Talouspolitiikka

Laadullisen kasvun mittaaminen

(Kasvua vai kehitystä Osa 4/7) Kuinka monta prosenttia Lumia 920 on enemmän tai vähemmän kuin Nokian klassinen kommunikaattori E90? Lumia 920 lienee vähän halvempi kuin E90 oli aikoinaan, joten siis vähän vähemmän? Toisaalta jos yrität myydä käyttämätöntä Nokia E 90:tä nyt, paljonko siitä saisit. Viisi kymppiä? Sen mukaan Lumia 920 on noin kymmenen kertaa enemmän. Tähän ei ole oikeaa vastausta.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Maapallon rajallisuus

(Kasvua vai kehitystä 3/7) Valtaosa maapallon luonnonvarojen kulutuksesta palvelee teollisten yhteiskuntien maksukykyistä väestöä. Meneillään olevan globaalin kehityksen kautta teollisuusvaltioiden kulutustasolla olevien ihmisten määrä kolminkertaistuu parissa vuosikymmenessä. Luonnonvarojen käyttö ei voi kolminkertaistua, koska niitä ei ole, eikä hiilidioksidipäästöjenkään pitäisi kolminkertaistua. Luonnonvarojen omistamisen merkitys korostuu uudestaan.

Talouspolitiikka

Suomen taloudellinen kasvu

(Kasvua vai kehitystä, osa 2/7) Käsittelen kasvua kulutusmahdollisuuden kasvuna. Se poikkeaa vähän, mutta vain vähän BKT:n kasvusta. Taloudellinen kasvu on ollut Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana yksi maailman nopeimmista. Nyt tosin näyttää siltä, että joudumme pian tyytymään olemaan parhaita vain Euroopassa. Maa- ja metsätaloudesta vapautuva työvoima Tärkein kasvun moottori oli aina 1980-luvulle saakka maa- ja metsätaloudessa työskentelevien vapautuminen teollisuuteen ja…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kasvua vai kehitystä Osa 1/7 (Olen luvannut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehitystä – mitä pohjoismaisilla hyvinvointiyhteiskunnilla on edessään” esityksen torstaina Boardman-verkoston kaamosfoorumilla. Palastelen esityksen blogille pieninä palasina) Pohjoismaat ovat aina kärkisijoilla, rankataan maat sitten elämänlaadun, kilpailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvänsä. Mikä tekee Pohjoismaista niin hyviä?

Talouspolitiikka, _

Mitä opimme Talvivaarasta?

Kaivostoiminnasta odotetaan Lappiin uutta nousua. Talvivaaran kokemusten perusteella ympäristöhallintomme ei ole tämän edellyttämässä kunnossa. Outokumpu sai Talvivaaran kaivosoikeudet haltuunsa vuonna 1987. Talvivaaran nikkelivarat ovat niin köyhiä, ettei Outokumpu katsonut kaivostoiminnan kannattavan. Esiintymä muuttui kiinnostavaksi, kun opittiin erottamaan nikkeli bakteerien avulla liuottamalla. Outokumpu myi malmisesiintymän ja kehittämänsä liuotustekniikan vuonna 2004 Talvivaara Oyj:lle yhdellä eurolla. Viisikymmentätuhatta suomalaista on investoinut säästöjään tähän uuteen…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Kuntajako, Talouspolitiikka

Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse

Kuntauudistus ja sen ohessa tehtävä sote-uudistus ovat menneet niin pahasti juntturaan, että syytä pysähtyä pohtimaan, miksi niitä tehdään. Hallitusneuvotteluissa kuntauudistusta hahmottanut työryhmä oli yksimielinen siitä, että kuntajaon ongelmat keskittyvät kasvaville kaupunkiseuduille, joissa kuntien osaoptimointi ja kilpailu veronmaksajista tuottaa huonoa jälkeä ja kalliita virheitä. Kaupunkiseuduilla kunnat yleensä pystyvät huolehtimaan palveluista omin voimin, joten palvelujen takia kuntauudistusta ei kaupunkiseuduilla tehdä. Aika laiskasti…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Asuntokaupan leimavero on hölmö keksintö

Hallituspuolueen kansanedustajana olen tietysti ajamassa läpi hallituksen esityksiä, vaikka se ei aina olekaan niin hauskaa. Koalitiohallituksissa elämä on tällaista. Tiedän, että tämä tulee aiheuttamaan protestointia, mutta mielestäni maata ei voisi hallita, jos hallituspuolueet eivät pystyisi tekemään kompromisseja keskenään ja ajamaan niistä läpi myös itseään kiukuttavat asiat. Minua kiukuttaa juuri nyt asuntokaupan varainsiirtovero. Sen osalta hallitus esittää veropohjan tiivistämistä niin, että…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Verotietojen julkisuus

Suomessa yksityishenkilöiden verotiedot ovat julkisia. Tämä pohjautuu aikaan, jolloin verotus oli lähinnä harkintaverotusta. Kansalla oli oikeus valvoa, vetivätkö verolautakuntien jäsenet kotiin päin. Vaikka verotus perustuu nykyisin täsmällisiin verolakeihin, verotietojen julkisuus on säilytetty osana yhteiskunnallista kansalaisvalvontaa.

Talouspolitiikka, _

Suomalaisten työviikko EU:n pisimpiä

Dagens Nyheter tietää kertoa, että suomalaisten työviikko on EU-maiden lyhin. Outoa, kun se kuitenkin on neljänneksen pidempi kuin Hollannissa. Selitys on siinä, että lehti ei väitä mitään viikon aikana tehdyistä työtunneista, vaan siitä, kuinka pitkä on KOKOAIKAINEN työviikko. Mitä merkitystä sillä on? Suomi pääsisi todella hyvään lukuun, jos määrittelisi kokoaikaisen työviikon pituudeksi 80 tuntia, ja työsopimuksilla sovittaisiin, tehdäänkö 50-prosenttista, 45-prosenttista…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Puheeni Espanjan pankkitukikeskustelussa 19.7.2012

Osoittaako euroalueen kulkeminen kriisistä kriisiin yhteisvaluutan epäonnistuneen? Meiltähän puuttuu nyt se tasapainottava mekanismi, kun valuuttakurssit eivät enää tasapainota kilpailukykyä maiden välillä. Maiden sisältä tämä mekanismi on puuttunut aina. Niinpä jokaisen valtion sisälle on syntynyt taantuvat ja kukoistavat alueet, ja jokaisen valtion on ollut täysin välttämätöntä ottaa käyttöön aluepoliittisia tulonsiirtoja. Voiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että yhteisvaluutan toimiminen kunnolla vaatisi samaa…

Jatka lukemista