Talouspolitiikka, _

Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osana työttömien aktivointia hallitus edellyttää, että työtön hankkii yrittäjänä tuloja 250 € kuussa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toimimisesta ei rangaista heti, mutta neljän kuukauden kuluttua se voi johtaa työttömyyskorvauksen menettämiseen kokonaan, jonka jälkeen on siis elettävä sillä 250 eurolla kuussa. Ei kuitenkaan kerrota, milloin siitä rangaistaan ja milloin ei, vaan tämä jätetään yksittäisen TE-toimiston harkintaan, eikä harkinnan luvata…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hallitus on iskenyt pahasti kirveensä kiveen työttömien aktivointimallinsa kanssa. Se on herättänyt niin laajaa suuttumusta, että sillä voi olla suuri vaikutus tulevien eduskuntavaalien tuloksiin. Ongelma, jota hallitus yrittää korjata, on kuitenkin olemassa. Suomen talous on lopultakin reippaassa nousussa, mutta nousu saattaa tyssätä nopeastikin työvoimapulaan samalla, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä. Joku kysyi, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Verotus perustuu valtaosaltaan työn verotukseen. Verotulot romahtavat, kun robotit korvaavat ihmistyön. On alettava verottamaan robotteja. Jokseenkin näin muotoillun vaatimuksen on kuullut viime aikoina aika usein ja monelta taholta. Ajatus perustuu väärinymmärrykseen. Robotit ja automaatio yleensä merkitsevät työn tuottavuuden kasvua. Viimeisen sadan vuoden aikana työn tuottavuus on noin 15-kertaistunut. Siis 14/15 muinaisesta työstä on korvattu koneilla ja automaatiolla, mutta sen seurauksena…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa. Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsingin valtuustoryhmät sopivat muutoksista budjettiin. Budjettiin tulee 0,5 prosenttiyksikön alennus kuntaveroon, siihen ei tule kiinteistöveron korotusta. Menoja lisättiin yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Nämä lisäykset tulivat muiden ryhmien esityksestä kompensoimaan verojen alennusta. Tulojen pienenemisen kompensoimisessa menoja kasvattamalla on jonkinlainen etumerkkiin liittyvä ongelma. Ryhmien neuvotteluissa oli varsin optimistinen käsitys kuntatalouden kehityksestä. Helsinki on saanut alkuvuonna huomattavasti arvioitua enemmän verotuloja. Sekä tulovero että…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiinteistöveron korotus olisi kannattavaa niiden nuorten kannalta, jotka ovat vasta ostamassa asuntoa, koska se ei lisää heidän asumiskustannuksiaan, ja vuokralla asuvien kannalta, koska kiinteistöveron korotus ei vaikuta markkinavuokriin mitään. Nämä molemmat ryhmät hyötyisivät kunnan saamista kiinteistöverotuloista joko alentuneena kuntaverona tai parantuneina palveluina. Häviölle jäisivät asunnon nykyiset omistajat, koska he eivät enää hyödy asuntojen arvon laskusta mutta joutuvat maksamaan korkeampaa kiinteistöveroa.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

Jan Vapaavuori ehdottaa kunnallisveron alentamista Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä eli että Helsinki luopuisi 70 miljoonan euron varotuloista. Suhtaudun esitykseen kovin epäillen kolmesta syystä. Ajoitus. Suomen talous on tuhottu jo kaksi kertaa (1989 ja 2007) alentamalla kiiluvasilmäisesti veroja, kun nousukausi tuo kassaan ennakoitua enemmän verotuloja. Juuri silloin veroja ei pidä alentaa. Helsinki ei ole valtio, mutta kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija. En pidä…

Jatka lukemista

sote, Talouspolitiikka, _

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

Uutiset lääketieteestä lupaavat hoitomahdollisuuksien paranevan merkittävästi. On tulossa geeniterapiaa perinnöllisten sairauksien hoitamiseen ja yksilöllisesti räätälöityjä syöpälääkkeitä ja vaikka mitä ihmeellistä. Se kaikki lupaa pidempää ja terveempää elämää. Harmi vain, että tämä kaikki maksaa. Sanoo valtiovarainministeriö mitä hyvänsä, terveydestä kannattaa maksaa enemmän, kunhan saa myös enemmän terveyttä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää. Kaikki uusi ja parempi ei lisää kustannuksia. Alzheimer-lääke voi…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

Britannia ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä junaliikenteen avaamisessa kilpailulle. Erityisesti Britanniassa tätä on arvosteltu suuresti – siellä on tehty virhe ratainfran yksityistämisessä, koska se ei mallina oikein pelitä. Kaikesta arvostelusta huolimatta Britannia ja Ruotsi ovat ne ainoat Europan maat, joissa rautatieliikenteen matkustajaosuus on noussut, kun se muualla, meilläkin, on laskenut. (Huomattakoon, että en ole tutustunut viimeisimpiin tilastoihin. Tämä tietoni on muutaman…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, SATA-komitea, Talouspolitiikka, _

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.) Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä Menot Perusnormi…

Jatka lukemista