Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

12.1.2018 · Aihe Talouspolitiikka, Tekoäly, _ · 17 Kommenttia 

TEM:n tekoälytyöryhmän yhteiskunnallisten vaikutusten jaosto piti tänään Demoksen sparraamana työpajaa. Tässä joitain muistiinpanoja, lähinnä omia käsityksiäni

Työt muuttuvat turhemmiksi? Jos oletamme, että työn tuottavuus nousee vaikkapa 30 % ja oletamme, että maailma pysyy muuten samanlaisena, menetettyjen työpaikkojen tilalle löytyy periaatteessa kyllä uusia, mutta ne ovat vähemmän tarpeellisia kuin menetettävät ja siten huonommin palkattuja. Jos olisivat tarpeellisempia, niihin olisi siirrytty jo nyt. Tällöin kysymys työajan lyhentämisestä nousee väkisin esille.

Maailma tuskin kuitenkaan pysyy samanlaisena. Keksitään uusia tuotteita ja syntyy uutta työtä, joka voi olla tähdellisempää kuin menetetyt työpaikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisiin vain 10 – 15 tuntia viikossa työtä, koska hänen aikaisensa hyvä elintaso ei enempää vaatinut, mutta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavuustalous Aineelliset välttämättömyystarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysynnän vetureina. Talous kehittyy mukavuustalouden suuntaan: kuntosaleja, trendikahviloita jne. Jääkiekko työllistää 4 900 ihmistä, Äänekosken biojalostustehdas alle 200.[1]    Lue lisää

Nuoret saivat maksaa laman.

4.1.2018 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 25 Kommenttia 

Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi päästä työmarkkinoille. Lue lisää

Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

1.1.2018 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 61 Kommenttia 

Osana työttömien aktivointia hallitus edellyttää, että työtön hankkii yrittäjänä tuloja 250 € kuussa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toimimisesta ei rangaista heti, mutta neljän kuukauden kuluttua se voi johtaa työttömyyskorvauksen menettämiseen kokonaan, jonka jälkeen on siis elettävä sillä 250 eurolla kuussa. Ei kuitenkaan kerrota, milloin siitä rangaistaan ja milloin ei, vaan tämä jätetään yksittäisen TE-toimiston harkintaan, eikä harkinnan luvata noudattavan samoja kriteerejä eri puolella maata.

Näin ei voi olla. Työttömiltä ei voi edellyttää tällaista riskinottoa. Lain pitää olla yksikäsitteinen ja sama koko maassa, ellei erikseen päätetä alueellisista kokeiluista. Nyt tämä epävarmuus ja kieltäytymien antamasta ennakkopäätöksiä on tosiasiallinen este työttömien pienimuotoisellekaan yritystoiminnalle

Ainoa ohje, joka asiasta annetaan, on tämä periaate:

Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.” Lue lisää

Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

30.12.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 250 Kommenttia 

Hallitus on iskenyt pahasti kirveensä kiveen työttömien aktivointimallinsa kanssa. Se on herättänyt niin laajaa suuttumusta, että sillä voi olla suuri vaikutus tulevien eduskuntavaalien tuloksiin.

Ongelma, jota hallitus yrittää korjata, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lopultakin reippaassa nousussa, mutta nousu saattaa tyssätä nopeastikin työvoimapulaan samalla, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun täyttömien määrä vähenee itsestään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on todella passivoiva, jos sitä vertaa Ruotsiin tai Tanskaan. Täällä on aika helppo jäädä roikkumaan työttömyysturvan varaan. Tästä asiasta on vähän vaikea puhua, koska kun näin sanoo, syyllistää kaikkia työttömiä ja erityisesti niitä, jotka oikeasti yrittävät päästä töihin, mutta eivät pääse. Tällä roikkumisella en tarkoita, että karttaisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lopulta luisuu pitkäaikaistyöttömyyteen, josta onkin sitten pitkä matka töihin. Lue lisää

Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

2.12.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 66 Kommenttia 

Verotus perustuu valtaosaltaan työn verotukseen. Verotulot romahtavat, kun robotit korvaavat ihmistyön. On alettava verottamaan robotteja.

Jokseenkin näin muotoillun vaatimuksen on kuullut viime aikoina aika usein ja monelta taholta. Ajatus perustuu väärinymmärrykseen.

Robotit ja automaatio yleensä merkitsevät työn tuottavuuden kasvua. Viimeisen sadan vuoden aikana työn tuottavuus on noin 15-kertaistunut. Siis 14/15 muinaisesta työstä on korvattu koneilla ja automaatiolla, mutta sen seurauksena veropohja on olennaisesti vahvistunut työn tuottavuuden nousun ansiosta. Työn tuottavuuden nousu on nostanut palkkoja. Työllisyys ei ole sanottavasti kärsinyt, vaan on syntynyt uutta työtä, joten veropohja on parantunut valtavasti. Lue lisää

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa.

Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä työmarkkinoilla hyvin haluttuja aloja että sellaisia, joita on mukava opiskella ja jotka antavat sisäistä ymmärrystä maailmassa, mutta eivät auta työn saamisessa. Tarkempi jaottelu koulutuksen suhteen tuottaisi vielä dramaattisempia tuloksia. Lue lisää

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

29.10.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 18 Kommenttia 

Helsingin valtuustoryhmät sopivat muutoksista budjettiin. Budjettiin tulee 0,5 prosenttiyksikön alennus kuntaveroon, siihen ei tule kiinteistöveron korotusta. Menoja lisättiin yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Nämä lisäykset tulivat muiden ryhmien esityksestä kompensoimaan verojen alennusta. Tulojen pienenemisen kompensoimisessa menoja kasvattamalla on jonkinlainen etumerkkiin liittyvä ongelma.

Ryhmien neuvotteluissa oli varsin optimistinen käsitys kuntatalouden kehityksestä. Helsinki on saanut alkuvuonna huomattavasti arvioitua enemmän verotuloja. Sekä tulovero että erityisesti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvuun liittyy suuri kertaluontoinen erä, josta Helsingin Sanomat kertoi tarkemmin tänään. Japanilainen holding-yhtiö on myynyt Supercellin osakkeita Kiinaan ja kirjannut siitä 3,5 miljardin euron myyntivoiton. Siitä tulee yhteisöveroja noin 700 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on noin 200 miljoonaa. Lue lisää

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

25.10.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 56 Kommenttia 

Kiinteistöveron korotus olisi kannattavaa niiden nuorten kannalta, jotka ovat vasta ostamassa asuntoa, koska se ei lisää heidän asumiskustannuksiaan, ja vuokralla asuvien kannalta, koska kiinteistöveron korotus ei vaikuta markkinavuokriin mitään. Nämä molemmat ryhmät hyötyisivät kunnan saamista kiinteistöverotuloista joko alentuneena kuntaverona tai parantuneina palveluina. Häviölle jäisivät asunnon nykyiset omistajat, koska he eivät enää hyödy asuntojen arvon laskusta mutta joutuvat maksamaan korkeampaa kiinteistöveroa. Tässä on siis eturistiriita sukupolvien välillä.

Valtio ei pakotakaan Helsinkiä nostamaan kiinteistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsinki ei nosta. Ei vaikka ekonomistit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että kannattaisi nostaa, koska kiinteistövero on haitaton vero toisin kuin tulovero, jolla on haitallisia vaikutuksena työnteon kannattavuuteen.

Kiinteistöveroa ei haluta nostaa, koska asuminen on Helsingissä muutenkin niin kallista.

Helsingissä säätelemättömässä asuntotuotannossa asuntojen hinnat ja vuokrat määräyhtyvät markkinoilla, mikä tarkoittaa, että ne eivät ole kustannusperusteisia. Asunnot myydään ja vuokrataan sillä hinnalla kuin niistä saadaan, eikä tähän hintaan vaikuta mitään se, kuinka paljon niistä on maksettu. Lue lisää

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

11.10.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 80 Kommenttia 

Jan Vapaavuori ehdottaa kunnallisveron alentamista Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä eli että Helsinki luopuisi 70 miljoonan euron varotuloista. Suhtaudun esitykseen kovin epäillen kolmesta syystä.

Ajoitus. Suomen talous on tuhottu jo kaksi kertaa (1989 ja 2007) alentamalla kiiluvasilmäisesti veroja, kun nousukausi tuo kassaan ennakoitua enemmän verotuloja. Juuri silloin veroja ei pidä alentaa. Helsinki ei ole valtio, mutta kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija. En pidä ajatuksesta ylikuumentaa suhdanteita. Lue lisää

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

1.10.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 16 Kommenttia 

Uutiset lääketieteestä lupaavat hoitomahdollisuuksien paranevan merkittävästi. On tulossa geeniterapiaa perinnöllisten sairauksien hoitamiseen ja yksilöllisesti räätälöityjä syöpälääkkeitä ja vaikka mitä ihmeellistä. Se kaikki lupaa pidempää ja terveempää elämää.

Harmi vain, että tämä kaikki maksaa.

Sanoo valtiovarainministeriö mitä hyvänsä, terveydestä kannattaa maksaa enemmän, kunhan saa myös enemmän terveyttä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaikki uusi ja parempi ei lisää kustannuksia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alentaa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on silläkin, paljonko paljon terveydestä kannattaa maksaa. Niin paljon on kehitteillä kalliita hoitoja, että jos ne kaikki otettaisiin täysimääräisesti käyttöön, voisimme käyttää koko kansantulon terveydenhuoltoon. Lue lisää

Seuraava sivu »