energia, Kaupunkisuunnittelu, Kuntavaalit 2017, Yleiskaava 2016

Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vihreä valtuustoryhmä valitsi minut jäseneksi kaupunkiympäristölautakuntaan, jolle keskitetään viiden näkyisen lautakunnan tehtävät eli kaupunkisuunnittelu, kiinteistö, rakennus, yleiset työt ja ympäriastö. Varajäsenenäni jatkaa Mikko Särelä. Sääli, etteivät äänestäjät ymmärtäneet valita Mikkoa valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Meitä vihreitä tulee olemaan kaupunkiympäriastölautakunnassa neljä. Lautakuntaa johtaa apulaispormestari Sinnemäki, ja kaksi muuita jäsentä lisäkseni ovat Kaisa Hernbeg ja Tuomas Rantanen. Minut valittiin myös jatkamaan Helen Oy:n…

Jatka lukemista

Hyviä ehdokkaita, Kaupunkien voitto, Kaupunkisuunnittelu, Kuntavaalit 2017, Tulevaisuuden kunta, Yleiskaava 2016, _

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika “Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan. Helsinkiä on jo vuosikymmeniä rakennettu ikään kuin kaupunki olisi pientä hiomista vaille valmis. Tämän seurauksena kasvu on laajentunut kauas keskustasta ja asumisen hinta on käynyt kohtuuttoman kalliiksi. Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kirjoitus on vähän pidennetty versio kirjoituksestani tiistain 27.9. Helsingin Sanomien mielipidesivulla) Sture Andersson kysyi (HS 24.9.) minuun nimeltä viitaten, miten koijärveläisistä on voinut tulla keskuspuiston silpojia. Helsingin seudun kasvu on perustunut yli puoli vuosisataa ympäristörikosta lähenevään yhdyskuntarakenteen hajottamiseen. Väkiluvun kaksinkertaistuminen on merkinnyt asumisen vaatiman maa-alan kymmenkertaistumista, pitkiä matkoja, paljon asfalttia ja rakentamisen alle jääviä luontoarvoja. Helsingin yleiskaavassa halutaan suuntaa muuttaa…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016, _

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesarissa Helsingin bulevardisointihankkeita ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeutta tehdä niin valtion omistamille moottoriteille. Eduskunta on säätänyt asiasta maankäyttö- ja rakennuslaissa näin: 86 a § (23.6.2005/504) Maantien muuttaminen kaduksi Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osaltaan yleiskaavan pantavaksi nähtäville. Siihen oli neuvoteltu kaikkien muiden puolueiden välillä sopu. Perussuomalaiset olisivat halunneet säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä, mutta koska kukaan muu ei sitä kannattanut, siitä ei edes äänestetty. Yleiskaava kokonaisuutena on suuri voitto sille ajattelulle, jota minä ja useimmat vihreät edustavat: tähän asti kaupunki on laajentunut sirpalemaisesti peittäen alleen yhä enemmän arvokasta maata. Nyt kaupunkia rakennetaan…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 10.11.2015

Yleiskaava Nyt se menee päätökseen. Tästä asiasta on neuvoteltu paljon paremmassa hengessä kuin budjetista, joten paljon äänestyksiä ei tulla näkemään. Pitäjänmäen Sulkapolun täydennyskaava Pöydältä Demarit pyysivät tämän pöydälle. Ongelmat liittyvät pysäköimiseen tyyliin saako naapurin maalle pysäköidä. (Saa, jos tästä on rasitesopimus.) Minusta ongelmaton kaava. Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet Tätä on pidetty pöydällä odottamassa yleiskaavaa, joten nyt tämäkin menee päätökseen. Minä olen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingissä on voimakas paine muuttaa keskustassa toimistoja asunnoiksi. Vielä 80-luvulla paine oli päinvastainen. Kaupunki jahtasi luvatta toimistoiksi muutettuja asuntoja eli piilokonttoreita. WSOY:n entistä pääkonttoria muutetaan paraikaa takaisin asunnoiksi. Neliöhinnan täytyy olla olennaisesti korkeampi asuntoina, koska remontti on kallis ja senkin jälkeen kaupunki perii maksua kaavoitushyödystä. Ekonomisti ajattelisi, että jokaisella tontilla on suhteellinen etu siihen toimintaan, jossa siitä maksettaisiin eniten. Kaupunkisuunnittelijan…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiistanaihe yleiskaavassa ovat teollisuusalueiden säilyttäminen teollisuusalueina sen sijaan että ne muutettaisiin asuinalueiksi. Tämä koskee ennen kaikkea Pitäjänmäkeä ja Herttoniemeä, jossain määrin myös Vallilaa. Virasto puolustaa näitä varauksia suorastaan aggressiivisen innokkaasti. Yhtenä perusteluna on, että valmistava tuotanto tulee vielä palaamaan Kiinasta, kun palkat Kiinassa lähestyvät eurooppalaisia palkkoja.    Tässä argumentissa on kaksi ongelmaa: Jos teollisuus lähtee Kiinasta sen takia, että palkat…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleiskaavassa varaudutaan siis väestönkasvuun 260 000 asukkaalla (josta 28 000 on kaavatyön ollessa kesken jo tullut kaupunkiin). Tämän on katsottu tarkoittavan noin 180 000 uutta työpaikkaa ja sen taas on katsottu vaativan 5,4 miljoonaa kerrosneliötä uutta toimitilaa. Tehokkuudella yksi tähän menisi siis 5,4 neliökilometriä. Puretaanpa vähän oletuksia. Työpaikkaomavaraisuus ennallaan Tässä oletetaan, että Helsingin suhteellinen työpaikkayliomavaraisuus säilyy ennallaan. (Minun taskulaskimeni muuten antaa uusien työpaikkojen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016

Suunnittelu vai markkinat kaavoituksen perustana?

Yksi Helsingin kaavoitusristiriidoista koskee sitä, pitäisikö joitakin työpaikkatontteja muuttaa asuntotonteiksi, koska asunnoista maksetaan enemmän. Kun olen yrittänyt esittää, että jos tonteista maksetaan asunnoiksi kaavoitettuna paljon enemmän kuin autokauppa-alueena, ne kannattaa kaavoittaa asunnoiksi, on minua syytetty kiinteistökeinottelijoiden ja muidenkin pahisten edun ajamisesta. Vastakkain on ekonomistien ja suunnittelijoiden maailmankuva – tai siis ajattelutapa, joka koulutuksessa on mieliin iskostunut.