Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

9.8.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 170 Kommenttia 

Britannia ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä junaliikenteen avaamisessa kilpailulle. Erityisesti Britanniassa tätä on arvosteltu suuresti – siellä on tehty virhe ratainfran yksityistämisessä, koska se ei mallina oikein pelitä.

Kaikesta arvostelusta huolimatta Britannia ja Ruotsi ovat ne ainoat Europan maat, joissa rautatieliikenteen matkustajaosuus on noussut, kun se muualla, meilläkin, on laskenut.

(Huomattakoon, että en ole tutustunut viimeisimpiin tilastoihin. Tämä tietoni on muutaman vuoden vanha)

Minä väitän, että näiden kahden maan menestys johtuu siitä, että ”kermankuorinta” on sallittu, niin kuin se on nykyisin sallittu myös Suomen bussiliikenteessä. Lue lisää

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä

Menot

Perusnormi        488 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1138 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40
Yhteensä          966,40

 

Maksetaan toimeentulotukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäytyy työstä, ja toimeentulotukea alennetaan 20 %, toimeentulotukilaskelma näyttää tältä:

Menot

Perusnormi        390,40 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1040,40 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40

Yhteensä          966,40

Maksetaan toimeentulotukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Lue lisää

Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

16.7.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 189 Kommenttia 

Kokoomus on ehdottanut, että jokaiselle huoltoasemalle tulisi velvoite tarjota sähköautojen latausta. Tämä tapahtuisi valtion taloudellisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeisesti ollut Keskustan kanssa liian kauan hallituksessa, kun senkin mielestä kaikkeen, mitä maassa tapahtuu, tarvitaan valtion tukea.

Mutta jos haluamme sähköautojen yleistyvän, riittävän tiheää latausverkkoa tarvitaan, eikä se aluksi voi toimia itse itsensä kannattavana.

Tarkemmin pohdittuna kokoomuksen ehdotus ei kuitenkaan ole hyvä. Bensa-asemat ovat väärä paikka sähköautojen lataamiseen.

Kun on kyse tien päällä lataamisesta, tarvitaan pikalataus, vähintään teholtaan 50 kW. Käykää katsomassa sähkömittarianne. 220 voltin jännitteellä 50 kW tarvitsee 250 ampeerin sulakkeen – jokaista latauspistettä varten. Lue lisää

Mistä talouskasvu on tehty?

7.7.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 38 Kommenttia 

Vaikka Suomen talous on elpymässä, talouskasvu on hidastunut selvästi menneistä vuosikymmenistä. Professori Matti Pohjolalta saamani vaikuttavan kuvan mukaan työn tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt teollisuusmaissa. Miten se on mahdollista robottien ja tekoälyn aikana?

Sadan vuoden aikana Suomen talouskasvun tärkeimmät tekijät ovat olleet siirtyminen maataloudesta muihin elinkeinoihin, teknologisen kuilun kiriminen umpeen ja uusien innovaatioiden kehittäminen.

Sata vuotta sitten selvä enemmistö suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Nyt viljelijöitä on kolmisen prosenttia. Maataloustuotanto ei ole pienentynyt, vaikka maatalousväestön määrä on romahtanut. Kokonaistuotannon kannalta maaltapako on siis ollut pelkkää plussaa.

Tuottavuuden kasvu on tietysti huimaa, kun pientilallisesta tulee paperitehtaan työntekijä. Lue lisää

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Martti Hetemäki kirjoitti blogissaan, että suuret kaupungit, jotka kymmenen vuotta sitten vielä vetivät Suomea kasvuun, ovat muuttuneet kasvun jarruttajiksi. Niiden osuus kokonaistuotannosta on laskenut.

Hetemäki on olennaisen äärellä. Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouskehitys verrattuna Ruotsiin johtuu siitä, että talous on kehittynyt surkeasti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmiin pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeissa, mutta kasvavat elinkeinot ovat voittopuolisesti urbaaneja.

Kasvu kaupungeissa on osin tuottavuuden nousua, mutta ennen kaikkea muuttoa kaupunkeihin. Kiinassa 300 000 ihmistä viikossa muuttaa kaupunkeihin tuottavampaan työhön.

Vaikka moni taivastelee Helsingin seudun lähes 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puolta hitaampaa kuin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan väestönkasvu. Helsingin asuntopula on tehokas este Suomen talouskasvulle. Lue lisää

Markus Jäntin lähtö on paha juttu

20.5.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 106 Kommenttia 

Minusta on erittäin valitettavaa, että Markus Jäntti ilmoitti jättävänsä Suomen ja palaavansa Tukholman yliopistoon. Markus on nimittäin täydentänyt hyvin suomalaisten taloustieteilijöiden joukkoa koska hän on hyvin osaava taloustieteilijä JA koska hän on yhteiskunnalliselta asenteeltaan vasemmistolainen.

Taloustieteet eivät maineestaan huolimatta sinänsä ole mikään oikeistolainen tieteenala. Minun opiskellessani useimmat johtavat kansantaloustieteilijät olivat demareita. Nykyisin julkiseen keskusteluun osallistuvista taloustieteilijöistä huomattava osa on asenteeltaan oikeistolaisia, mikä leimaa koko tiedettä vähän virheellisesti. Lue lisää

Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista

15.5.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 61 Kommenttia 

Taloustieteen yhdistys järjesti seminaarin korkeakoulujen lukukausimaksuista. Seminaarissa esitettiin hyviä argumentteja. Kalvot kannattaa katsoa. Linkit ovat tämän artikkelin lopussa.

Hannu Karhunen näytti tilastoja, joiden mukaan korkeakouluopinnot suorittaneen miehen elämänaikaiset nettoansiot ovat elinkaaren aikana noin 600 000 euroa suuremmat kuin keskiasteen suorittaneiden miesten. Naisten osalta ero on 400 000 euroa. Koulutus siis kannattaa. Tämä on kuitenkin selvä yläestimaatti koulutusinvestoinnin kannattavuudelle, sillä eiväthän nämä joukot ole keskenään vertailukelpoisia. Eivät korkeakoulujen sisäänpääsykokeet sentään niin heikkoja ole, että se arvontaa vastaisi. Jos korkeakouluihin valitut ovat keskimäärin lahjakkaampaa joukkoa, he olisivat varmaankin menestyneet keskimäärin paremmin myös keskiasteen tutkinnon avulla.

Tästäkin huolimatta on selvää, että kouluttautuminen on kannattava investointi, joten ilmainen opetus on elinkaarituloja tarkasteluna tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille. Lue lisää

Hurraa! Robotit vievät työmme

29.4.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 184 Kommenttia 

Kuvitelkaamme, että suomalainen yhteiskuntatieteilijä – kutsukaamme häntä vaikka Väinöksi – olisi viime vuosisadan alussa saanut tietää nyky-Suomesta yhden asian: työn tuottavuus on viisitoistakertaistunut. Miten hän olisi varassa kuvitellut meidän elävän tietäen, että viikon työt tehdään kolmessa tunnissa?

Luulisi Väinön kuvitelleen meidän elävän kiireetöntä ja yltäkylläistä elämää kuin vapaat kreikkalaiset, joiden elämä oli vaurasta ja huoletonta, koska orjat tekivät työt. Ei kuitenkaan olisi orjia eikä köyhiä, vaan koneet. Tuskin hän olisi kuvitellut, että taloudelliset huolet ovat yleisiä ja että kiire ja stressi pilaavat monen elämän. Lue lisää

Hallitus teki aivan hölmön päätöksen apteekeista

25.4.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka · 100 Kommenttia 

Apteekkitoiminnan luvanvaraisuus ja hallinnollisesti määrätyt hinnat ovat synnyttäneet huomattavan suurituloisten apteekkarien joukon, jonka potilaat ja Kela rahoittavat korkeina lääkkeiden hintoina. Alaa on vaadittu avattavaksi kilpailulle. Hallitus vastasi tähän aivan järjenvastaisella tavalla.

Hallinnolliset hinnat säilytetään samoin kuin apteekin perustamisen luvanvaraisuus, mutta lupia jaetaan vähän lisää. Apteekkeja tulee nyt lisää sinne, missä niitä on muutenkin tarpeeksi

Se, että parhailla liikepaikoilla nähdään jatkossa kaksi apteekkia vierekkäin tietysti leikkaa apteekkarien ansiottoman korkeita tuloja, mutta ei hyödytä kuluttajaa tai Kelaa halvempina lääkkeiden hintoina. Yhtä hyvin hallitus olisi voinut vaatia apteekkareita polttamaan kasan seteleitä joka juhannus. Lue lisää

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungner purki eilen pettymystään facebook-sivuillaan  vaalitulokseensa.

”Arvelen että Helsingissä liberaali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, paitsi jos on demari.”

Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minusta Jungner on väärässä puolueessa. Sosialidemokratia olisi voinut Lipposen kauden jälkeen ottaa Jungnerin edustaman suunnan, mutta ei ottanut.

Jungner ei ole ainoa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat kuulua urbaania liberalismia edustavaan puolueeseen, mutta ovat hajallaan eri puolueissa.

Myös Juhana Vartiainen havaitsi olevansa väärässä puolueessa. Pelkään pahoin, että hän joutuu tekemään saman johtopäätöksen uudestaan, koska kokoomus ei ole se liberaali urbaani puolue, jota Vartiainen ajatteli, eikä siitä sellaista tule, koska konservatiivisesta puolueesta ei voi tulla liberaalia puoluetta ja koska kokoomus on muutenkin menossa rajusti oikealle. Lue lisää

Seuraava sivu »