Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?

26.8.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 83 Kommenttia 

Malli, jota perustulokokeilussa kokeillaan, olisi koko väestöön sovellettuna noin 15 miljardia euroa alijäämäinen. En pysty laskemaan tarkasti eikä kannata laskeakaan: olennaista on, että tämä on järjettömästi alijäämäinen

Oikeassa perustulomallissa perustulo ei todellakaan pienene, vaikka ansiotulot kasvavat, mutta verotus alkaa ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Siksi oikea perustulo ei tuo nettotuloja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.

Tässä kokeilussa verotus säilyy ennallaan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausipalkalla töihin, ansaitsee 560 euroa nettona enemmän kuin samaa työtä viereisellä sorvilla tekevä. Meillä ei ole varaa lisätä jokaisen ansiotuloja saavan ansiota 560 eurolla kuussa.

Tältä osin kokeiltava malli vastaa niitä syytteitä, joita perustuloa vastaan ovat esittäneet ne, jotka eivät ymmärrä, miten perustulo toimii.

Miksi näin hölmöä mallia kokeillaan?

Lue lisää

Perussuomalaiset ovat keksimässä työeläkeputkea uudestaan

22.8.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 105 Kommenttia 

Ajatus on siirtää 60 vuotta täyttäneet pitkäaikaistyöttömät suoraan eläkkeelle, koska vain häviävän pieni osa heistä työllistyy enää koskaan. On hölmöä haaskata työhallinnon resursseja heidän työllistämiseensä ja kiusaamiseensa.

Jos olisi kyse kertaluontoisesta toimesta vaikkapa Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi, tuo olisi varmasti perusteltua.

Jos taas tehdään laki, jonka mukaan nyt ja tulevaisuudessa kaikki ikääntyneet työttömät siirretään automaattisesti eläkkeelle, saamme lisää ikääntyneitä työttömiä.

Juuri näin toimi työeläkeputki. Kun alaraja oli aluksi 54 ikävuoden kohdalla, työttömyys nousi 54-vuotiaiden kohdalla selvästi korkeammaksi kuin 53-vuotiaiden ja sitä nuorempien kohdalla. Kun putken alkua asteittain siirrettiin, tulos näkyi välittömästi työttömien ikäjakaumassa. Korkea nousu jakaumassa siirtyi uuden alarajan kohdalle. Lue lisää

Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hallitus harkitsee varainsiirtoveron poistamista tai alentamista, jotta muutto työn ääreen helpottuisi. Asuntoihin kohdistuva varainsiirtoverohan on eräänlainen muuttovero.

Varainsiirtoveron huonoihin puoliin kuuluu, että se lukitsee ihmisiä asumaan väärin sijaitseviin ja väärän kokoisiin asuntoihin. Vaikka vero on omakotitaloissa (kiinteistö) korkeampi kuin asunto-osakkeissa, se syrjii erityisesti kaupunkien kerrostaloasunnoissa asuvia, koska nämä muuttavat huomattavan tiheästi omakotiasuiin verrattuna.  Asunto-osakkeissa varainsiirtovero on kaksi prosenttia myyntihinnasta.

Suomessa on edullisempaa asua omassa asunnossa kuin vuokra-asunnossa, koska vuokra-asumista rasittaa vuokravero, joka on tapauksesta riippuen vähän yli 30 % vuokran määrästä siltä osin kuin se ylittää yhtiövastikkeen ja muut vuokranantajan hyväksyttävät kulut.  Sillä kumman rahaksi kutsutaan sitä osaa vuokrasta, joka tilitetään valtiolle, ei ole mitään merkitystä. Muodollisesti tämä on vuokranantajan rahaa, mutta mikään ei muuttuisi, jos vuokratulo olisi verotonta ja vuokralaista verotettaisiin vuokranmaksusta yhtä paljon kuin nyt verotetaan vuokranantajaa. Tässä laskelmassa tätä vuokraa rasittavaa veroa pidetään vuokran maksajan menona, koska hänen tililtään sekin raha menee korkeampana vuokrana. Lue lisää

Markkinatalous pitää uudistaa

 Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä Branko Milanovicin on tutkinut koko maailman tasolla reaalitulojen kehitystä vuosien 1988 ja 2008 välillä. Muutokset tulonjaossa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuksensa norsukäyräksi kutsuttuun kuvaan. Siinä maailman kaikki kansalaiset on laitettu ostovoiman mukaiseen järjestykseen, köyhimmät vasemmalla ja rikkaimmat oikealla.  Pystyakseli kertoo, paljonko reaalinen ostovoima nousi näissä tuloryhmissä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välillä, aikana jolloin maailmantaloutta dominoi kaksi suurta muutosta – globalisaatio ja digitaalinen vallankumous.

Norsukäyrä

Lue lisää

Britannia ja Euroopan sisämarkkinat

2.7.2016 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 234 Kommenttia 

Koska en ole valtiollisissa tehtävissä enkä erityisesti ulkoministeri, voin esittää henkilökohtaisia käsityksiäni Britannian asemasta EU:n ulkopuolella.

Kosto. On esitetty, että Britannialle on annettava niin huonot ehdot, ettei esimerkki houkuta ketään muuta seuraamaan esimerkkiä. Tässä ajatuksessa on logiikkaa, mutta luulen, ettei sitä tarvitse käyttää, koska elämä EU:n ulkopuolella tulee olemaan joka tapauksessa riittävän viheliäistä aivan käytännön pakosta. Lue lisää

Valinnanvapauden sudenkuopat

27.5.2016 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 57 Kommenttia 

Yksityisten sote-palvelujen tuominen julkisten rinnalle tarjoaa mahdollisuuden suurin laadullisiin parannuksiin ja toiminnan tehostamiseen, mutta siihen sisältyy myös riski kustannusten karkaamisesta. Olemme ottamassa aimo harppauksen kohti vakuutusmuotoista terveydenhuoltoa kuitenkin niin, että maakunta toimii vakuutusyhtiönä.

Useiden tutkimusten mukaan yksityiset sote-yksiköt ovat kunnallisia vastineitaan edullisempia. Poikkeuksena tästä on erikoissairaanhoito. Suomessa julkiset keskussairaalat ovat halpoja ja hyviä.

Suurimmassa osassa Eurooppaa palvelut terveydenhuolto nojaa yksityisiin yrityksiin ja sairausvakuutukseen. Luulisi siis terveydenhuollon menojen olevan niissä alempia kuin Suomen kaltaisissa julkisen terveydenhuollon maissa.

Kuitenkin vakuutusmuotoinen terveydenhuolto yksityisine palveluineen on selvästi kalliimpaa kuin julkisiin palveluihin perustuva. Poikkeuksena tästä säännöstä on vain verorahoitteisiin kuuluva Ruotsin, jossa menot ovat viime aikoina nousseet vakuutusmuotoisen terveydenhuollon maiden tasolle. Lue lisää

Puheeni vihreiden puoluekokouksessa

22.5.2016 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 64 Kommenttia 

Suomalainen hyvinvointivaltion pahin uhka eivät ole hallituksen toteuttamat leikkaukset vaan pitkään jatkunut päättämättömyys yhteiskunnan ja työelämän uudistamisessa. Siksi meillä valtiolla on rahaa vähän ja ruotsalaisilla paljon.

Suomen yhteiskuntapolitiikkaa vaivaa vetokratia. Liian moni taho voi estää muutokset. Syitä on sekä työmarkkinajärjestöissä että parlamentarismin huonossa toiminnassa.

Käsittämätöntä oli, että hallitus antoi kilpailukykysopimuksen nimissä työmarkkinajärjestöille veto-oikeuden oikeastaan kaikkeen.

Viime kesänä olin salaa tyytyväinen siihen, että meillä on lopultakin hallitus, jolla tuntuu olevan uskallusta tehdä uudistuksia. Sittemmin olen havainnut, että tahdon lisäksi tarvittaisiin kuitenkin myös taitoa ja ymmärrystä. Lue lisää

Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

Helsingissä osa asuintonteista luovutetaan Hitas-tuotantoon. Tontit ovat vuokratontteja. Asunnot tulee myydä ”omakustannushintaan” asukkaille, mikä Helsingin suosituimmilla alueilla tarkoittaa huomattavaa alennusta asunnon hinnassa. Tosin vuokratontti nostaa yhtiövastiketta. Jos myy asunnon, sen joutuu myymään samalla hinnalla kuin sen osti, vain indeksillä korjattuna. Indeksinä on ymmärtääkseni nykyisin jokin asuntojen markkinahintaindeksi Helsingissä. Kokoomus on vaatinut Hitas-järjestelmästä luopumista, mikä tarkoittaisi, että asunnot myytäisiin eniten tarjoaville, edullisilla paikoilla siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas järjestelmää on puolustettu esimerkiksi näin: ”Emme voi luopua Hitas-järjestelmästä, koska silloin esimerkiksi Jätkäsaaressa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaiksi tulisi yksipuolisesti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvulla harjoitettu asuntopolitiikka oli sen ajan mittapuun mukaan sosiaalista. Oli paljon vuokra-asuntoja – esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat Kelan vuokra-asunnot näkyvät katukuvassa vieläkin. Paljon oli omistus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotantoa. Asunnon ostohintaa säännösteltiin ja niin säännösteltiin myös myyntihintaa, kunnes asunnot sitten vapautettiin säännöstelystä. Nämä myytiin rikkaille alkuperäisten omistajien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkiniemi. Lue lisää

Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sipilän mukaan Suomen taloudella ei olisi hätäpäivää, jos työllisyysasteemme saataisiin nousemaan nykyisestä 68 prosentista 72 prosenttiin.

Kaupungistuneella Uudellamaalla tähän on päästy. Tämä ei johdu siitä, että Uudellamaalla on paljon akateemisesti koulutettuja, joiden työllisyys on hyvä koko maassa, sillä koulutustason vakiointi ei sanottavasti pudota Uudenmaan hyvää työllisyyttä muuhun maahan nähden. Työllisyysaste on Uudellamaalla muuta maata korkeampi erityisesti vähän koulutettujen keskuudessa. Maahanmuuttajat ovat mukana näissä luvuissa.

Toinen talouttamme koskeva väite on, että tällä tulotasolla Suomi menestyy globaalissa kilpailussa vain innovaatioiden ja korkean osaamisen avulla. Kaikkialla maailmassa innovatiivisuuteen perustuva talous taas menestyy lähinnä vain kaupungeissa. Siksi ympäri maailmaa suuret kaupungit kasvavat.

Valtiontalouden kannalta kaupungistuminen on todella kannattavaa. Vuonna 2014 Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa asui 26,7 % Suomen tulonsaajista. He tienasivat 30,7 % kaikista ansiotuloista ja maksoivat 44,1 % kaikista valtion tuloveroista. Lue lisää

Vuokramarkkinat aivan sekaisin

29.4.2016 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 84 Kommenttia 

Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet sietämättömästi. Tämä ehkäisee työn perässä muuttamista ja hankaloittaa Suomen muutenkin vaikeaa tilannetta.

Asuntojen hinnat ovat nousseet suhteessa koko maahan oikeastaan vain Helsingin kantakaupungissa ja sen läheisyydessä. Kehyskunnissa ne ovat jopa laskeneet suhteessa koko maan hintoihin.  Helsingin seudulta saa asunnon kohtuuhintaan, jos ei ole kranttu sijainnin suhteen.

Vuokrissa alueiden erot ovat pienemmät kuin hinnoissa. Kannattaa ostaa asuntoja halvoista kaupunginosista ja panna ne vuokralle. Näin myös tehdään. Joidenkin arvioiden mukaan puolet valmistuvista asunnoista päätyy sijoitusasunnoiksi. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »