Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

1.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 28 Kommenttia 

Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.

Toiseksi tämä on eläkejärjestelmän kannalta kustannusneutraali. Kun ottaa osan eläkkeestä etukäteen, lopullinen eläke jää vähän pienemmäksi. Aikanaan osa-aikaeläke oli suorastaan törkeän edullinen. Eräs eläkejohtaja sanoi tuohon aikaan, että jos joku ei 56 vuotta täytettyään ymmärrä siirtyä osa-aikaeläkkeelle, hänelle pitää myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myönnän. Ajatus tästä eläkemuodosta syntyi minulle Singaporen matkan aikana.

Tästä meidän raportistamme on toteutettu yllättävän monta.

Eriarvoisuuslama

23.1.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 50 Kommenttia 

Varoitus: teksti saattaa sisältää talouspoliittista harhaoppia.

Henry Fordin kerrotaan sanoneen, että autotehtaan työläisille pitää maksaa niin korkeaa palkkaa, että heillä on varaa ostaa autoja. Eihän niitä muuten saisi myydyksi. Tarina ei tiettävästi ole totta, mutta se voisi olla totta ja siksi se on jäänyt elämään.

Todellisuudessa Henry Ford ei nostanut työläisten palkkoja kaukonäköisyyttään vaan siksi, että kasvavan teollisuuden työvoiman kysyntä oli suurta ja kilpailu työntekijöistä pakotti nostamaan palkkoja.

Totta kuitenkin on, että jos palkat Amerikassa olisivat olleet niin huonoja, että kansa olisi elänyt nälkärajoilla, teollisuuden nousu olisi ollut perin verkkaista. Tällainen köyhyys estää kasvun -tilanne on tuttu monista kehitysmaista. Näin klassiset kansantaloustieteilijät olettivat työmarkkinoiden toimivan pääsääntöisesti. Lue lisää

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kommunismin pelkoa pidetään yhtenä syynä ihmiskasvoisen kapitalismin aikaan, jota kesti 1980-luvun lopulle. Ellei työväestöä olisi kohdeltu kunnolla, olisi tullut vallankumous ja sosialismi. Neuvostoliiton romahdettua voitiin käynnistää kapitalismin turbovaihe.

Luonnollisempi selitys kuitenkin löytyy teknologian kehityksestä. Työväestöllä meni hyvin niin kauan kun työn kysyntä kasvoi ja huonosti, kun digitalisaatio ja robotit alkoivat korvata ihmistyötä.

Silti totta toinen puoli. Toisissa poliittisissa oloissa globalisaation ja digitalisaation yhteiskunnallista hintaa olisi varmaan yritetty pehmentää tarmokkaammin.

Kansainvälisessä lehdistössä kirjoittaa lähes viikoittain joku poliittista oikeistoa edustava tarpeesta pehmentää kapitalismia, koska muuten populismin voittokulkua ei pysäytä mikään. Populistit ovat korvanneet uhkana kommunismin. Tietysti kirjoittajissa on myös hyväsydämisiä ihmisiä, jotka surevat ihmisten ja alueiden ahdinkoa. Lue lisää

Ensikommentteja Anne Bernerin Live:stä

Toisin kuin useimmilla kommentoijilla, minulla on suurta halua etsiä esityksestä myönteisiä puolia, koska merkittävä osa Suomen nykyisistä ongelmista johtuu siitä, että meillä suhtaudutaan kaikkeen uuteen ajatteluun suoraan selkärangasta tulevalla voimakkaalla torjunnalla.

Näin ulkopuolelta on kyllä pakko ihmetellä maan hallituksen toimintatapaa. Esitys, joka mullistaisi merkittävän osan verotusta, näyttää tulleen yllätyksenä hallituskumppaneille ja erityisesti verotusta vastaavalle valtiovarainministerille. Liikenneministeriö on kai vastuussa viestinnästä. Missä on hallituksen sisäinen viestintä?

Hyvin myönteistä on ajatus siirtää kiinteät verot käyttöön perustuvaksi maksuksi.  Se kannustaa oikein, minkä seurauksena maksu vähentää auton käyttöä ja suosii joukkoliikennettä. Tämä toimii kuitenkin vain vaihtoehdossa, jossa laskutetaan kilometrien mukaan ja siinä on siis seurantamahdollisuus. Tietoturvaongelmana se olisi häviävän pieni verrattuna siihen, mitä kännykkä liikkeistämme jatkuvasti lähettää eteenpäin, mutta monelle tämä on ongelma- tai tekosyy vastustaa kilometripohjausta maksua. Lue lisää

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.

7.1.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 174 Kommenttia 

Kun 2030-luvulla kirjoitetaan Suomen taloushistoriaa, tämän ajan pahimpana itse aiheutettuna ongelmana tullaan pitämään aivovientiä, sitä että Suomi savustaa korkeakoulututkinnon suorittaneita ulkomaille. Se tulee merkitsemään Suomelle kuin valikoiva muuttoliike on merkinnyt Itä- ja Pohjois-Suomelle koulutettujen nuorten aikuisten muuttaessa muutaman kasvukeskuksen alueelle.

Luvut ovat vähän hataria, mutta vuosittainen aivovienti näyttää nousseen tasolle, joka vastaan kymmentä prosenttia vuosittain valmistuneista, ja tahti näyttää kiihtyvän. Eikä se määrä vaan se laatu. Hajatietojen mukaan näyttää siltä, että hanakammin ulkomaille ovat muuttamassa parhaat – heille on kysyntää. Lue lisää

Ara-asunnoista asumistukeen

9.12.2016 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 91 Kommenttia 

Kuvitelkaamme, että Helsingin asuntokurjuutta yritettäisiin korjata korotetulla asumistuella, joka olisi 300 euroa kuussa tavanomaista asumistukea suurempi. Koska rahaa ei riitä kaikille, sen piiriin otettaisiin vuosittain tuhat kotitaloutta, joiden valintaperusteita ei julkistettaisi. Oikeus korotettuun tukeen säilyisi, vaikka tulot nousisivat.

Ara-asunnot toimivat juuri näin. Tuki on Helsingin oloissa huomattavan suuri, sen piiriin pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asuntoon säilyy, vaikka tulot nousevat. Asunto on välttämättömyys, jonka sivistynyt yhteiskunta turvaa niillekin, jotka eivät pysty sitä itse rahoittamaan. Vähävaraisia on tuettava raaoilla asuntomarkkinoilla, mutta ovatko Ara-asunnot oikea keino? Lue lisää

Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuonna 1958

Michael Young ennusti Trumpin voiton vuonna 1958 kirjassaan Meritokratian nousu 1870-2033. Tai ainakin minulle tuon kirjan lukeneena Trumpin voitossa ei ollut mitään yllättävää. Kirjoitin kirjasta ensimmäisen kerran vuonna 2007 otsikolla  Meritokraattinen painajainen . Kirjassa Young kuvaa sitä, miten luokkarajojen kaatuminen johtaa meritokraattisen valikoitumisen kautta entistä eriarvoisempaan yhteiskuntaan, jossa hyväosaiset ovat lahjakkaita, terveitä, kauniita  ja alaluokka vastaavasti aivan muuta. Youngin kirjassa kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus johtaa populistiseen vallankumoukseen vuonna 2033. Trump tuli 17 vuotta etuajassa.

Trumpin voitto oli niin vähästä kiinni, että sitä voi selittää äänestäjien ennakkoluuloilla naisehdokasta kohtaan, Hilary Clintonin sähköpostiskandaalilla ja vaikka millä. Se on selvää, että demokraatit auttoivat Trumpin voittoa huonolla ehdokasvalinnalla. Tämä ei kuitenkaan ole olennaista. Lue lisää

Halvaantunut EU

4.11.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 44 Kommenttia 

Kertoo paljon EU:n nykytilasta, että Vallonian alueparlamentti olisi yksin pystynyt EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen,: EU on menettänyt kyvyn tehdä päätöksiä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan valloneja ei hiertänyt niinkään itse sopimus. He haluavat Belgian sisällä ulosmitata itselleen aluepoliittisia etuja rikkaammilta flaameilta. Tämä vain täydentää kuvaa EU:n päätöksenteon ongelmista.

EU:n piti puolustaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, muuhun maailmaan verrattuna tasaista tulonjakoa,  kulttuuria ja hyvää ympäristön tilaa kansainvälisessä kilpailussa, jossa kovin toisenlaisia arvoja edustavat maat uhkaavat eurooppalaisten asemaa. Näitä arvoja on helpompi varjella kansainvälisessä kilpailussa yhdessä kuin erilleen toimien.  Lue lisää

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perustulon idean yhä useampi alkaa hyväksyä, mutta moni on sitä mieltä, että sen toteuttaminen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perustuloon pitäisi siirtyä liukuvasti aloittaen pienestä perustulosta, joka ei riitä korvaamaan syyperusteista sosiaaliturvaa, mutta pienentäisi sen haitallisia vaikutusta. Työmarkkinatukea esimerkiksi laskettaisiin niin paljon, että se yhdessä perustulon kanssa on yhtä suuri kuin aiemmin. Näin se tukisi lähinnä pieniä palkkoja – pieni perustulo tukisi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisiinkin toisin päin? Aloitetaan pieniä palkkoja tukevasta perustulosta ja siirretään sosiaaliturvan yksinkertaistaminen seuraaviin askeliin. Tällöin perustulo on ajateltava negatiivisena tuloverona. (Negatiivinen tulovero johtaa täysin samaan tulokseen kuin perustulo.) Yksinkertaisesti jatketaan veroasteikkoa vähän nollan alapuolelle. Oheinen kuva näyttää tämän yksinkertaistettuna. Yhtenäinen punainen viiva vastaa tuloveroa, joka on verotettavan tulon alarajan alapuolella nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo

Ylhäältä aloitettu perustulo. Yhtenäinen viiva kuvaa nykyistä veroa ja katkoviiva siihen lisättyä negatiivisen tuloveron osaa.

Lue lisää

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16

Teollisuuden sähkön hinta vuonna 2015, €/kWh. Suomessa sähkö toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti alkamassa tukea paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta kompensaationa sille sähkön hinnan nousulle, jonka päästökauppamekanismi aiheuttaa. Pääasiallinen osoite taitaa olla Outokumpu Oyj.

Aloitetaan nyt tuottamasta sähkön hinnan noususta. Sähkön hinta ei ole ilmastopolitiikan vuoksi noussut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkömarkkinoilla. Kompensaatio on ongelmasta, jota ei ole. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »