keskustelussa.

Suosittele: 0

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_12_17_tutk_10_valkonen.pdf

Senkin mukaan helsinkiläisten elinajan odote on alle maan keskiarvon, vaikka tulotaso ja koulutustaso ovat maan keskiarvoa korkeampia. Yleensähän nämä (tulotaso, koulutustausta) vaikuttavat voimakkaasti elinaikaan.

Vantaalaisenkin elinajan odote on parempi kuin helsinkiläisen.
Naisten kohdalla erityisesti keuhkosyöpä- (tupakointi ?) ja rintasyöpäkuolleisuus ovat kohonneita.

Suosittele: 1

Suosittele: 0

Määkin pyöräilen: Se on kummallista, kun minulla ei ole mitään vaikeuksia ajella oikeaa nopeutta pyörällä. Jos samaan aikaan pyörätie/jalankulkutiellä on paljon kävelijöitä tai muita pyöräilijöitä, niin sitten ajellaan niin hiljaa ettei tule ajaneeksi kenenkään päälle. Jos on tyhjää täynnä, niin sitten voi antaa mennä niin kovaa kuin viitsii tai jaksaa. Pyöräteille on myös jostain syystä aina laitettu pimeitä paikkoja, joissa ei näe tuleeko jostain pyöräilijä tai mopo. Vaikkapa noita alikulkutunneleita, mistä jotkut sankarit tulevat sivuille vilkuilematta ja ketään varomatta. Niissä kohdissa täytyy olla erityisen varovainen.

Mutta kun ihmisen mieli. Siis ei sinun, vaan meidän tavallisten ihmisten.

Sen pimeän alikulun ohi tulee käytännössä painettua jotain epämääräistä ajolinjaa pitkin yläänsä vähän turhan kovaa, koska sitten ei enää viitsisi polkea siihen ylämäkeen, jos jarruttaa oikeasti riittävän hiljaiseksi oman nopeuden. Menee aikaa ja energiaa.

Eikä siihen pyörätien jatkeelle välttämättä jaksa ihan aina hidastaa kävelyvauhtiin, vaikka sille nopeudelle se on suunniteltu. Ja joskus kieltämättä tekisi mieli vähän oikoa ajolinjoja risteyksessä, jossa pyörätie pomppaa tien puolelta toiselle.

Lainvastaistahan tuollainen toiminta on. Turvallisuuden kannalta kuitenkin olennaista on se, että harva autoilija erityisesti haluaa töniä pyöräilijää huvin vuoksi, tai harva jalankulkija haluaa tulla tönäistyksi pyörällä, eikä se luffekaan halua sitä, että siihen taluttimeen ajetaan fillarilla. Kukaan ei halua konfliktia.

Sen sijaan kaikki haluavat päästä mahdollisimman sujuvasti ja helposti perille. Ja tästä syntyy se perimmäinen haaste, konflikti turvallisuuden ja sujuvuuden välillä. Fillarilähettityylillä pääsee nopeasti perille, mutta yleisenä ajotapana se ei välttämättä ole maailman turvallisin. Toisaalta kaikkia sääntöjä noudattamalla pääsee turvallisesti perille, mutta riittävä varovaisuus pidentää perillepääsyn aikaa huomattavasti.

Liikennesuunnittelun haaste on yhdistää nämä kaksi. Nykyinen pyöräväylien toteutus on isolta osin veren kaivamista nenästä isolla virkkuukoukulla.

Suosittele: 2

Kalle:
Tuo 20 km/h merkki käytännössä tuhoaa pyöräilyn edut muuhun liikenteeseen nähden.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että nopeusrajoituksen asettaminen pyörätielle on jokseenkin hölmö ajatus. Sen sijaan olen aika vahvasti eri mieltä siitä, mikä vaikutus 20 km/h -nopeusrajoituksella olisi kaupunkipyöräilyn ajankäyttöön.

Jos se merkki laitetaan vanhan Porvoontien laitaan, silloin sillä on iso merkitys (suora väylä, pitkä matka, maantiepyörät, ei juuri risteyksiä). Jos se merkki laitetaan ydinkeskustan pyörätielle, sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä ajoaikaan (paljon muuta liikennettä, paljon risteyksiä, lyhyt matka).

Kilometrin matkalla nopeuden pudottaminen 30 km/h:sta 20 km/h:iin lisää tasan minuutin matka-aikaan. Samalla voi jättää ne klossikengät pois ja siirtyä paremmin kaupunkiin sopivaan pystympään ajoasentoon.

Jos pyörästä halutaan yleisempi työmatkakuljin, niin pyöräilijöiden keskinopeus tulee todennäköisesti laskemaan. Sopii katsoa Kööpenhaminan tai Amsterdamin pyöräilijöiden nopeutta. Ja jo nyt voi kokeilla sellaista temppua, että ajaa pyörätietä pitkin tasan kahtakymppiä ja laskee ohitetut ja ohittajat. Kaupunkialueella todennäköisesti ohittajia on vähän ja ohitettuja silti paljon.

Aika marginaalisia ovat ne tilanteet, joissa tyypillisillä pyörämatkoilla maksiminopeuden leikkaaminen kahteenkymppiin olennaisesti muuttaisi pyöräilyn kannattavuutta verrattuna muihin liikennemuotoihin. Suurempi ongelma noissa nopeusrajoituksissa on se, että ne eivät oikeasti ratkaise mitään ongelmaa.

Suosittele: 0

Anton Meriläinen:
Poliitikkojen blogeja lukiessa tulee väistämättä aika ajoin mieleen että moderni julkaisumedia kuten blogit, twitter ja facebook ovat muuttaneet kommunikaatiota kummalliseen suuntaan. Tämä kirjoitus on juurikin hyvä esimerkki aiheesta josta kuvittelisin kansalaisen kirjoittavan edustajalle eikä toisinpäin.

Tämä on minustakin kummallista. Jos tavallisena jalankulkijana usein tuntuu raivostuttavan turhauttavalta kun selviä yhteiskunnallisia epäkohtia ei saada korjattua, niin eipä näytä poliitikoilla juuri sen enempää valtaa olevan. Kummallista kuinka tärkeissä asioissa pienet välistävetävät liittoumat ja ihmisten status quo hakuisuus pystyvät estämään hyvienkin päätösten tekemisen ihan täysin. Niin päivänselvää päätöstä ei olekaan etteikö jostain löytyisi pieni, mutta äänekäs ryhmä sitä vastustamaan oman etunsa nimissä.

Suosittele: 1

Sami Miettinen: Kuten täälläkin on sanottu, monetisoinnin pidemmän välin positiiviset vaikutukset tulevat lähinnä heikosta valuuttakurssista.

Ja ehkä tässä onkin se syy, miksi suurten toimijoiden keskinäinen toiminta näyttää lähinnä vapaasukelluskilpailulta. Rahaa painetaan aika vapaasti, koska valuutan kurssin putoaminen on useimmissa tapauksissa liki toivottavaa. Yhdysvaltalaiset, kiinalaiset, japanilaiset, eurooppalaiset, jopa sveitsiläiset yrittävät pitää valuuttansa arvon riittävän matalana.

Tuhannen (miljardin) taalan kysymys on sitten siinä, johtaako tämä johonkin sormille puhkeavaan kuplaan. Onko euron (ja sitä myöten de facto muiden EU-alueen valuuttojen) parempi olla tässä kyydissä vai yrittää tehdä toisin?

Suosittele: 1

Osmo Soininvaara:
Yritin kyllä herätellä eskeustelua maakuntakaavasta, mutta ei kiinostanut ketään. Siinä pääettiin 400 000 hengen sijoittamisesta seudulle.

Tuo määrä asukkaita tänne tulee kaavoitetaan tai ei.
Varmaan olisi fiksumpaa suunnitella miten asukkaat, työpaikat ja palvelut ripotellaan ja kuinka liikenne järjestetään.

Eipä ole maakuntakaava sattunut silmään vaikka oletin seuraavani tiedotusvälineitä, nouseekohan otsisikoihin väärät aiheet, Espoon vajaaksi jäävät rakennusoikeudet metroasemilla ja tornihotellin kerrokset tuntuvat kiinnostavan lehdistöä ovat konkreettisia.

Suosittele: 0

Mitä tapahtuu, jos energia kallistuu ja talousalueen käyttämä valuuttaa heikkenee?

Suosittele: 0

Hinta, jota Soininvaara laskee, ei ole pelkästään kriisin vaan myös “valuvikojen” hinta. Kriisi on osoittanut poliittisen järjestelmän olevan epäonnistunut, omien periaatteidensa ja sopimustensa vastainen. Maltillisen keskiluokankin luottamus alkaa horjua.

Imperiumiksi tiivistyvä talousyhteisö tarvitsee taakseen muutakin kuin paperia. Kysymys on viime kädessä identiteetistä, ja niin kauan kuin suuri osa EU-kansalaisista ei koe olevansa ensisijaisesti eurooppalaisia, poliittista tukea vahvemmalle yhdentymiselle tai tulonsiirroille ei ole ehkä lupa odottaa. Identiteetti on asia, jolle euroeliitti voi tuhahdella — ennen pitkää kivisateessa.

Talousyhteisö ei tarjoa identiteettiä kuin eliitille. Ilman hurjaa europropagandaa tai säälimätöntä poikkeustilaa ja sortokoneistoa, tämä farssi jatkuu, kunnes se loppuu. Jälleen yksi poliittinen järjestelmä, joka kaatuu siihen, etteivät kelvottomat ihmiset usko siihen tarpeeksi vahvasti.

Suosittele: 3