Puheeni valtuustossa sote-lausunnosta

22.3.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka · 16 Kommenttia 

Tulen puhumaan poikkeuksellisesti tästä oikeiston pöntöstä, koska minulla on asiaa kokoomuslaisille.

Poliittiset kiiluvasilmäisyydet ovat aina turmiollisia.

Keskusta ja kokoomus ovat tässä asiassa saaneet molemmat ensin loistavan läpimurron ja sitten itse ideologisessa puhdasoppisuudessaan tuhonneet aikaansaannoksensa.

Keskusta tuhosi maakuntaitsehallinnon vaatimalla niin pieniä maakuntia, ettei niille voi antaa merkittäviä tehtäviä.

Kokoomus taas on tuhoamassa soteen liittyvän valinnanvapauden viemällä ajattelun äärimmäisyyksiin.

Se on hyvin surullista, koska julkinen sote-huolto kaipaisi kirittäjää yksityisten palvelujen tarjoamasta haasteesta ja johtamisjärjestelmien tehokkuudesta ja innovatiivisuudesta. Lue lisää

Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi

22.3.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 12 Kommenttia 

Perustulo kokeilu tuottaa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöttömät ovat työllistyvät, jos se tehdään heille erittäin kannattavaksi. Parhaimmillaan tämä voi murtaa pessimismin, jolla moni suhtautuu pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksiin.

Nyt kokeilussa olevaa perustuloa ei ole mahdollista toteuttaa sellaisenaan. Saisivathan siinä kaikki työssä käyvät suomalaiset lisää rahaa yli kuusi tuhatta euroa vuodessa.

Tämä johtuu siitä, ettei verohallinto lähtenyt kokeiluun mukaan. Ansiotuloja verotetaan toden teolla vain 1200 euron kuukausitulojen yli menevältä osalta. Oikeassa perustulomallissa verotus alkaa ensimmäisestä ansaituista eurosta, jolloin normaalin palkansaajan tulot eivät muutu juuri lainkaan.

= = =

Perustulolla on ainakin kolme tarkoitusta: yksinkertaistaa tulojentasausjärjestelmää, yhtenäistää eri syin maksettavat tulonsiirrot ja tukea pienipalkkaisia. Lue lisää

Autopaikkanormi on haaskausta

Vaatimus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jälkeen. Väljässä metsälähiössä pysäköintipaikat mahtuivat maan tasoon eivätkä ne siksi maksaneet juuri mitään.

Nyt kaavoitetaan tiivistä kantakaupunkia esikuvana Töölö tai Kallio. Autot eivät mahdu maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat maksavat 30 000 – 70 000 €. Pysäköintitalossa rakennuskustannukset ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mutta tämän päälle tulee tontti, jolta asuintalo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat haluttuja asuinalueita, vaikka asunnon mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suunnittelija laskee autopaikan tarpeen kaavasta, jossa on kyllä mukana etäisyys metroasemaan, mutta ei autopaikan hintaa. Koska auto on välttämätön, sille nyt vain on oltava pysäköintipaikka, maksoi mitä maksoi. Ekonomisti ei puhu tarpeesta vaan kysynnästä ja kysynnässä on aina mukana hintajousto. Lue lisää

Miksi esitin Masotea?

21.2.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 8 Kommenttia 

STM:n alaisten virastojen tulevia tehtäviä koskevassa selvitystyössäni esitin perustettavaksi Maakuntien yhteistä kehittämiskeskusta (Masote). Esitys on herättänyt paljon vastustusta, mutta vastustajat tuntuvat vastustavan aivan eri asiaa kuin sitä, mitä olen esittänyt. Ilmeisesti olen perustellut asian huonosti. Yritän siis uudestaan.

 Kehittämisyksikkö, ei niinkään tutkimuslaitos

Ensimmäinen virheeni oli puhua tutkimuslaitoksesta, vaikka kyse on enemmän kehittämiskeskuksesta. Raja on tietysti veteen piirretty viiva.

Mitä Masote tekisi? Lue lisää

Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni valtuustossa 15.2. käsiteltäessä Vasemmistoliiton ryhmäaloitetta asuntopolitiikasta

Vasemmistoliitto on tehnyt valtuustokysymyksen aivan keskeisestä asiasta. Asumisen hinnan nousu on suurimpia yhteiskunnallisia epäkohtia Helsingissä.

Asumisen korkea hinta on ikävä asia, mutta samalla se on hyvä merkki. Olemme onnistuneet tekemään vetovoimaisen kaupungin, johon liian moni haluaa asumaan – liian moni suhteessa olemassa olevaan asuntokantaan. Helsingin seudulla on myös alueita, jossa asuminen on halpaa ja jossa asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet absoluuttisesti.

Ongelma on asumisen korkea hinta nimenomaan Helsingissä, joten asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin – ei sinne, missä asuntojen hinnat ovat jo nyt laskusuunnassa. Kun rakennetaan hyville paikoille, ei tueta rikkaita, vaikka rikkaat ehkä tulevatkin juuri niihin asuntoihin. Rikkailla on todennäköisesti ollut asunto aikaisemmin – itseasiassa asunnottomuus on rikkaiden kohdalla peräti harvinaista. Jos rikkaan vanha asunto toiseksi parhaalla paikalla vapautuu, sinne muuttaa joko kolmanneksi parhaalta paikalta ja niin edelleen. Ketjussa kaikkien asumistaso paranee samalla, kun asuntojen hintapaine helpottaa koko kaupungin alueella.

Vasemmistoliitto on puhunut paljon sen puolesta, että pitäisi rakentaa enemmän Ara-asuntoja. Jos me nostamme Ara-asuntojen osuuden 1500 asunnosta 2500 asuntoon, tuhat onnekasta enemmän saa korjatuksi ongelman omalta kohdaltaan, mutta jos me rakennamme asuntoja niin paljon, että asumisen hinta kääntyy laskuun, se kääntyy laskuun kaikilta 300 000 ruokakunnalta.

Jos haluamme poistaa asuntopulaa, ainoa keino on rakentaa lisää asuntoja. Muilla asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa vain siihen, ketkä jäävät ilman asuntoa Helsingissä. Lue lisää

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

18.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 44 Kommenttia 

Kirjoitin tällaisen Näkökulma-artikkelin Suomen Kuvalehteen. Myönnän että tässä on aimo annos naivia idealismia, mutta tämä inhorealistinen aika saattaa sitä kaivata. Kuvalehdessä julkaistua versiota jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varauduttava siihenkin, että presidentti Trump istuu vallassa koko kauden ja tekee todella mitä on luvannut niin, että Yhdysvallat muuttuu protektionistiseksi ja eristäytyväksi maaksi, joka luopuu merkittävästä osasta läntisiä arvoja.

On helppo keksiä, mitä kaikkea kauheuksia tästä voisi seurata, mutta mietitäänpä naiivin optimistisesti, miten me muut voisimme kääntää tämän voitoksemme?

Voisivatko Eurooppa, Kiina, Venäjä, Afrikka ja Lähi-Idän islamilaiset valtiot päätyä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasassa yhteinen etu? Uusi oikeudenmukaisempi maailmanjärjestys? Yhteisistä eduista on helpompi neuvotella, jos yksi osapuoli ei ole ylivoimainen. Lue lisää

Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

11.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 30 Kommenttia 

Yrittäjä, sellainen kuin vaikkapa minä, voi rahoittaa yritystään osakepääomalla tai antamalla omalle yritykselleen lainaa. Jos antaa yritykselleen lainaa ja perii siitä kohtuullista korkoa, korko on yrittäjälle pääomatulona verotettavaa tuloa, eli siitä maksetaan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yritykselle korko on vähennyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kahteen kertaan.

Jos yrittäjä maksaa itselleen osinkoa ja osinko olisi samalla tavalla henkilökohtaisessa verotuksessa verotettavaa pääomatuloa kuin korkokin, maksaisi yritys ensin voitosta veroa 20 % ja yrittäjä osingosta 30 %, jolloin kokonaisverotukseksi tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palkansaajan tulojen pitää olla todella korkeat, ennen kuin hän maksaa palkastaan veroa 44 %.  Ei siis kannattaisi panna rahaa osakepääomaan, vaan antaa omalle yritykselleen lainaa.  Se taas on kansantalouden kannalta huono ratkaisu, koska velkaiset yritykset eivät kestä laskukausia.

Jotta oman yrityksen rahoittamisessa osakepääoman kautta olisi mitään järkeä, osinkotuloja omasta yrityksestä verotetaan lievemmin. Alun perin tämä säädettiin niin, että osingon ja koron kokonaisvero oli suunnilleen sama. Kun yritysveroprosentti alennettiin 20 %:iin, osinkojen kautta itselleen maksaminen tuli edullisemmaksi kuin koron maksaminen. Nykyisin osingosta menee neljännes verotettavaksi pääomatuloksi, jolloin kokonaisveroprosentiksi muodostuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähemmän kuin pääomatuloista perittävä 30 %:n vero. Lue lisää

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

1.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 28 Kommenttia 

Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.

Toiseksi tämä on eläkejärjestelmän kannalta kustannusneutraali. Kun ottaa osan eläkkeestä etukäteen, lopullinen eläke jää vähän pienemmäksi. Aikanaan osa-aikaeläke oli suorastaan törkeän edullinen. Eräs eläkejohtaja sanoi tuohon aikaan, että jos joku ei 56 vuotta täytettyään ymmärrä siirtyä osa-aikaeläkkeelle, hänelle pitää myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myönnän. Ajatus tästä eläkemuodosta syntyi minulle Singaporen matkan aikana.

Tästä meidän raportistamme on toteutettu yllättävän monta.

Eriarvoisuuslama

23.1.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 50 Kommenttia 

Varoitus: teksti saattaa sisältää talouspoliittista harhaoppia.

Henry Fordin kerrotaan sanoneen, että autotehtaan työläisille pitää maksaa niin korkeaa palkkaa, että heillä on varaa ostaa autoja. Eihän niitä muuten saisi myydyksi. Tarina ei tiettävästi ole totta, mutta se voisi olla totta ja siksi se on jäänyt elämään.

Todellisuudessa Henry Ford ei nostanut työläisten palkkoja kaukonäköisyyttään vaan siksi, että kasvavan teollisuuden työvoiman kysyntä oli suurta ja kilpailu työntekijöistä pakotti nostamaan palkkoja.

Totta kuitenkin on, että jos palkat Amerikassa olisivat olleet niin huonoja, että kansa olisi elänyt nälkärajoilla, teollisuuden nousu olisi ollut perin verkkaista. Tällainen köyhyys estää kasvun -tilanne on tuttu monista kehitysmaista. Näin klassiset kansantaloustieteilijät olettivat työmarkkinoiden toimivan pääsääntöisesti. Lue lisää

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kommunismin pelkoa pidetään yhtenä syynä ihmiskasvoisen kapitalismin aikaan, jota kesti 1980-luvun lopulle. Ellei työväestöä olisi kohdeltu kunnolla, olisi tullut vallankumous ja sosialismi. Neuvostoliiton romahdettua voitiin käynnistää kapitalismin turbovaihe.

Luonnollisempi selitys kuitenkin löytyy teknologian kehityksestä. Työväestöllä meni hyvin niin kauan kun työn kysyntä kasvoi ja huonosti, kun digitalisaatio ja robotit alkoivat korvata ihmistyötä.

Silti totta toinen puoli. Toisissa poliittisissa oloissa globalisaation ja digitalisaation yhteiskunnallista hintaa olisi varmaan yritetty pehmentää tarmokkaammin.

Kansainvälisessä lehdistössä kirjoittaa lähes viikoittain joku poliittista oikeistoa edustava tarpeesta pehmentää kapitalismia, koska muuten populismin voittokulkua ei pysäytä mikään. Populistit ovat korvanneet uhkana kommunismin. Tietysti kirjoittajissa on myös hyväsydämisiä ihmisiä, jotka surevat ihmisten ja alueiden ahdinkoa. Lue lisää

Seuraava sivu »