Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikymmeniä rakennettu ikään kuin kaupunki olisi pientä hiomista vaille valmis. Tämän seurauksena kasvu on laajentunut kauas keskustasta ja asumisen hinta on käynyt kohtuuttoman kalliiksi.

Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa aikaan. Helsingin uusi yleiskaava merkitsee vallankumouksellista suunnan muutosta kaavoituksessa hajaantuvasta, aina vain enemmän maata alleen peittävästä ja yksityisautoiluun perustuvasta kaupunkirakenteesta kohti kompaktia, ekologista kaupunkia, jossa liikutaan pääasiassa ratikoilla, fillareilla ja kävellen.

Tämä kirja on meidän vaalilupauksemme.

Tähän projektiin toivomme tukeasi. Tilaa Mesenaatin kautta kirja jo ennakkoon paperilla tai sähköisenä, ja samalla vaikka luento tai työpaja. Kirja ilmestyy osana vaalikampanjaamme ja kaikki kirjan rahoitus on samalla osa vaalikampanjamme rahoitusta. Aiomme julkaista kirjamme tekstejä blogeillamme.

Helsingissä 13.3.2017

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minimitavoite mahdollistaa kampanjan toteutumisen. Jos 6 000 euron tavoitehinta täyttyy, kirjan painosta voidaan nostaa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoitusta vaalikirjallemme “Kaupunkirakentamisen aika” Mesenaatissa. Toivomme tukeasi kampanjalle, jotta voimme painaa kirjamme ja pääsemme jatkamaan työtä paremman kaupungin eteen.

“Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

Esittelysivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhannen euron raja meni jo rikki. Projekti siis joka tapauksessa toteutuu. 🙂

 

 

 

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kirjoitus on vähän pidennetty versio kirjoituksestani tiistain 27.9. Helsingin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Andersson kysyi (HS 24.9.) minuun nimeltä viitaten, miten koijärveläisistä on voinut tulla keskuspuiston silpojia.

Helsingin seudun kasvu on perustunut yli puoli vuosisataa ympäristörikosta lähenevään yhdyskuntarakenteen hajottamiseen. Väkiluvun kaksinkertaistuminen on merkinnyt asumisen vaatiman maa-alan kymmenkertaistumista, pitkiä matkoja, paljon asfalttia ja rakentamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsingin yleiskaavassa halutaan suuntaa muuttaa ja pyrkiä eheään yhdyskuntarakenteeseen, jossa liikkuminen perustuu suurelta osin jalankulkuun ja pikaratikoihin. Tämä on vihreä tavoite, jota puolustan ylpeänä. Lue lisää

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesarissa Helsingin bulevardisointihankkeita ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeutta tehdä niin valtion omistamille moottoriteille. Eduskunta on säätänyt asiasta maankäyttö- ja rakennuslaissa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen.

Maantie lakkaa 1 momentissa tarkoitetun kadunpitopäätöksen tultua voimaan ja maantien tiealue siirtyy samalla kunnan omistukseen.

Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osaltaan yleiskaavan pantavaksi nähtäville. Siihen oli neuvoteltu kaikkien muiden puolueiden välillä sopu. Perussuomalaiset olisivat halunneet säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä, mutta koska kukaan muu ei sitä kannattanut, siitä ei edes äänestetty.

Yleiskaava kokonaisuutena on suuri voitto sille ajattelulle, jota minä ja useimmat vihreät edustavat: tähän asti kaupunki on laajentunut sirpalemaisesti peittäen alleen yhä enemmän arvokasta maata. Nyt kaupunkia rakennetaan tiivistäen ja luonnontilaista maata säästäen. Sitä, että moottoriteiden valtaaman alueet Kehä I:n sisäpuolella otetaan hyötykäyttöön ja näin vapautuneille alueilla (useita neliökilometrejä) asutetaan noin 80 000 asukasta, ei viisi vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan meidän saavan läpi.

Muutoksia lautakunta teki yksimielisesti tukun. Joistakin olin hyvin iloinen, toiset olisin jättänyt tekemättä, mutta sitä on kompromissien etsiminen. Vihreille tärkeimpiä muutoksia olivat: Lue lisää

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 10.11.2015

Yleiskaava

Nyt se menee päätökseen. Tästä asiasta on neuvoteltu paljon paremmassa hengessä kuin budjetista, joten paljon äänestyksiä ei tulla näkemään.

Pitäjänmäen Sulkapolun täydennyskaava

Pöydältä

Demarit pyysivät tämän pöydälle. Ongelmat liittyvät pysäköimiseen tyyliin saako naapurin maalle pysäköidä. (Saa, jos tästä on rasitesopimus.) Minusta ongelmaton kaava.

Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet

Tätä on pidetty pöydällä odottamassa yleiskaavaa, joten nyt tämäkin menee päätökseen. Minä olen koko alueen kehittämisestä eri mieltä, mutta tässä asiassa vihreät ovat liki yksin muuttamassa aluetta enemmän asunnoiksi. Politiikan ulkopuolelta tulee kyllä tukea linjallemme. Lue lisää

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingissä on voimakas paine muuttaa keskustassa toimistoja asunnoiksi. Vielä 80-luvulla paine oli päinvastainen. Kaupunki jahtasi luvatta toimistoiksi muutettuja asuntoja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkonttoria muutetaan paraikaa takaisin asunnoiksi. Neliöhinnan täytyy olla olennaisesti korkeampi asuntoina, koska remontti on kallis ja senkin jälkeen kaupunki perii maksua kaavoitushyödystä.

Ekonomisti ajattelisi, että jokaisella tontilla on suhteellinen etu siihen toimintaan, jossa siitä maksettaisiin eniten. Kaupunkisuunnittelijan ajattelumaailmassa tämä on keinottelua, siis jotain hyvin pahaa.

Kantakaupungissa on muutettu toimistoja asunnoiksi peräti 200 000 kerrosneliön verran. Tämä vastaa viittätuhatta uutta asukasta. Hakemuksia on tiettävästi käsittelyssä tuplasti enemmän.

Maan paras paikka toimistoille – ja asunnoille

Kaupunkisuunnittelijat puolustavat kantakaupungin toimistoja sillä, että ne ovat haluttuja. Toimistotilaa ei keskustassa ole tyhjänä lähes lainkaan, muualla kyllä on. Lue lisää

Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiistanaihe yleiskaavassa ovat teollisuusalueiden säilyttäminen teollisuusalueina sen sijaan että ne muutettaisiin asuinalueiksi. Tämä koskee ennen kaikkea Pitäjänmäkeä ja Herttoniemeä, jossain määrin myös Vallilaa. Virasto puolustaa näitä varauksia suorastaan aggressiivisen innokkaasti.

Yhtenä perusteluna on, että valmistava tuotanto tulee vielä palaamaan Kiinasta, kun palkat Kiinassa lähestyvät eurooppalaisia palkkoja.    Tässä argumentissa on kaksi ongelmaa:

  1. Jos teollisuus lähtee Kiinasta sen takia, että palkat Kiinassa nousevat, ne eivät palaa Eurooppaan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia halvan työvoiman maita. Niitä kyllä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotanto palaa Kiinasta Eurooppaan, mutta ei palkkatason lähestymisen vuoksi (palkkatasot kyllä lähestyvät) vaan koska tuotanto automatisoituu. Mitä vähemmän tehtaassa on henkilökuntaa, sitä pienempi merkitys on sillä, millaista palkkaa siellä maksetaan. Jossain vaiheessa logistiikkakustannukset ylittävät palkkaeron vaikutuksen. Silloin valmistava teollisuus kyllä palaa Eurooppaan, mutta ei Herttoniemeen eikä Pitäjänmäelle. Työpaikat eivät palaa minnekään, vaan katoavat. Jos logistiikkakulut ajavat teollisuutta Aasiasta Eurooppaan, pyrkiikö se ylipäänsä syrjäiseen Suomeen vai jonnekin lähemmäs kuluttajia? Puolaan? Tämä kysymys saa oikeastaan ajattelemaan koko Suomen tulevaisuutta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotanto ei tuota juuri lainkaan työpaikkoja ja vaatii siksi työntekijää kohden paljon tilaa ja tuottaa paljon tavaraliikennettä, tällaisen suuren robotin oikea sijaintipaikka ei ole keskellä kaupunkia vaan jossain moottoritien ja rautatien risteyskohdassa.

Lue lisää

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleiskaavassa varaudutaan siis väestönkasvuun 260 000 asukkaalla (josta 28 000 on kaavatyön ollessa kesken jo tullut kaupunkiin). Tämän on katsottu tarkoittavan noin 180 000 uutta työpaikkaa ja sen taas on katsottu vaativan 5,4 miljoonaa kerrosneliötä uutta toimitilaa. Tehokkuudella yksi tähän menisi siis 5,4 neliökilometriä.

Puretaanpa vähän oletuksia.

Työpaikkaomavaraisuus ennallaan

Tässä oletetaan, että Helsingin suhteellinen työpaikkayliomavaraisuus säilyy ennallaan. (Minun taskulaskimeni muuten antaa uusien työpaikkojen tarpeeksi 165 000 lisätyöpaikkaa, enkä ole ottanut edes huomioon työikäisten ikäluokkien pienenemistä. Varmaankin olen ymmärtänyt jotain väärin.) Lue lisää

Suunnittelu vai markkinat kaavoituksen perustana?

Yksi Helsingin kaavoitusristiriidoista koskee sitä, pitäisikö joitakin työpaikkatontteja muuttaa asuntotonteiksi, koska asunnoista maksetaan enemmän. Kun olen yrittänyt esittää, että jos tonteista maksetaan asunnoiksi kaavoitettuna paljon enemmän kuin autokauppa-alueena, ne kannattaa kaavoittaa asunnoiksi, on minua syytetty kiinteistökeinottelijoiden ja muidenkin pahisten edun ajamisesta.

Vastakkain on ekonomistien ja suunnittelijoiden maailmankuva – tai siis ajattelutapa, joka koulutuksessa on mieliin iskostunut. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014

Yleiskaavan käsittelyn aikataulusta lautakunta sopi, että se pannaan kolme kertaa peräkkäin pöydälle, minkä jälkeen näytteille asetettavasti kaavasta päätetään 16.12. kokouksessa. Tämän jälkeen alkaa kansalaisvaikuttaminen, josta toivottavasti tulee vilkas. Näytteillä olon jälkeen tehdään varsinaiset poliittiset päätökset ja muuttunut ehdotus pannaan uudestaan lausunnoille, minkä jälkeen esitys mahdollisine uusine muutoksineen menee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

Lautakunnan käsittelystä en saa referoida muiden puheenvuoroja, mutta omat käsitykseni saan sanoa. Tulkitsen tätä niin, että virkamiesten antama olennainen minulle uusi informaatio kuuluu asioihin, joista voi kertoa. Lue lisää

Seuraava sivu »