Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

29.10.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 18 Kommenttia 

Helsingin valtuustoryhmät sopivat muutoksista budjettiin. Budjettiin tulee 0,5 prosenttiyksikön alennus kuntaveroon, siihen ei tule kiinteistöveron korotusta. Menoja lisättiin yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Nämä lisäykset tulivat muiden ryhmien esityksestä kompensoimaan verojen alennusta. Tulojen pienenemisen kompensoimisessa menoja kasvattamalla on jonkinlainen etumerkkiin liittyvä ongelma.

Ryhmien neuvotteluissa oli varsin optimistinen käsitys kuntatalouden kehityksestä. Helsinki on saanut alkuvuonna huomattavasti arvioitua enemmän verotuloja. Sekä tulovero että erityisesti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvuun liittyy suuri kertaluontoinen erä, josta Helsingin Sanomat kertoi tarkemmin tänään. Japanilainen holding-yhtiö on myynyt Supercellin osakkeita Kiinaan ja kirjannut siitä 3,5 miljardin euron myyntivoiton. Siitä tulee yhteisöveroja noin 700 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on noin 200 miljoonaa. Lue lisää

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

25.10.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 56 Kommenttia 

Kiinteistöveron korotus olisi kannattavaa niiden nuorten kannalta, jotka ovat vasta ostamassa asuntoa, koska se ei lisää heidän asumiskustannuksiaan, ja vuokralla asuvien kannalta, koska kiinteistöveron korotus ei vaikuta markkinavuokriin mitään. Nämä molemmat ryhmät hyötyisivät kunnan saamista kiinteistöverotuloista joko alentuneena kuntaverona tai parantuneina palveluina. Häviölle jäisivät asunnon nykyiset omistajat, koska he eivät enää hyödy asuntojen arvon laskusta mutta joutuvat maksamaan korkeampaa kiinteistöveroa. Tässä on siis eturistiriita sukupolvien välillä.

Valtio ei pakotakaan Helsinkiä nostamaan kiinteistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsinki ei nosta. Ei vaikka ekonomistit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että kannattaisi nostaa, koska kiinteistövero on haitaton vero toisin kuin tulovero, jolla on haitallisia vaikutuksena työnteon kannattavuuteen.

Kiinteistöveroa ei haluta nostaa, koska asuminen on Helsingissä muutenkin niin kallista.

Helsingissä säätelemättömässä asuntotuotannossa asuntojen hinnat ja vuokrat määräyhtyvät markkinoilla, mikä tarkoittaa, että ne eivät ole kustannusperusteisia. Asunnot myydään ja vuokrataan sillä hinnalla kuin niistä saadaan, eikä tähän hintaan vaikuta mitään se, kuinka paljon niistä on maksettu. Lue lisää

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

11.10.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 80 Kommenttia 

Jan Vapaavuori ehdottaa kunnallisveron alentamista Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä eli että Helsinki luopuisi 70 miljoonan euron varotuloista. Suhtaudun esitykseen kovin epäillen kolmesta syystä.

Ajoitus. Suomen talous on tuhottu jo kaksi kertaa (1989 ja 2007) alentamalla kiiluvasilmäisesti veroja, kun nousukausi tuo kassaan ennakoitua enemmän verotuloja. Juuri silloin veroja ei pidä alentaa. Helsinki ei ole valtio, mutta kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija. En pidä ajatuksesta ylikuumentaa suhdanteita. Lue lisää

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

1.10.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 16 Kommenttia 

Uutiset lääketieteestä lupaavat hoitomahdollisuuksien paranevan merkittävästi. On tulossa geeniterapiaa perinnöllisten sairauksien hoitamiseen ja yksilöllisesti räätälöityjä syöpälääkkeitä ja vaikka mitä ihmeellistä. Se kaikki lupaa pidempää ja terveempää elämää.

Harmi vain, että tämä kaikki maksaa.

Sanoo valtiovarainministeriö mitä hyvänsä, terveydestä kannattaa maksaa enemmän, kunhan saa myös enemmän terveyttä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaikki uusi ja parempi ei lisää kustannuksia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alentaa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on silläkin, paljonko paljon terveydestä kannattaa maksaa. Niin paljon on kehitteillä kalliita hoitoja, että jos ne kaikki otettaisiin täysimääräisesti käyttöön, voisimme käyttää koko kansantulon terveydenhuoltoon. Lue lisää

Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

9.8.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 170 Kommenttia 

Britannia ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä junaliikenteen avaamisessa kilpailulle. Erityisesti Britanniassa tätä on arvosteltu suuresti – siellä on tehty virhe ratainfran yksityistämisessä, koska se ei mallina oikein pelitä.

Kaikesta arvostelusta huolimatta Britannia ja Ruotsi ovat ne ainoat Europan maat, joissa rautatieliikenteen matkustajaosuus on noussut, kun se muualla, meilläkin, on laskenut.

(Huomattakoon, että en ole tutustunut viimeisimpiin tilastoihin. Tämä tietoni on muutaman vuoden vanha)

Minä väitän, että näiden kahden maan menestys johtuu siitä, että ”kermankuorinta” on sallittu, niin kuin se on nykyisin sallittu myös Suomen bussiliikenteessä. Lue lisää

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä

Menot

Perusnormi        488 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1138 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40
Yhteensä          966,40

 

Maksetaan toimeentulotukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäytyy työstä, ja toimeentulotukea alennetaan 20 %, toimeentulotukilaskelma näyttää tältä:

Menot

Perusnormi        390,40 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1040,40 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40

Yhteensä          966,40

Maksetaan toimeentulotukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Lue lisää

Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

16.7.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 189 Kommenttia 

Kokoomus on ehdottanut, että jokaiselle huoltoasemalle tulisi velvoite tarjota sähköautojen latausta. Tämä tapahtuisi valtion taloudellisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeisesti ollut Keskustan kanssa liian kauan hallituksessa, kun senkin mielestä kaikkeen, mitä maassa tapahtuu, tarvitaan valtion tukea.

Mutta jos haluamme sähköautojen yleistyvän, riittävän tiheää latausverkkoa tarvitaan, eikä se aluksi voi toimia itse itsensä kannattavana.

Tarkemmin pohdittuna kokoomuksen ehdotus ei kuitenkaan ole hyvä. Bensa-asemat ovat väärä paikka sähköautojen lataamiseen.

Kun on kyse tien päällä lataamisesta, tarvitaan pikalataus, vähintään teholtaan 50 kW. Käykää katsomassa sähkömittarianne. 220 voltin jännitteellä 50 kW tarvitsee 250 ampeerin sulakkeen – jokaista latauspistettä varten. Lue lisää

Mistä talouskasvu on tehty?

7.7.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 38 Kommenttia 

Vaikka Suomen talous on elpymässä, talouskasvu on hidastunut selvästi menneistä vuosikymmenistä. Professori Matti Pohjolalta saamani vaikuttavan kuvan mukaan työn tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt teollisuusmaissa. Miten se on mahdollista robottien ja tekoälyn aikana?

Sadan vuoden aikana Suomen talouskasvun tärkeimmät tekijät ovat olleet siirtyminen maataloudesta muihin elinkeinoihin, teknologisen kuilun kiriminen umpeen ja uusien innovaatioiden kehittäminen.

Sata vuotta sitten selvä enemmistö suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Nyt viljelijöitä on kolmisen prosenttia. Maataloustuotanto ei ole pienentynyt, vaikka maatalousväestön määrä on romahtanut. Kokonaistuotannon kannalta maaltapako on siis ollut pelkkää plussaa.

Tuottavuuden kasvu on tietysti huimaa, kun pientilallisesta tulee paperitehtaan työntekijä. Lue lisää

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Martti Hetemäki kirjoitti blogissaan, että suuret kaupungit, jotka kymmenen vuotta sitten vielä vetivät Suomea kasvuun, ovat muuttuneet kasvun jarruttajiksi. Niiden osuus kokonaistuotannosta on laskenut.

Hetemäki on olennaisen äärellä. Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouskehitys verrattuna Ruotsiin johtuu siitä, että talous on kehittynyt surkeasti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmiin pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeissa, mutta kasvavat elinkeinot ovat voittopuolisesti urbaaneja.

Kasvu kaupungeissa on osin tuottavuuden nousua, mutta ennen kaikkea muuttoa kaupunkeihin. Kiinassa 300 000 ihmistä viikossa muuttaa kaupunkeihin tuottavampaan työhön.

Vaikka moni taivastelee Helsingin seudun lähes 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puolta hitaampaa kuin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan väestönkasvu. Helsingin asuntopula on tehokas este Suomen talouskasvulle. Lue lisää

Markus Jäntin lähtö on paha juttu

20.5.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 106 Kommenttia 

Minusta on erittäin valitettavaa, että Markus Jäntti ilmoitti jättävänsä Suomen ja palaavansa Tukholman yliopistoon. Markus on nimittäin täydentänyt hyvin suomalaisten taloustieteilijöiden joukkoa koska hän on hyvin osaava taloustieteilijä JA koska hän on yhteiskunnalliselta asenteeltaan vasemmistolainen.

Taloustieteet eivät maineestaan huolimatta sinänsä ole mikään oikeistolainen tieteenala. Minun opiskellessani useimmat johtavat kansantaloustieteilijät olivat demareita. Nykyisin julkiseen keskusteluun osallistuvista taloustieteilijöistä huomattava osa on asenteeltaan oikeistolaisia, mikä leimaa koko tiedettä vähän virheellisesti. Lue lisää

Seuraava sivu »