Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuonna 1958

Michael Young ennusti Trumpin voiton vuonna 1958 kirjassaan Meritokratian nousu 1870-2033. Tai ainakin minulle tuon kirjan lukeneena Trumpin voitossa ei ollut mitään yllättävää. Kirjoitin kirjasta ensimmäisen kerran vuonna 2007 otsikolla  Meritokraattinen painajainen . Kirjassa Young kuvaa sitä, miten luokkarajojen kaatuminen johtaa meritokraattisen valikoitumisen kautta entistä eriarvoisempaan yhteiskuntaan, jossa hyväosaiset ovat lahjakkaita, terveitä, kauniita  ja alaluokka vastaavasti aivan muuta. Youngin kirjassa kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus johtaa populistiseen vallankumoukseen vuonna 2033. Trump tuli 17 vuotta etuajassa.

Trumpin voitto oli niin vähästä kiinni, että sitä voi selittää äänestäjien ennakkoluuloilla naisehdokasta kohtaan, Hilary Clintonin sähköpostiskandaalilla ja vaikka millä. Se on selvää, että demokraatit auttoivat Trumpin voittoa huonolla ehdokasvalinnalla. Tämä ei kuitenkaan ole olennaista. Lue lisää

Halvaantunut EU

4.11.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 44 Kommenttia 

Kertoo paljon EU:n nykytilasta, että Vallonian alueparlamentti olisi yksin pystynyt EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen,: EU on menettänyt kyvyn tehdä päätöksiä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan valloneja ei hiertänyt niinkään itse sopimus. He haluavat Belgian sisällä ulosmitata itselleen aluepoliittisia etuja rikkaammilta flaameilta. Tämä vain täydentää kuvaa EU:n päätöksenteon ongelmista.

EU:n piti puolustaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, muuhun maailmaan verrattuna tasaista tulonjakoa,  kulttuuria ja hyvää ympäristön tilaa kansainvälisessä kilpailussa, jossa kovin toisenlaisia arvoja edustavat maat uhkaavat eurooppalaisten asemaa. Näitä arvoja on helpompi varjella kansainvälisessä kilpailussa yhdessä kuin erilleen toimien.  Lue lisää

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perustulon idean yhä useampi alkaa hyväksyä, mutta moni on sitä mieltä, että sen toteuttaminen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perustuloon pitäisi siirtyä liukuvasti aloittaen pienestä perustulosta, joka ei riitä korvaamaan syyperusteista sosiaaliturvaa, mutta pienentäisi sen haitallisia vaikutusta. Työmarkkinatukea esimerkiksi laskettaisiin niin paljon, että se yhdessä perustulon kanssa on yhtä suuri kuin aiemmin. Näin se tukisi lähinnä pieniä palkkoja – pieni perustulo tukisi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisiinkin toisin päin? Aloitetaan pieniä palkkoja tukevasta perustulosta ja siirretään sosiaaliturvan yksinkertaistaminen seuraaviin askeliin. Tällöin perustulo on ajateltava negatiivisena tuloverona. (Negatiivinen tulovero johtaa täysin samaan tulokseen kuin perustulo.) Yksinkertaisesti jatketaan veroasteikkoa vähän nollan alapuolelle. Oheinen kuva näyttää tämän yksinkertaistettuna. Yhtenäinen punainen viiva vastaa tuloveroa, joka on verotettavan tulon alarajan alapuolella nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo

Ylhäältä aloitettu perustulo. Yhtenäinen viiva kuvaa nykyistä veroa ja katkoviiva siihen lisättyä negatiivisen tuloveron osaa.

Lue lisää

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16

Teollisuuden sähkön hinta vuonna 2015, €/kWh. Suomessa sähkö toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti alkamassa tukea paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta kompensaationa sille sähkön hinnan nousulle, jonka päästökauppamekanismi aiheuttaa. Pääasiallinen osoite taitaa olla Outokumpu Oyj.

Aloitetaan nyt tuottamasta sähkön hinnan noususta. Sähkön hinta ei ole ilmastopolitiikan vuoksi noussut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkömarkkinoilla. Kompensaatio on ongelmasta, jota ei ole. Lue lisää

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän.

Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa.

Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli matkalla sosiaaliseen onnelaan. Lue lisää

Kasvun pullonkaula on riskirahoituksessa ja yrityskulttuurissa

7.9.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 68 Kommenttia 

Kävin Tekesin aamupäiväseminaarissa kuuntelemassa kasvun rajoista. Tulin aika vakuuttuneeksi, että meidän ongelmamme ei ole koulutuksessa eikä tutkimusrahoituksessa eikä innovaatioympäristössä, vaan yrityskulttuurissa ja rahoituksessa. Jos Suomessa kehitetään lupaava tuote, siitä ei saada suomalaista menestystuotetta, koska hyvä keksintö ei löydä taakseen hyvää yritysosaamista eikä riskejä sietävää kärsivällistä rahoitusta.

Lupaava idea menestyy paremmin muualla. Siksi suomalainen innovaatio kannattaa myydä ulkomaille – yleensä vielä aivan liian aikaisin, jolloin siitä saa huonon hinnan.

Katsokaa nyt vaikkapa nyhtökauraa. Sen kehittäjät ovat osuneet varsinaiseen kultasuoneen. Tuotetta voisi vaikka heti myydä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Nyt sitä ei saa mistään. (Minä tiedän yhden paikan, mutta en kerro!) Netissä on jokin nyhtäkauratutka, jossa ihmiset kertovat toisilleen, mistä sitä milloinkin saa. Lue lisää

Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?

26.8.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 83 Kommenttia 

Malli, jota perustulokokeilussa kokeillaan, olisi koko väestöön sovellettuna noin 15 miljardia euroa alijäämäinen. En pysty laskemaan tarkasti eikä kannata laskeakaan: olennaista on, että tämä on järjettömästi alijäämäinen

Oikeassa perustulomallissa perustulo ei todellakaan pienene, vaikka ansiotulot kasvavat, mutta verotus alkaa ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Siksi oikea perustulo ei tuo nettotuloja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.

Tässä kokeilussa verotus säilyy ennallaan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausipalkalla töihin, ansaitsee 560 euroa nettona enemmän kuin samaa työtä viereisellä sorvilla tekevä. Meillä ei ole varaa lisätä jokaisen ansiotuloja saavan ansiota 560 eurolla kuussa.

Tältä osin kokeiltava malli vastaa niitä syytteitä, joita perustuloa vastaan ovat esittäneet ne, jotka eivät ymmärrä, miten perustulo toimii.

Miksi näin hölmöä mallia kokeillaan?

Lue lisää

Perussuomalaiset ovat keksimässä työeläkeputkea uudestaan

22.8.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 105 Kommenttia 

Ajatus on siirtää 60 vuotta täyttäneet pitkäaikaistyöttömät suoraan eläkkeelle, koska vain häviävän pieni osa heistä työllistyy enää koskaan. On hölmöä haaskata työhallinnon resursseja heidän työllistämiseensä ja kiusaamiseensa.

Jos olisi kyse kertaluontoisesta toimesta vaikkapa Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi, tuo olisi varmasti perusteltua.

Jos taas tehdään laki, jonka mukaan nyt ja tulevaisuudessa kaikki ikääntyneet työttömät siirretään automaattisesti eläkkeelle, saamme lisää ikääntyneitä työttömiä.

Juuri näin toimi työeläkeputki. Kun alaraja oli aluksi 54 ikävuoden kohdalla, työttömyys nousi 54-vuotiaiden kohdalla selvästi korkeammaksi kuin 53-vuotiaiden ja sitä nuorempien kohdalla. Kun putken alkua asteittain siirrettiin, tulos näkyi välittömästi työttömien ikäjakaumassa. Korkea nousu jakaumassa siirtyi uuden alarajan kohdalle. Lue lisää

Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hallitus harkitsee varainsiirtoveron poistamista tai alentamista, jotta muutto työn ääreen helpottuisi. Asuntoihin kohdistuva varainsiirtoverohan on eräänlainen muuttovero.

Varainsiirtoveron huonoihin puoliin kuuluu, että se lukitsee ihmisiä asumaan väärin sijaitseviin ja väärän kokoisiin asuntoihin. Vaikka vero on omakotitaloissa (kiinteistö) korkeampi kuin asunto-osakkeissa, se syrjii erityisesti kaupunkien kerrostaloasunnoissa asuvia, koska nämä muuttavat huomattavan tiheästi omakotiasuiin verrattuna.  Asunto-osakkeissa varainsiirtovero on kaksi prosenttia myyntihinnasta.

Suomessa on edullisempaa asua omassa asunnossa kuin vuokra-asunnossa, koska vuokra-asumista rasittaa vuokravero, joka on tapauksesta riippuen vähän yli 30 % vuokran määrästä siltä osin kuin se ylittää yhtiövastikkeen ja muut vuokranantajan hyväksyttävät kulut.  Sillä kumman rahaksi kutsutaan sitä osaa vuokrasta, joka tilitetään valtiolle, ei ole mitään merkitystä. Muodollisesti tämä on vuokranantajan rahaa, mutta mikään ei muuttuisi, jos vuokratulo olisi verotonta ja vuokralaista verotettaisiin vuokranmaksusta yhtä paljon kuin nyt verotetaan vuokranantajaa. Tässä laskelmassa tätä vuokraa rasittavaa veroa pidetään vuokran maksajan menona, koska hänen tililtään sekin raha menee korkeampana vuokrana. Lue lisää

Markkinatalous pitää uudistaa

 Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä Branko Milanovicin on tutkinut koko maailman tasolla reaalitulojen kehitystä vuosien 1988 ja 2008 välillä. Muutokset tulonjaossa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuksensa norsukäyräksi kutsuttuun kuvaan. Siinä maailman kaikki kansalaiset on laitettu ostovoiman mukaiseen järjestykseen, köyhimmät vasemmalla ja rikkaimmat oikealla.  Pystyakseli kertoo, paljonko reaalinen ostovoima nousi näissä tuloryhmissä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välillä, aikana jolloin maailmantaloutta dominoi kaksi suurta muutosta – globalisaatio ja digitaalinen vallankumous.

Norsukäyrä

Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »