Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikymmeniä rakennettu ikään kuin kaupunki olisi pientä hiomista vaille valmis. Tämän seurauksena kasvu on laajentunut kauas keskustasta ja asumisen hinta on käynyt kohtuuttoman kalliiksi.

Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa aikaan. Helsingin uusi yleiskaava merkitsee vallankumouksellista suunnan muutosta kaavoituksessa hajaantuvasta, aina vain enemmän maata alleen peittävästä ja yksityisautoiluun perustuvasta kaupunkirakenteesta kohti kompaktia, ekologista kaupunkia, jossa liikutaan pääasiassa ratikoilla, fillareilla ja kävellen.

Tämä kirja on meidän vaalilupauksemme.

Tähän projektiin toivomme tukeasi. Tilaa Mesenaatin kautta kirja jo ennakkoon paperilla tai sähköisenä, ja samalla vaikka luento tai työpaja. Kirja ilmestyy osana vaalikampanjaamme ja kaikki kirjan rahoitus on samalla osa vaalikampanjamme rahoitusta. Aiomme julkaista kirjamme tekstejä blogeillamme.

Helsingissä 13.3.2017

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minimitavoite mahdollistaa kampanjan toteutumisen. Jos 6 000 euron tavoitehinta täyttyy, kirjan painosta voidaan nostaa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoitusta vaalikirjallemme “Kaupunkirakentamisen aika” Mesenaatissa. Toivomme tukeasi kampanjalle, jotta voimme painaa kirjamme ja pääsemme jatkamaan työtä paremman kaupungin eteen.

“Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

Esittelysivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhannen euron raja meni jo rikki. Projekti siis joka tapauksessa toteutuu. 🙂

 

 

 

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan megatrendi kaikkialla maailmassa. Toinen viimeaikojen muutos on kasvanut halu asua kantakaupunkimaisesti sen sijaan, että asuisi lähiöissä tai kaupungin ulkopuolella omakotitaloissa.

Näihin muutoksiin on turha etsiä kotimaisia selityksiä, koska ne koskevat liki kaikkia maita. Suomen taloudellisilla vaikeuksilla ei voi mitenkään selittää kaupunkiasumisen suosion kasvua Ruotsissa.

Meidän aikanamme nopeimmin kasvavat elinkeinot perustuvat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikutteisuuteen. Ne eivät ole ainoita elinkeinoja eivätkä voisi ollakaan, mutta ne kasvavat nopeimmin ja vetävät muita elinkeinoja mukanaan. Menestyäkseen ne tarvitsevat suuren väestöpohjan, jotta eri alojen osaajia riittää. Ne viihtyvät parhaiten kaupunkimaisissa ympäristöissä, koska helppo vuorovaikutus lisää tuottavuutta.

Moderneille elinkeinoille sinänsä riittää suuri työssäkäyntialue ilman kaupunkimaisuutta. Onhan koko Kalifornian Piilaakso yhtä suurta Espoota.

Keskustamaiseen asumiseen ihmisiä vetää työpaikkojen sijasta halu asua lähellä urbaaneja palveluja ja tapahtumia. Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

26.5.2015 · Aihe Kuntajako, Tulevaisuuden kunta, _ · 28 Kommenttia 

Useampi henkilö on pyytänyt minulta, että tällä blogilla voitaisiin keskustellla kirjastani Jäähyväiset eduskunnalle. Palastelen keskustelun kirjan lukujen mukaan kirjoittaen lyhyen referaatin luvun keskeisestä sisällöstä. Kunnolla tähän keskusteluun voivat tietysti osallistua vain ne, jotka ovat kirjan lukeneet, mutta myyntimäärien periusteella heitäkin on riittävästi. Kirjaa voi yrittää lainata kirjastosta, vaikka ainakin Helsingissä jono on pitkä. Kirjakaupoista saa ja voi sen tilata myös tämän sivistun kautta, ohjeet oikeassa palkissa. Joku varmaankin pyytää taas minua julkaisemaan kirjan netissä, mutta se ei ole oikein sopusoinussa kustannussopimukseni kanssa.

Olin hallitusneuvotteluissa 2011 vihreiden puolesta vastuussa työryhmästä, joka käsitteli kuntauudistusta. Olimme tuossa työryhmässä yksimielisiä siitä, että tarvitaan suuri kuntauudistus kaupunkiseuduilla. Kaupunkien kehitys vaarantuu, kun maankäyttöä osaoptimoidaan paloittain ja kun kunnat sen sijaan, että yrittäisivät tehostaa omaa toimintaansa, keskittyvät valikoimaan asukkaikseen terveitä ja hyvätuloisia. Pienet vähäväkiset haja-asutusalueiden kunnat eivät olleet ongelma kuin korkeintaan itselleen.

Toinen työryhmä keskittyi sote-asioihin. Se esitti sote-piireihin perustuvaa järjestelmää, me taas esitimme vastuukuntamallia. Jos suuri kuntauudistus toteutuu, lähes kaikissa maakunnissa asukkaiden selvä enemmistö asuu maakunnan keskuskaupungissa. Näissä oloissa olisi luontevaa, että keskuskaupunki vastaisi myös sotesta vastuukuntamallin mukaan. Muutkin kunnat saisivat lähettää edustajansa sotesta vastaavaan lautakuntaan, joten luottamusmieshallinnon osalta piirimalli ja vastuukuntamalli olisivat hyvin lähellä toisiaan. Ero on virkaorganisaatiossa. Sote-piirissä ei ole ketään virkamiestä ylilääkärin yläpuolella katsomassa, mitä kaikkea rahaa tämä haluaa käyttää. Sairaanhoitopiirien alati kasvavat budjetit ovat konkreettinen esimerkki tästä ongelmasta. Lue lisää

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava

Raportissa todetaan aivan oikein, että pitkälle menevä erikoistuminen edellyttää suuria työssäkäyntialueita. Lisäksi todetaan, että kapea-alaiseen erikoistumiseen liittyy suuria riskejä, mikä on nähty vaikkapa Oulussa ja Salossa Nokian matkapuhelinten nousun ja tuhon aikoina.

Ratkaisuksi esitetään, että ei pidä erikoistua niin voimakkaasti. Korkeaan osaamiseen perustuva strategia on lisäksi eriarvoistava. Esimerkkinä epävarmuudesta käytetään Espoon ja Vantaan elinkeinorakennetta. Tavisten Vantaalla esimerkiksi toimitilojen käyttöaste heilahtelee paljon vähemmän kuin Espoossa. Lue lisää

Sote kaatui eteenpäin

Sote-uudistus sitten kaatui perustuslakivaliokunnassa toistamiseen. Yllättyikö joku? Vihreät olivat tällä kannalla välittömästi perustuslakivaliokunnan edellisen tuomion jälkeen. Noin kireällä aikataululla ei voi valmistella kelvollista esitystä näin isosta aiheesta. Tätä kantaa edusti myös Outi Alanko-Kahiluoto sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Uudistus kaatui kuitenkin eteenpäin.  Tämä neljän vuoden välillä aika sekava prosessi on tuonut yhteisymmärryksen merkittävästä asiasta: soten oikea järjestämisalue on noin maakunnan kokoinen. Lue lisää

Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti tehdä uuden sote-mallin tiistaihin mennessä. Ja vielä sanotaan, ettei julkisessa sektorissa ole tuottavuutta!

Malli tulee perustumaan maakunnan kokoisiin yksiköihin. Tämä on tärkeintä ja suuri parannus nykytilaan. Ratkaistavana on oikeastaan vain neljä asiaa. Lue lisää

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdotus metropolihallinnoksi kaatuu, koska aika loppuu kesken. Sen säätämiseksi eduskunnan pitäisi pidentää istuntokautta nyt sovitusta 13.3. -takarajasta, eikä käytettävissä ole remontin takia edes istuntosalia.

Itse sisällöstä. Olen kannattanut vahvasti vahvaa metropolihallintoa, jonka olennaisena osana on, että kunnallisverojen kerääminen annettaisiin sille. Vasta kun rahat ovat yhteiset, syntyy yhteistä tahota ja osaoptimointi loppuu. Olen myös kannattanut, että maankäytöstä päättäminen ja joukkoliikenne annettaisiin metropolihallinnolle kokonaisuudessaan. Lue lisää

Maakuntamalli olisi paras

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.12.2014)

Puolueiden saavuttama sote-sopu on niin pyhä asia, ettei sitä saa kritisoida. Joka heittää ensimmäisen kiven, saa niskaansa syyn sen kaatamisesta. Minun aamukammassani on enää 119 piikkiä, joten voin sanoa, mitä ajattelen.

Mutta aloitetaan siitä, miksi tämä tällaisenakin on suuri parannus. Suomessa terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja sen vuoksi aivan liian kapeilla harteilla. Varsinainen toiminta on nyt tarkoitus antaa 19 tuotantovastuualueille, joita kutsun tässä kirjoituksessa maakunniksi. Niiden keskikoko on vajaat 300 000 asukasta, mikä on kansainvälisesti alarajalla. Etelä-Karjalassa on muodostettu maakunnan kokoinen sote-piiri, Eksote, jonka toiminnasta on todella hyvät kokemukset, vaikka kaikki eivät tietenkään ole siihenkään tyytyväisiä. Lue lisää

Propellipäätyöryhmä julkaisi ehdotuksensa

11.12.2014 · Aihe Kuntajako, Tulevaisuuden kunta, _ · 11 Kommenttia 

Kuntaministeri Risikon nimeämä asiantuntija työryhmä, niin sanottu propellipäätyöryhmä, julkaisi työnsa tuloksena keskustelupaperin Kunnat turbulenssissa. Mietinnän voi lukea tästä.

Keskeinen suositus, visio 1, esittää eri puolille Suomea erilaista kuntamallia.

Malli perustuu huomioon, että kunnalla on kaksi kovin erilaista tehtävää, toimiminen kiinteistökuntana (kaavoitus, rakentaminen, liikenne, elinkeinopolitiikka ym) ja palvelukuntana (päivähoito, koulut etc). Kiinteistökunnan tehtävät ovat korostetusssa roolissa kasvavissa kaupungeissa. Helsingissä esimerkisi ainoina lautakuntina viikoittain kokoontuvat kaupumkisuunnittelulautakunta ja sen suunnitelmia toimeenpaneva yleisten töiden lautakunta. Haja-asutusalueen kunnissa tällä puolella on huomattavasti rauhallisempaa.  Tästä olen tällä blogilla kirjoittanut aiemminkin, kesäkuussa ja lokakuussa. Lue lisää

Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa

1.11.2014 · Aihe Tulevaisuuden kunta, _ · 103 Kommenttia 

Terveisiä propellipäätyöryhmästä. Juha Kostiainen on toimittanut meille seuraavan tiedon:

Jos tehdään harpilla vaikutusalueen kokoiset ympyrät kaupunkien ympärille ja lasketaan asukasluvut, saadaan seuraava tulos

  • Helsinki, 100 km, 1,8 miljoonaa asukasta;
  • Tampere, Turku ja Oulu 50 km, 1,2 miljoonaa asukasta;
  • Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Lappeenranta 30 km, 1,2 miljoonaa asukasta;
  • Muut maakuntakeskukset ja maakuntien 2-keskukset 15 km, 600 000 asukasta.

Lue lisää

Seuraava sivu »