Suosittele: 0

Suosittele: 0

Jep, mutta kansa tietää Vihreiden sen jotenkin junailleen

Olen sanaton

Suosittele: 0

tpyyluoma: Niissä kaksisuuntaratikoissa on klassinen osaoptimointiongelma jossa on pohjimmiltaan kysymys että liikennemaalle ei lasketa hintaa. HKL:n ja HSL:n kannalta niissä on hyviäkin puolia, mutta ne nostaa hieman kustannuksia. Toinen ohjaamo uusiin ratikoihin on kai noin 300k kpl, lisäksi tarvitsisi hieman lisää hallineliöitä, mahdollisesti pidentää pysäkkejä niillä linjoilla missä näitä käytetään, jne.

Nyt ollaan juuri työstämässä uusinta ratikkasarjaa ja pian sen eka vaunu tulee katutestiin. Tietääkseni vaunun pituus ei kummemmin pitene nykyisestä ( aiotaan siis liikennöidä nykyisillä radoilla ) ja vaunu suunnitellaan avorahastukseen, lue: kuljettaja on omassa ohjaamossaan eikä rahasta.

Seuraavan sarjan hankinta jää usean vuoden päähän ja se on taas pieni sarja. Järjestelmämuutokset siis siirtyvät. Nykylinjoilla kääntöpaikat on integroitu katuverkkoon, joten mitään suuria omia liikennetiloja ei synny. Rohkenen eppäillä päätesilmukattoman ratikan tulemista.

On täällä Helsingissä pähkäilty metrollekin päätesilmukoita heti vuoden 1969 metropäätöksen jälkeen. Silloinen metropomo Reino Castren kannatti niitä, koska metrovaunuun olisi näin saanut enemmän istumapaikkoja. Reino lähetettiin Kalkuttaan ja niinpä metrossa on ovia molemmin puolin vaunua.

Raitiovaunustakin istumapaikat vähenisivät, jos ovia tulisi samalla periaatteella kuin metrossa ja lähijunissa on. Saattavat ainakin laajasalolaiset kaivata keskustaan tullessaan niitä ruuhka-aikoina. Muina aikoina siellä kyllä on tarjolla väljyyttä matkantekoon.

Suosittele: 1

Osmo Soininvaara:
Mainittu paskalaki taisi olla keskustalaisen ministerin vastuulla.

Jep, mutta kansa tietää Vihreiden sen jotenkin junailleen ja Kepu on toki saanut ansioistaan kansan koston edellisissä eduskuntavaaleissa.

Suosittele: 0

Samuli Saarelma: Käsittääkseni keskuspankkiraha ei kyllä toimi noin. Normaalitilanteessa keskuspankki ostaa tai myy markkinoilta lainapapereita (yleensä valtioiden velkakirjoja) kunnes pankkien välinen korkotaso asettuu oikealle kohdalle. Jos korko on keskuspankin mielestä liian korkea, se ostaa lainapapereita, mikä ajaa ajaa lainapaperien korkoja alaspäin ja tuo markkinoille lisää rahaa. Jos korko on liian alhainen, se myy lainapapereita ja sama toimii päinvastoin.

Valtio ei tässä osallistu peliin mitenkään. Jos se verottaa ja maksaa pois lainojaan, korkotaso luonnollisesti laskee tästä, mutta koska keskuspankin (ainakin EKP:n) tehtävä on pitää inflaatio tietyllä tasolla, se kompensoi tämän noita yllä olevia keinoja käyttäen.

Joka tapauksessa nykysysteemeissä (siis ainakaan euro-alueella, Britanniassa ja USA:ssa) valtio ei suoraan vaikuta inflaatioon, vaan suorasta valtion kontrollista irrallaan oleva keskuspankki tekee tämän. Tietenkin viime kädessä keskuspankkikin on vastuussa valtiolle, eli jos valtio päättää muuttaa keskuspankin tehtävää, niin se voi niin tehdä. Yleensä tätä suoraa valtion kontrollia on kuitenkin pidetty huonona, minkä vuoksi juuri nämä itsenäisesti toimivat keskuspankit on luotukin.

Monetaristisessa järjestelmässä juuri näin. On kuitenkin todettu että rahamäärän kasvu ei suoraan aiheuta inflaatiota vaikka se on yleisin argumentti. Inflaation syyt ovat paljon moninaisemmat.

Pekka Pessi: Raha on vaihdon väline.

Katsopa nyt ajatuksella itse kirjoittamaasi tekstiä.Mitä tapahtuu, jos valtion keskuspankkirahalla ei ole kysyntää? Syntyy inflaatiota.Miten valtio voi lisätä rahan kysyntää?Keräämällä rahaa pois veroina.Keksitkö verotuksen lisäksi jotain muuta keinoa, millä valtio voisi kerätä luomaansa rahaa pois? Koita nyt oikein pinnistää.

Raha on paljon enemmän kuin mitta ja vaihdon väline. Jos se olisi vain mitta, siitä ei voisi koskaan olla pulaa. Eihän metrit ja sentitkään voi loppua. Raha syntyy vain velasta. Kysymys on siitä, kuka ottaa velkaa ja keneltä ja miten tuo velka kiertää systeemissä siten, että velkaantunut saa mahdollisuuden kerätä velkansa pois.

Valtion keskuspankkirahalla on aina kysyntää, koska se on se raha, jolla valtio maksaa palkat, rakennukset jne. Valtio voi siis investointien (ja esim kansalaispalkan!) kautta luoda rahaa systeemiin ja sitä kautta lisätä kysyntää. Tämä puolestaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja vähentää yksityissektorin painetta velkaantua. Nykysysteemissä tätä kutsutaan elvyttämiseksi. Jos valtio ei luo rahaa systeemiin vaan maksaa velkaansa pois tai tekee ylijäämäisiä budjetteja, vähenee kierrossa olevan rahan määrä ja yksityisen sektorin toimintaedellytykset huononevat ja se velkaantuu. Näin kävi esim. Irlannissa ja Espanjassa taannoin.

Valtio ei ole mikään yritys, jonka pitää tuottaa voittoa tai pitää tulos plussalla. Valtio ei voi mennä konkurssiin. Ja valtion ei pidä joutua luomaan rahaa yksityisten pankkien kautta maksamalla niille korkoa. Katsokaa vaikka Japania.

Suosittele: 0

Itselläni on kokemusta lähinnä pääkaupunkiseudusta, eli keskityn nyt siihen.

Pääkaupunkiseudun hallinnossa on nähdäkseni tällä hetkellä kaksi ongelmaa: yhdyskuntarakenne ja lähidemokratia. Palvelutuotannon kannalta ei ole paskan vertaa väliä, onko pääkaupunkiseudulla yksi vai viisi kuntaa, asiakaspohjaa on jokatapauksessa riittävästi laajan palveluverkon ylläpitämiseksi.

Yhdyskuntarakenteen ja lähidemokratian kannalta nykyiset viisi kuntaa on täsmälleen väärä määrä. Nykyisessä mallissa yksiköt ovat liian vahvoja ja itsenäisiä jotta todellista yhteistyötä tapahtuisi, mutta toisaalta kaavoitus on aivan hanurista kun kaikenmaailman nurkkapatriootit pelleilevät asioilla, joihin heillä ei pitäisi olla mitään sanottavaa (esimerkkinä länsimetropäätöksen pöytääminen vuosikymmenten ajan). Toisaalta yksiköt ovat aivan liian suuria, että asukkaalla olisi yhtään mitään sanavaltaa yhtään mihinkään. Itselläni ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuka lähiympäristöstäni päättää, vaikka olenkin uskoakseni keskimääräistä kiinnostuneempi asiasta. Kehityshankkeista luen lehdestä kun asiasta on jo päätetty.

Itse näkisin alueella mieluiten yhden vahvan peruskunnan, joka rahoittaa ja päättää kaikesta, mutta sen alapuolelle ohjaavaan rooliin hyvin pienten alueiden “kylävaltuustot”, joilla ei tarvitsisi olla palkkaa nostavaa henkilökuntaa ollenkaan ja jonka “valtuutetut” kokoontuisivat vain tarpeen vaatiessa. Tämä kylävaltuusto voisi vaatia alueellisia parannuksia esimerkiksi kouluihin tai katujen/puistojen kunnossapitoon. Kylävaltuustoille voisi antaa mahdollisuuden kelluttaa oman alueensa veroprosenttia vaikka yhden yksikön verran, jolla siis voisi sitten säätää kaikenlaista pientä ja kivaa naapureiden kanssa. Kylätason palveluparannukset voitaisiin sitten kilpailuttaa/tuottaa aluetason byrokraattien toimesta, kylätason tarvitsisi ainoastaan päättää.

Suosittele: 5

Mikko Särelä: Daniel: Sen kopterikentän hyväksymisessä on pari ongelmaa. Ensinnäkin silloin saaren eteläkärkeen ei voi rakentaa asuntoja. Tästä tulee ehkä noin 4 ha vähemmän asuinrakentamista, eli ehkä 80 000 k-m2, 1500 asukasta ja noin sata miljoonaa vähemmän tonttien myyntituloja. Noin karkeasti ottaen.

Tuota en tullut ajatelleeksi. Kyllä nyt kannattaisi keskustella Espoon kanssa siitä Keilaniemestä.

Suosittele: 1

Suosittele: 2

Suosittele: 0