Talouspolitiikka, Tekoäly, _

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoälytyöryhmän yhteiskunnallisten vaikutusten jaosto piti tänään Demoksen sparraamana työpajaa. Tässä joitain muistiinpanoja, lähinnä omia käsityksiäni Työt muuttuvat turhemmiksi? Jos oletamme, että työn tuottavuus nousee vaikkapa 30 % ja oletamme, että maailma pysyy muuten samanlaisena, menetettyjen työpaikkojen tilalle löytyy periaatteessa kyllä uusia, mutta ne ovat vähemmän tarpeellisia kuin menetettävät ja siten huonommin palkattuja. Jos olisivat tarpeellisempia, niihin olisi siirrytty jo…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osana työttömien aktivointia hallitus edellyttää, että työtön hankkii yrittäjänä tuloja 250 € kuussa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toimimisesta ei rangaista heti, mutta neljän kuukauden kuluttua se voi johtaa työttömyyskorvauksen menettämiseen kokonaan, jonka jälkeen on siis elettävä sillä 250 eurolla kuussa. Ei kuitenkaan kerrota, milloin siitä rangaistaan ja milloin ei, vaan tämä jätetään yksittäisen TE-toimiston harkintaan, eikä harkinnan luvata…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hallitus on iskenyt pahasti kirveensä kiveen työttömien aktivointimallinsa kanssa. Se on herättänyt niin laajaa suuttumusta, että sillä voi olla suuri vaikutus tulevien eduskuntavaalien tuloksiin. Ongelma, jota hallitus yrittää korjata, on kuitenkin olemassa. Suomen talous on lopultakin reippaassa nousussa, mutta nousu saattaa tyssätä nopeastikin työvoimapulaan samalla, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä. Joku kysyi, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Verotus perustuu valtaosaltaan työn verotukseen. Verotulot romahtavat, kun robotit korvaavat ihmistyön. On alettava verottamaan robotteja. Jokseenkin näin muotoillun vaatimuksen on kuullut viime aikoina aika usein ja monelta taholta. Ajatus perustuu väärinymmärrykseen. Robotit ja automaatio yleensä merkitsevät työn tuottavuuden kasvua. Viimeisen sadan vuoden aikana työn tuottavuus on noin 15-kertaistunut. Siis 14/15 muinaisesta työstä on korvattu koneilla ja automaatiolla, mutta sen seurauksena…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa. Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsingin valtuustoryhmät sopivat muutoksista budjettiin. Budjettiin tulee 0,5 prosenttiyksikön alennus kuntaveroon, siihen ei tule kiinteistöveron korotusta. Menoja lisättiin yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Nämä lisäykset tulivat muiden ryhmien esityksestä kompensoimaan verojen alennusta. Tulojen pienenemisen kompensoimisessa menoja kasvattamalla on jonkinlainen etumerkkiin liittyvä ongelma. Ryhmien neuvotteluissa oli varsin optimistinen käsitys kuntatalouden kehityksestä. Helsinki on saanut alkuvuonna huomattavasti arvioitua enemmän verotuloja. Sekä tulovero että…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiinteistöveron korotus olisi kannattavaa niiden nuorten kannalta, jotka ovat vasta ostamassa asuntoa, koska se ei lisää heidän asumiskustannuksiaan, ja vuokralla asuvien kannalta, koska kiinteistöveron korotus ei vaikuta markkinavuokriin mitään. Nämä molemmat ryhmät hyötyisivät kunnan saamista kiinteistöverotuloista joko alentuneena kuntaverona tai parantuneina palveluina. Häviölle jäisivät asunnon nykyiset omistajat, koska he eivät enää hyödy asuntojen arvon laskusta mutta joutuvat maksamaan korkeampaa kiinteistöveroa.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

Jan Vapaavuori ehdottaa kunnallisveron alentamista Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä eli että Helsinki luopuisi 70 miljoonan euron varotuloista. Suhtaudun esitykseen kovin epäillen kolmesta syystä. Ajoitus. Suomen talous on tuhottu jo kaksi kertaa (1989 ja 2007) alentamalla kiiluvasilmäisesti veroja, kun nousukausi tuo kassaan ennakoitua enemmän verotuloja. Juuri silloin veroja ei pidä alentaa. Helsinki ei ole valtio, mutta kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija. En pidä…

Jatka lukemista

sote, Talouspolitiikka, _

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

Uutiset lääketieteestä lupaavat hoitomahdollisuuksien paranevan merkittävästi. On tulossa geeniterapiaa perinnöllisten sairauksien hoitamiseen ja yksilöllisesti räätälöityjä syöpälääkkeitä ja vaikka mitä ihmeellistä. Se kaikki lupaa pidempää ja terveempää elämää. Harmi vain, että tämä kaikki maksaa. Sanoo valtiovarainministeriö mitä hyvänsä, terveydestä kannattaa maksaa enemmän, kunhan saa myös enemmän terveyttä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää. Kaikki uusi ja parempi ei lisää kustannuksia. Alzheimer-lääke voi…

Jatka lukemista