Kategoria: Vaalipuheiden arviointia

Mitä on odotettavissa vuonna 2023?

Min­ul­la on ollut tapana kir­joit­taa vuo­den vai­h­teessa päiväkir­jaani tulev­as­ta vuodes­ta. Niitä on myöhem­min toi­sis­sa olois­sa mie­lenki­in­toista lukea. Mikä kul­loinkin on ollut keskeistä. Julkaisen tämän­vuo­tisen kir­joituk­seni kuitenkin niin, että olen pois­tanut per­het­täni ja ystäviäni koske­vat osiot. 

Sota

Kaik­ki riip­puu siitä, mitä tapah­tuu sodas­sa. Sen ympäril­lä pyörii nyt kaik­ki. Sota ei mene Venäjäl­lä eri­tyisen hyvin. Putinin olisi järkevää myön­tää epäon­nis­tuneen­sa, mut­ta sitä ei tule tapahtumaan.

Tule­van rauhan ehtona joskus Venäjä tulee vaa­ti­maan, että maa­han kohdis­te­tut sank­tiot lopete­taan. Euroopan nyt kuitenkin luulisi varovan uut­ta riip­pu­vu­ut­ta venäläis­es­tä ener­gias­ta. Kun maal­la ei ole muu­ta myytävää kuin ener­gia ja vod­ka, maan tule­vaisu­us vaikut­taa todel­la synkältä.

Min­un olisi kyl­lä vaikeaa suh­tau­tua tämän kaiken jäl­keen venäjään kuin sivistys­val­tioon. Maa pitäisi eristää, kos­ka ei osaa käyt­täy­tyä. Kuun­te­len paraikaa Keir Gilesin kir­jaa Venäjän sota jokaista vas­taan.

Voiko taval­lisia venäläisiä syyt­tää siitä, mitä maa on tehnyt? Kansankun­ta on enem­män kuin kansalais­ten­sa sum­ma. Venäläiset tun­tu­vat ajat­tel­e­van yleis­es­ti, että Venäjä on kansana jotain eri­ty­istä ja sik­si sil­lä on oikeus olla suur­val­ta, eli alis­taa ja ryöstää mui­ta kan­so­ja. Kovin hyvää ei voi odot­taa maal­ta, jon­ka perusa­ja­tus on, että kaik­ki mikä heiken­tää länt­tää, vahvis­taa Venäjää.

Maan tulevaisuus ratkeaa hallitusneuvotteluissa

Johtuuko omas­ta kyl­lästymis­es­täni poli­ti­ikkaan, mut­ta eduskun­tavaalei­hin ei liity sel­l­aista mie­lenki­in­toa kuin yleen­sä. Jat­ka lukemista “Mitä on odotet­tavis­sa vuon­na 2023?”

Kokoomus ja persut aikovat ajaa Ylen alas

Seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa kansa päät­tää Ylen kohtalosta. Sekä kokoomus että perus­suo­ma­laiset halu­a­vat leika­ta voimakkaasti Yleis­ra­dion budjettia.

Sähköi­nen tiedonväl­i­tys on han­kala hyödyke markki­na­t­aloudessa, kos­ka sen jakamisen rajakus­tan­nus on nol­la. Sil­lä, kuun­te­lenko minä radio­ta, ei ole mitään vaiku­tus­ta Ylen menoihin.

Teo­ri­as­sa tiedon pitäisi näis­sä olois­sa olla ilmaista. Sik­si pyrkimys tehdä kaikesta tiedos­ta mak­sullista sotii markki­na­t­alouden perus­pe­ri­aat­tei­ta vas­taan, mut­ta tähän ongel­maan ei ole opti­maal­ista ratkaisua.

Perus­suo­ma­laisil­la ja kokoomuk­sel­la on ilmeis­es­ti eri perus­teet Ylen alasajolle.

Kokoomus halu­aa Ylen alasajol­la vain tukea kavere­itaan kau­pal­li­sis­sa medioissa.

Perus­suo­ma­lais­ten peruste on kun­ni­at­tomampi. Tavoit­teena näyt­tää ole­van aika suo­raan, että vain valeuutisia tulee olla tar­jol­la ilmaisek­si. Syy kitey­tyy yhdys­val­ta­laiseen slo­gani­in: facts, they have a lib­er­al bias. Miten enem­män salali­it­to­teo­ri­at ja valeuutiset täyt­tävät ihmis­ten tietoisu­u­den, sitä toden­näköisem­min he äänestävät kon­ser­vati­ivista oikeis­toa. Tästä on run­saasti tutkimus­tu­lok­sia. Perus­suo­ma­laiset ovat suo­raan sanoneet, että he eivät pidä siitä, mitä Yle kansalle kertoo.

Tun­net­tua sanon­taa mukaillen: kaikissa mais­sa val­ti­olli­nen tiedonväl­i­tys hal­lit­see — oman tai vier­aan val­tion. Ylen puo­lus­t­a­mi­nen on myös puo­lus­tau­tu­mista Venäjän vaikut­tamista vastaan.

On syynä Ylen alasajoon mikä hyvän­sä, lop­putu­los on sama.  Sil­lä ei ole väliä, että kokoomuk­sen perus­teet näyt­tävät kun­ni­al­lisem­mil­ta kuin perus­suo­ma­lais­ten perusteet.

Juuri sik­si Ylen tuotan­toa on puolustettava.

 

Työllisyys ja kokoomuksen halu leikata asumistukea

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan peru­songel­ma on ikä­jakau­ma, jon­ka seu­rauk­se­na net­tosaa­jia on aina vain enem­män ja net­tomak­sajia, työssä käyviä, aina vain vähemmän.

Kos­ka ikä­jakau­maa ei noin vain muute­ta, on nos­tet­ta­va työl­lisyyt­tä. Työperäi­nen maa­han­muut­to olisi hyväk­si, mut­ta Suo­mi ei ole muut­ta­jille san­ot­ta­van houkut­tel­e­va, kos­ka mar­raskuu, kum­malli­nen kieli — tai oikeas­t­aan kak­si — ja muukalais­vas­tainen ilmapiiri.

Työl­lisyyt­tä pitäisi nos­taa paljon, mielu­um­min jon­nekin noin 80 pros­ent­ti­in. Tämä taas tarkoit­taa, että on työl­lis­tet­tävä myös niitä, joiden osaamises­sa, työkyvyssä tai muis­sa omi­naisuuk­sis­sa on puutteita.

Hei­dän osaltaan taas haaveet kol­men ton­nin palka­s­ta ovat utopis­tisia. Jos työn on tuotet­ta­va niin paljon, että siitä voi kan­nat­tavasti mak­saa 3 000  €/kk, aika paljon töitä ja työn­tek­i­jöitä kar­si­u­tuu pois.

Julki­nen sek­tori voi tietysti mak­saa mitä vain tuot­tavu­ud­es­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta siihen tarvi­taan iloisia veron­mak­sajia. Jos ongel­mana on julkisen talouden kestävyys­va­je, huono­tuot­toisen työvoiman palkkaami­nen kun­ti­in korkeal­la pal­ka­lla ei san­ot­tavasti auta.

Niin­pä tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. En tiedä, onko aja­tus huono­jen palkko­jen tukemis­es­ta täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la oikeis­to­laista vai vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, mut­ta kokoomus­laista se ei ainakaan näytä ole­van. Jat­ka lukemista “Työl­lisyys ja kokoomuk­sen halu leika­ta asumistukea”

Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?

Min­un piti kom­men­toi­da vaale­ja Suomen Kuvale­hden twit­ter-huoneessa, mut­ta teknis­ten vaikeuk­sien vuok­si en pystynyt sitä tekemään. Kom­men­toin sik­si tässä.

Min­ulle vaal­i­t­u­los ei ollut pet­tymys. Olin ennus­tanut noin seit­semän pros­entin kan­na­tus­ta, joten meni itse asi­as­sa vähän parem­min. Tosin tuo ennus­tus perus­tui ole­tuk­seen, että äänestyspros­ent­ti olisi 45.

Lähtöko­hdak­si otin vihrei­den val­takun­nal­lisen kan­natuk­sen, joka on viimeisimpi­en haas­tat­te­lu­tutkimusten mukaan painunut jo kymme­nen pros­entin tun­tu­maan. Tästä pitää olla huolis­saan, ei siitäet­tä saimme aika ohuen edus­tuk­sen hyv­in­voin­tialuei­den valtuustoihin.

(Minä suos­tun käyt­tämään hyv­in­voin­tialueista sanaa maakun­ta vas­ta, kun joku säveltää Van­taa-Ker­a­van maakun­ta­laulun.) Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len vihrei­den vaalituloksesta?”

Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kaupung­in­val­tu­us­tossa käsitelti­in tänään run­saat kak­si tun­tia Kru­unuratikoiden kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratikka­hankkeen osalta.  Esi­tys hyväksyt­ti­in ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloite­taan hin­nas­ta. Alun perin han­kkeen piti mak­saa 259,2 miljoon­aa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saakin nyt 326 miljoon­aa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vasti ennen kun­nal­lis­vaale­ja pormes­tari Vapaavuori saat­toi julk­isu­u­teen tiedon, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 miljoon­aan euroon. Se oli sumeilema­ton­ta dis­in­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti lasku­un mukaan kaik­ki muutkin han­kkeet, joi­ta toteutetaan samaan aikaan, mut­ta vaalien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin han­kkeisi­in kuu­luu muun muas­sa rantarak­en­t­a­mi­nen Hakaniemessä, mikä tuot­taa sinne 50 000 k‑m2 rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia ja Hakaniemen autoli­iken­nesil­lan uusimi­nen. Kum­mal­lakaan ei ole mitään muu­ta tekemistä ratikan kanssa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan. Jat­ka lukemista “Val­tu­us­to hyväksyi Kru­unuratikoiden kohon­neet kustannukset”

Ylen “uutinen” Sinnemäen rikosepäilystä oli likainen vaalitemppu

Ylen julkaise­ma ”uuti­nen” Sin­nemäen ”rikosepäilystä” oli mielestäni törkeä vaalitemp­pu, joka ei sovi Yleis­ra­di­olle. Kos­ka kyse on viisi vuot­ta van­has­ta tapah­tu­mas­ta, on vaikea pitää uutisen ajoit­tamista julka­istavak­si kak­si päivää ennen vaale­ja sat­tumana. Ajanko­h­ta oli niin aikainen, että se ehti vaikut­taa vaalei­hin, mut­ta niin myöhäi­nen, ettei täysin tuules­ta tem­mat­tua uutista ehdit­ty kumoa­maan. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tuon aikaise­na vara­puheen­jo­hta­jana tiedän suun­nilleen, miten asi­at menivät. Jos Yle sai jut­tuvi­h­jeen taitavasti ajoitet­tuna, uutisen sub­stanssi olisi pitänyt tes­ta­ta. Aiheesta uuti­soimises­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta olisi pitänyt käyt­tää aikaa fak­to­jen tark­istamiseen.  Se kuu­luu laatu­jour­nal­is­mi­in. Poli­itikkoi­hin kohdis­te­taan rikosil­moituk­sia nyky­isin yht­enään ja poli­isin on ne kaik­ki tutkit­ta­va. Toimit­ta­jan pitäisi ymmärtää, ettei ilmoituk­sen kohteek­si olem­i­nen osoi­ta vielä syyl­listymistä mihinkään ja niin asia pitäisi myös yleisölle ker­toa. Jat­ka lukemista “Ylen “uuti­nen” Sin­nemäen rikosepäilystä oli likainen vaalitemppu”

Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvitelka­amme, että hyv­in­voin­tialueel­la kek­sitään, että mei­dän asukkaillepa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kallis lisä­palvelu, jot­ta meil­lä olisi kivaa ja päät­täjät suosit­tu­ja. Tarkastelka­amme kah­ta jär­jestelmää, kaavail­tua manku­miseen perus­tu­vaa rahoi­tusjär­jestelmää ja maakun­taveroon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Manku­misjär­jestelmä. Syksyä kohden men­täessä on selvää, että rahat lop­pu­vat. Siitä vain kir­je val­tio­val­lalle, että tilanne 0n kur­ja ja joudumme sulke­maan syn­nystys­sairaalat lop­pu­vuodek­si ja määräämään syn­nyt­täjät kotisyn­ny­tyk­seen, ellemme saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tietysti, kos­ka kuole­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tu­ulleen. Päät­täjät voivat elvis­tel­lä, että saati­in­pa tänne meille ylimääräistä val­tion rahaa ja kallis lisä­palvelu asukkaillemme.  Kansa hur­raa! Ensi vuon­na kek­sitään jokin toinen rahareikä.

Jat­ka lukemista “Mihin tarvit­semme maakuntaveroa?”

Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Päämin­is­teri San­na Marin esit­ti demarien vaali­ten­tis­sä kun­nal­lisveron muut­tamista pro­gres­si­ivisek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­lostaa vasem­mis­to­laiselta, mut­ta aja­tus on ker­takaikkises­ti turmi­olli­nen. Se lisäisi eri­ar­voisu­ut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että niiden välillä.

Sivu­u­tan kysymyk­sen siitä, pitäisikö vero­tuk­sen olla pro­gres­si­ivisem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­taisi­in nyky­istä pro­gres­si­ivisem­paa vero­tus­ta, se pitäisi toteut­taa val­tion tuloveron puolella.

Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi varakkaimpi­en val­taa kun­nis­sa. Henkilö, jon­ka vuosi­t­u­lot ovat vaik­ka 20 miljoon­aa euroa, toisi muka­van rahapotin mukanaan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyytää kun­taa kaavoit­ta­maan mieluinen tont­ti, jonne aset­tua asumaan. Vaik­ka Helsinki­in ei var­maankaan tulisi sen­tään miljonäärien ökya­sun­to­ja Töölön­lah­den ran­nalle, rikkaiden asuinaluei­den kaavoit­ta­mi­nen saisi vauhtia.

Jo nyt pääkaupunkiseudun kun­tien kil­pailu yhteisövero­tu­loista on johtanut siihen, että yri­tyk­set voivat kiristää kun­nil­ta edullisia kaavo­ja toimitiloilleen.

Minä etenisin täysin päin­vas­taiseen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­taisin yhden henkilön mak­samille kun­nal­lisveroille katon kan­nus­taak­seni kun­tia kohtele­maan kun­ta­laisi­aan tas­a­puolisem­min, sil­lä kyl­lä niitä hyviä veron mak­sajia tavoitel­laan nytkin arve­lut­tavin keinoin. Varakkaimpi­en vero­ja en kuitenkaan alen­taisi. Yli menevän osan vain ohjaisin val­ti­olle. Tämä alen­taisi varakkaimpi­en kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tietysti otet­taisi­in huomioon kun­tien välisessä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Pro­gres­si­ivi­nen kun­nal­lisvero lisäisi myös entis­es­tään kun­tien välisiä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rikkaat kun eivät ole tasais­es­ti jakau­tuneet ympäri maa­ta. San­na Marinin ehdo­tus on suo­ranaista man­naa Kauniaisille.

En tiedä, kum­mas­ta olen enem­män huolis­sani. Siitä, että päämin­is­teri ehkä tiesi puhu­vansa vaali­ten­tis­sä puu­ta heinää vai siitä, ettei ehkä tiennyt.

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twit­teris­sä on ilkut­tu siitä, kuin­ka väärin veikkasin kak­si vuot­ta sit­ten perus­suo­ma­lais­ten tule­vaisu­u­den Hal­la-ahon johta­mana. Ana­lyysi­ni perus­tui siihen, että Soinin perus­ta­ma puolue jou­tui omaa tyh­myyt­tään vihamielisen val­tauk­sen kohteek­si. Eri­laisil­la ulko­maalais­vas­taisil­la ja ääri­oikeis­to­laisil­la sivus­toil­la oli aika avoimesti keskustel­tu siitä, että on taloudel­lis­es­ti edullisem­paa val­la­ta van­ha puolue kuin perus­taa uusi.

Ole­tuk­seni oli, että Hal­la-ahon johta­mana puolue kerää taak­seen eri­lai­sista kiihkokansal­lis­mieli­sistä piireistä koos­t­u­van piskuisen joukkion, mut­ta pet­tynyt duu­nar­i­poruk­ka palaa demarei­hin, joiden kan­na­tus nousee selvästi yli 20 prosentin.

Näin ei kuitenkaan käynyt, osit­tain demareista johtu­vista syistä. Hal­la-ahon puolue onnis­tui ole­tuk­seni vas­tais­es­ti aja­maan kak­sil­la vankkureil­la. Tosin eduskun­taryh­mä näyt­tää pain­ot­tuvan kovasti noi­hin toisi­in vankkurei­hin niin, että Hal­la-ahokin alkaa tun­tua siinä joukos­sa maltilliselta.

Vaa­likeskusteluis­sa muut puolueet tekivät las­ten­tarhamaisel­la kinastelul­laan Hal­la-aholle helpok­si argu­men­toi­da omaa agen­daansa. Hän puhui loogis­es­ti ja voit­ti väit­te­lyt sil­loinkin, kun oli väärässä. Tässä hän on Pet­teri Orpon pei­liku­va. Orpo onnis­tui esimerkik­si hoita­jami­toituk­ses­sa häviämään väit­te­lyn, vaik­ka oli oike­as­sa vain kos­ka ei osan­nut asiaansa.

En jak­sanut kaikkia vaa­likeskustelu­ja kuun­nel­la, kos­ka niistä tuli niin huono olo, mut­ta tämä keskustelu on kuvaava:

Juon­ta­ja: Eikö pidä lisätä työperäistä maa­han­muut­toa, kos­ka työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa työl­lisyysaste on korkeampi kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa? 

Hal­la-aho: Tämä johtuu asiantun­ti­joista. Tarve­harkin­nan piiris­sä ole­vien kesku­udessa työl­lisyys on vain aluk­si korkeampi, mut­ta las­kee muu­ta­man vuo­den kulut­tua kan­taväestön alapuolelle.

Tähän ei vas­tat­tu mitään, joten Hal­la-aho voit­ti argu­men­toin­nin, vaik­ka oli väärässä. Olisi pitänyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lais­es­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­sil­isää ja hänet on koulutet­tu ilmaisek­si, kun taas työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suomeen työikäisenä. Sik­si hän on elämänkaar­ta ajatellen selkeä net­tomak­sa­ja vähän mata­lam­mal­lakin työllisyysasteella.

Täl­laisia keskustelu­ja oli luke­mat­to­mia. Hal­la-ahon kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, että hän argu­men­toi huo­mat­tavasti loogisem­min kuin muut puolue­jo­hta­jat. Haav­is­to myös yrit­ti, mut­ta ei saanut puheen­vuoro­ja. En ymmär­rä, mik­si puolue­jo­hta­jat kuvit­tel­e­vat, että men­estyvät vaaleis­sa parem­min, jos näyt­televät tyh­mem­pää kuin ovat.

Hal­la-ahoakin parem­min vaa­likeskusteluis­sa men­estyi Sam­po Ter­ho, mut­ta vaal­imen­estys jäi vaatimattomaksi.

Mut­ta ei perus­suo­ma­lais­ten uusi nousu vaa­likeskusteluista johtunut.

Teknolo­gian muu­tos on kohdel­lut työväen­lu­okkaista miestä huonos­ti. Duu­nar­i­työ­paikko­jen katoami­nen pan­naan herkästi glob­al­isaa­tion piikki­in, mut­ta pääsään­töis­es­ti työ­paikkaka­to johtuu teknolo­gias­ta ja automaa­tios­ta. Teol­lisu­us­tuotan­to on kyl­lä Suomes­sa kas­vanut, vaik­ka työ­paikat ovat tehdas­saleista kadonneet.

Kun työmieheltä viedään työmiehen kun­nia, hän on vihainen. Aikanaan pienvil­jeli­jätkin oli­vat vihaisia pel­to­jen pake­toin­nista, vaik­ka kukaan ei käskenyt pake­toimaan pel­to­ja. Mut­ta itse­tun­to vieti­in, kos­ka tar­jous osoit­ti, ettei oma­l­la työl­lä ollut arvoa.

Työläis­taus­taisen keskilu­okan ahdinko on syynä eli­itin vas­taiseen katkeru­u­teen ja suureen osan epä-älyl­lisen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trumpin val­in­tana ja Brex­it-äänestyk­sessä. Se on asia, jolle ei oikein osa­ta tehdä mitään. Kun Bri­tan­nia toiv­ot­tavasti pian eroaa EU:sta, ne kansanosat, jot­ka Brex­itin puoles­ta äänes­tivät, saa­vat huo­ma­ta ase­mansa heiken­tyneen entis­es­tään. Mitähän sit­ten tapahtuu?

Tämä on iso ongel­ma, mut­ta ei siihen kukaan, eivät pop­ulis­titkaan, ole mitään lääket­tä löytäneet.

On kyl­lä vaa­dit­tu teol­lisu­usautomaa­tion kieltämistä työ­paiko­jen säi­lyt­tämisek­si. Ihanko oikeasti? Jos esimerkik­si päät­täisimme, että teol­lisu­usautomaa­tio kiel­let­täisi­in autote­htail­la, auto­jen hin­nat moninkertaistuisivat.

Kes­ki-luokan ase­ma las­ki muuten myös 1930-luvulla.

Mut­ta sit­ten ovat myös luon­nekysymyk­set. Kuulimme juuri väitöskir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänestäji­in kuu­luu paljon ihmisiä, jot­ka luot­ta­vat huonos­ti kans­saih­misi­in­sä. Hei­dän tärkein motivoi­va tun­teen­sa on viha. Maail­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­disia ihmisiä, eikä sitä mil­lään poli­it­tisel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luokkav­i­han aikana näi­den viha kanavoi­tui per­in­teis­ten puoluei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen olisi vetänyt hei­dät Vasemmistoliittoon.

(Saman tutkimuk­sen mukaan kokoomus­laiset ovat pin­nal­lisia kulu­tuskeskeisiä shop­pail­i­joi­ta. Min­un silmis­säni ei kovin mairit­tel­e­va omi­naisu­us tämäkään. )

Hal­la-aho ryhtyi heti sopuile­maan. Hän ilmoit­ti, että kiin­tiö­pako­lais­ten määrää voisi nos­taa, jos tur­va­paikkashop­pailu­un puu­tut­taisi­in. Minus­ta tässä on järkeä. Suomen on kan­net­ta­va osuuten­sa pako­laisongel­mas­ta, mut­ta osa tästä rahas­ta menee vääri­in kohteisi­in. Spon­taa­ni­pako­laisik­si ei valikoidu suurim­mas­sa hädässä ole­via vaan niitä, joil­la on resursse­ja matkus­taa tuhan­sia kilo­me­tre­jä ja mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jille ja joskus myös viranomaisille.

Paine tur­va­paikkashop­pailu­un pienenisi, jos ovia työperäiselle maa­han­muu­tolle avat­taisi­in. Työperäi­nen maa­han­muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esimerkik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.