Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

Olen tässä blogissa kritisoinut kokeiltavaa perustulomallia ennenkin ja pidän tätä kritiikkiä yhä relevanttina. Ei ollut tutkijoiden vika, ettei voitu kokeilla paremmin. Nyt saatuja tuloksia pitää peilata tätä vasten. Tässä pari vanhaa kirjoitustani: Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa Miksi kokeilussa oleva perustulokokeilu ei ole se oikea. Kokeilussa on kaksi ongelmaa. Kokeiltava malli on aivan tolkuttoman kallis, koska verotusta ei muokattu perustuloa vastaavaksi.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

Martti Hetemäki on laatinut varsin hyvän paperin siitä, mitkä tekijät ovat laskeneet syntyvyyttä Suomessa. (Itse paperiin pääsee uutisen lopussa olevasta pdf-linkistä.)  Kun asiaa tutkitaan taloudellisilla tekijöillä, merkittäväksi selittäjäksi paljastuu nuorten miesten heikentynyt asema työmarkkinoilla. Huonosti koulutettu mies ei saa töitä. Nuorten miesten asema työmarkkinoilla on heikentynyt todella pahasti. Peräti 18 % 25-34 vuotiasta miehistä kuuluu pienituloisiin (alle 60 % mediaanista),…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, sote, Talouspolitiikka, Tekoäly

Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palkkaeroja kuulee puolustettavan sillä, että ne kannustavat ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla. En ole tästä vakuuttunut. Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on  riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja. Palkkaeroilla on myös toinen merkitys. Ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja. Jos autokaupassa yritettäisiin myydä Ladoja ja Mersuja samalla hinnalla, Mersut…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Tuloerot ja yritysten kotimainen omistus

Viime vuosina peliyhtiö Supercellin ilmiömäinen menestys on lisännyt Suomessa tuloeroja. Ilman sitä Gini-kerroin olisi nyt pienempi. Tuskin kuitenkaan kovin moni on sitä mieltä, että asiat olisivat Suomessa paremmin,jos Supercell olisi perustettu Viroon tuottamaan kasvavien tuloerojen kirousta sinne. Supercellin väki ei kikkaile verotuksen kanssa. Siksi heidän tuloistaan vähintään puolet sataa verottajan laariin. Ainakin kaikki helsinkiläiset hyötyivät siitä, koska yhtiön ja sen…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Lattiavuokrahypoteesi ja Oikotien vuokrapyynnöt

Asumistuki-raporttini julkaisutilanteessa meillä oli vähän kinaa professori Tuukka Saarimaan kanssa siitä, muodostaako toimeentulotuki lattiavuokran vuokramarkkinoille. Kun toimeentulotuki maksaa mitään kyselemättä 675 euroa vuokraa mistä tahansa hiilikellarin perähuoneesta, voittoa tavoittelevassa maailmassa ei tätä alempia vuokria pitäisi juuri olla. Tuukka näytti rekisteriaineiston tuloksia, jonka mukaan noita lattiavuokran alittavia vuokria on asumistukitilastossa runsaasti. Minä sanoin, että luulen, etteivät nuo halvat vuokrat ole markkinaehtoisia…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Minua sävähdytti joskus parikymmentä vuotta sitten nuoren naisen valitus siitä, että työvoimatoimisto oli jossain Keski-Uudellamaalla pakottanut hänet karenssin uhalla tarjoilijaksi topless-baariin. Tuo kirjoitus herätti sen verran huomiota, että tästä käytännöstä luovuttiin. Vaikka topless-baariin ei enää pakoteta karenssin uhalla, minua ihmetyttää, että ay-liike vaatii voimakkain äänenpainoin työttömyysturvaan vastikkeellisuutta eli suomeksi sitä, että työttömän on aina otettava tarjottu työpaikka vastaan, oli työpaikka…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Huonosti toimivat työmarkkinat tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan

Kehitys Suomen työmarkkinoilla on ollut viimeisen 30 vuoden aikana surkea. 1980-luvun lopulla tasapainotyöttömyys oli noin 2,5 %. Nyt sen oletetaan olevan noin 7,5 %. Erotus on 130 000 henkeä. Se vastaa kustannuksiltaan sadantuhannen ihmisen palkkaamista kuntiin. Tämä on itse asiassa aivan hirveä asia. Paitsi, että se on inhimillisesti kallista, se on syy siihen, ettei Suomessa voida pitää yllä sellaista hyvinvointivaltiota, johon…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyttäreni lähetti minulle linkin Foreign Policy:n artikkeliin ”Why growth can’t be green” . Tällä hän halusi haastaa minun ajatteluni, jonka mukaan taloutta ohjataan ympäristöveroilla tehokkaimmin ympäristön kannalta oikeaan suuntaan. Tässä artikkelissa sanotaan, että edes hiiliveron (tai päästöoikeuden hinnan) nostaminen 500 euroon tonnilta riitä alkuunkaan. En ole hankkinut käsiini tutkimuksia, joihin artikkelissa viitataan. Siksi lähden oletuksesta, että tässä on selostettu niitä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Liberaalin demokratian tappio?

Olimme 20 vuotta sitten varmoja, että kehitys vie kohti markkinatalouden ja liberaalin demokratian voittoa. Tämä yhdistelmä oli tuottanut vaurautta ja hyvinvointia, jota muut kadehtivat. Enää se ei näytä varmalta. Markkinatalous on yhä ylivoimainen, mutta usko horjuu pahasti siihen, että se olisi sidoksissa liberaaliin demokratiaan. Minäkin kirjoitin joskus, että Kiina menestyy taloudessa hyvin niin kauan, kun se voi kopioida muita, mutta…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, Vaalilupausten kommentointia, Vaalipuheiden arviointia, _

Eräs selitys Suomen pitkään lamaan

Juutuin Twitter-väittelyyn siitä, onko nousukauden ylikuumentaminen veronalennuksilla hyvää talouspolitiikkaa:   Osmo Soininvaara‏ @OsmoSoininvaara 21. elok. LisääJos vasemmiston on nousukaudella vaikeuksia säilyttää maltti menojen lisäyksessä, on oikeiston yhtä vaikea hillitä itseään verojen alentamisen kanssa. Suomen talous on tuhottu kaksi kertaa (1989 ja 2007) nousukauteen sijoitetuilla veronalennuksilla. 32 vastausta 60 uudelleentwiittausta 454 tykkäystä     Vastaa   Tässä vähän perusteellisempi analyysi samasta asiasta.…

Jatka lukemista