Kategoria: sote

Maanantaimietteitä koronasta

Tun­nus­tan kuu­lu­vani niiden inho­re­al­istien joukkoon, jot­ka usko­vat koron­aepi­demi­an päät­tyvän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voidaan saavut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kaut­ta. Se, että virus voitaisi­in tukah­dut­taa hengiltä, ei mah­du min­un käsi­tyk­seeni viruk­sista. Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan viruk­sen alku. Kun tukah­dut­tamis­toimet pois­te­taan, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan, jos vas­tus­tuskyvyt­tömiä ihmisiä on ympärillä.

Tiedän, että jotkut pahek­su­vat täl­laista mielipi­det­tä, kos­ka halu­a­vat toivoa muu­ta. Ei kuitenkaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­demi­an eten­e­mis­mall­ista sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lopputuloksen.

Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tar­tun­nan. Se ei tarkoi­ta, että 60 % väestöstä kansankielel­lä san­ot­tuna ”sairas­tuu” tau­ti­in, jos sairas­tu­misel­la tarkoite­taan korkeaa kuumet­ta ja kah­den viikon vuodele­poa. Ilmeis­es­ti enem­mistö ihmi­sistä ”sairas­taa” taudin oireet­tomana itse sitä lainkaan huo­maa­mat­ta tai hyvin vähäoireise­na. Ennen san­ot­ti­in, että tau­ti ei kaikki­in tar­tu. Lau­ma­suo­jan kannal­ta oiree­ton sairas­t­a­mi­nen on sama­nar­voista kuin vaikeat taudin muodot. Varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvi­taan ehkä viisi pros­ent­tia, ehkä jopa vähemmän.

Kysymyk­seen mil­loin kau­pan hyl­ly­iltä on ostet­tavis­sa tur­valli­nen rokote, min­un luot­ta­mani asiantun­ti­jat sanovat, että aikaisin­taan syksyl­lä 2021, jos sil­loinkaan. Min­un on vaikea uskoa, että nykyisen­laista lock down ‑poli­ti­ikkaa jatket­taisi­in syksyyn 2021 saak­ka. Se kaatuu sekä ihmis­ten kyl­lästymiseen että taloudel­liseen mahdottomuuteen.

Eet­ti­nen keskustelu tästä asi­as­ta on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Yleinen mielipi­de tuomit­see kaik­ki, jot­ka yrit­tävät yhtään opti­moi­da tilan­net­ta talouden ja ter­vey­den välil­lä. Ter­veys ensin tarkoit­taa täl­lä kielel­lä, ettei talout­ta saa julkises­ti ajatel­la. Sik­si sitä ajatel­laan ja tehdään päätök­siä julk­isu­udelta suo­jas­sa. Jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ter­veys ohit­taa aina taloude,n eivät tunne lainkaan tilan­net­ta bud­jet­ti­ra­joi­tusten alaises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Ihmiselämää ei puo­lus­te­ta mihin hin­taan hyvän­sä sen enem­pää ter­vey­den­huol­los­sa kuin tieli­iken­teessä. Kun toim­i­taan bud­jet­ti­ra­joituk­sen alaise­na – niin kun toim­i­taan aina – kan­nat­taa opti­moi­da. Ilman opti­moin­tia kuolee lop­ul­ta paljon enem­män ihmisiä, kos­ka rahat haaskau­tu­vat hyvin kalli­isi­in ja jok­seenkin hyödyt­tömi­in toimi­in sen sijaan, että käytet­täisi­in edullisia ja vaikuttavia.

Nuoret ja ter­veet kyllästyvät

Suo­ma­laiset ovat nou­dat­ta­neet eristäy­tymis­poli­ti­ikkaa yllät­tävän hyvin, minkä seu­rauk­se­na epi­demia on kään­net­ty säästöliekille Helsin­gin seu­tua luku­un otta­mat­ta, jos­sa se vielä lev­iää hitaasti. Min­un on vaikea uskoa, että tämä hyvä käyt­täy­tymi­nen jatkuisi syksyyn 2021. Jopa riskiryh­mi­in kuu­lu­vien kuulee sanovan, että jos tämä vielä pitkään jatkuu, hän ottaa mielu­um­min tar­tun­nan kuin vankeuden.

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa jär­jestetään peräti koron­abileitä tar­tun­nan saamisek­si ja taudin sairas­tamisek­si pois alta. Kun­ni­avier­aana on joku koron­aan sairas­tunut. Tähän on pakko huo­maut­taa, että vaik­ka korona on tuhat ker­taa vaar­al­lisem­pi 80 vuot­ta täyt­täneelle kuin kolmikymp­piselle, ei se ole kolmekymp­pisillekään täysin vaara­ton. Siihen, että syn­tyykö näin immu­ni­teet­ti, palaan myöhem­min tässä kirjoituksessa.

Jonkin arvion mukaan nykyiset rajoi­tus­toimet mak­sa­vat viisi mil­jar­dia euroa kuukaudessa, joten syksyyn 2021 men­nessä laskua ker­ty­isi 90 mrd. euroa. Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että koko ter­vey­den­huolto mak­saa 20 mrd €, val­tion ja kun­tien per­im­ien eri­lais­ten tulovero­jen tuot­to on 30 mrd € vuodessa.

Menetet­ty sukupolvi?

Aika kevyesti ollaan uhraa­mas­sa nuoret sukupol­vet. Koulu­jen etäopetuk­ses­sa pär­jäävät hyväo­sais­ten per­hei­den lapset. Syr­jäy­tymi­nen lisään­tyy. Työt­tömyy­den nousem­i­nen pitkälti yli puolen miljoo­nan tietää sitä, että nuorten on vaikea päästä työelämään. Yhdek­sänkym­men­tälu­vun laman aikana työelämään pyrki­neet pää­sisät sisään hitaasti ja hei­dän urake­hi­tyk­sen­sä jäi pysyvästi huonom­mak­si kuin edel­lis­ten tai seu­raavien kohort­tien. Pelisään­tö­jen muut­ta­mi­nen korkeak­oulu­jen sisääno­to­ssa on törkeä oikeusturvaloukkaus.

Ruot­sis­sa kuolee enem­män ihmisiä kuin Suomessa 

Näyt­täisi siltä, että epi­demia saavut­taa Tukhol­man seudul­la huip­pun­sa ennen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hiipua pois. Muual­la Ruot­sis­sa epi­demi­an huip­pu tulee myöhem­min. Meil­lä se jatkuisi täl­lä vauhdil­la pitkälle ensi vuo­teen. Kir­joitin aikaisem­min, että lop­ul­ta voi käy­dä niin, että Suomes­sa kuolee suh­teessa yhtä paljon ihmisiä kuin Ruot­sis­sa, mut­ta hitaam­min ja mei­dän taloutemme menee aivan päreik­si. Nyt tiedämme enem­män. Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolonuhrien­määrä Ruot­sis­sa tulee ole­maan suurem­pi, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min. Monia Ruot­sis­sa jo kuollei­ta olisi nyt saatu pelaste­tuk­si. [Sanon­taa täsmennetty]

Nyt tiedämme esimerkik­si, että veren hyy­tymi­nen on suuri ris­ki ja sik­si sitä lääk­itään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­taisi­in nyt pelastaa.

Yhdek­sänkymme­nen mil­jardin mene­tys tarkoit­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan täy­del­listä tuhoa. Koh­ta olemme tilanteessa, jos­sa emme puhu oppivelvol­lisu­u­den piden­tämis­es­tä vaan sen lyhentämisestä.

Puoli­toista vuot­ta lock dow­n­ia rau­nioit­taisi tämän maan täydellisesti.

Turhat rajoituk­set pois

Nykyiset rajoituk­set mak­sa­vat viisi mil­jar­dia kuus­sa, mut­ta onnek­si niiden ei tarvitse mak­saa niin paljon. Maalisku­us­sa eri­laisia rajoituk­sia joudut­ti­in tekemään ilman tutkit­tua tietoa niiden vaiku­tuk­sista, kos­ka tutkit­tua tietoa ei ollut. Oli myös pop­ulisti­nen paine tehdä näyt­täviä eli mah­dol­lisim­man kalli­ita toimia, jot­ta osoitet­taisi­in, että ollaan tosis­saan. Moni uskoo, että mitä pahem­man makuinen lääke, sitä tehokkaampi se on.

Nyt on enem­män tietoa ja sik­si on mah­dol­lista purkaa kus­tan­nuste­hot­to­mia rajoituk­sia – niitä, joiden hin­ta on suuri ja hyödyt vähäisiä.

Koulut auki heti

Oli loogista sulkea koulut, kos­ka influ­enssaepi­demiois­sa koulut ovat varuskun­tien ohel­la varsi­naisia epi­demi­amoot­tor­e­i­ta. Tämä tau­ti ei kuitenkaan näytä tart­tuvan lap­si­in kovinkaan herkästi ja jos tart­tuukin, tau­ti on todel­la lievä ja mikä tärkein­tä, lapset eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin mitenkään tehokkaasti. Tämän suun­taista näyt­töä tulee kaikkial­ta. Sitä, mik­si tau­ti ei tar­tu lap­si­in ei oikein tiede­tä. Seli­tyk­sek­si on annet­tu toisaal­ta se, että lap­sil­ta puut­tuvat keuhkoista ne resep­torit, joi­hin virus tart­tuu ja toisaal­ta kouluis­sa vuosit­tain riehu­vat vähäisem­mät nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aepi­demi­at, jot­ka ovat ehkä koulut­ta­neet immuu­ni­jär­jestelmän tor­ju­maan kaikkia koron­aviruk­sia. Mik­si korona ei tar­tu, ei ole olen­naista, vaan olen­naista on, ettei tar­tu ja eri­tyis­es­ti, että ei lev­iä.

OAJ on esit­tänyt, että vaik­ka korona on vaara­ton lap­sille, se voi olla vaar­alli­nen opet­ta­jille. Sik­si koulut on pidet­tävä sul­jet­tuina – jos OAJ on loogi­nen, se vaatii koulu­ja pidet­täväk­si sul­jet­tuina puoli­toista vuot­ta. Todet­takoon, että OAJ:n sol­i­daarisu­us ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka kohtaa­vat työssään paljon enem­män ihmisiä.

Koulut pitäisi ava­ta vapun jäl­keen eikä vas­ta 13. toukokuuta.

Korkeak­oulu­jen pääsykokeet

En pysty mitenkään ymmärtämään, ettei korkeak­oulu­jen pääsykokei­ta jär­jestet­täisi. Pääsykokeisi­in osal­lis­tu­jat eivät ikän­sä puoles­ta kuu­lu varsi­naiseen riskiryh­mään. Lisää tietysti epi­demi­an lev­iämisen vaaraa, jos sato­ja koke­lai­ta istuu samas­sa tilas­sa vieri vier­essä. Vapai­ta luen­tos­ale­ja on kuitenkin run­saasti. Kaikille viiden metrin vähim­mäisetäisyys. Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.

Tämä on iso oikeusturvakysymys.

Kir­jas­to­jen lainaus

Aika mon­elta on lukem­i­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­toista ei saa laina­ta kir­jo­ja, jos niitä saa kuitenkin ostaa kir­jakaupoista. Kuvit­teleeko joku, että virus lev­iää kir­jo­jen kaut­ta? Ovelle vahti niin, että sisälle pääsee vain kohtu­ulli­nen määrä asi­akkai­ta kerralla.

Ulkon­ali­ikku­miskiel­to

Lehti­ti­eto­jen mukaan hal­li­tus suun­nit­teli maalisku­us­sa myös ulkon­ali­ikku­miskiel­toa muiden maid­en tavoin, mut­ta luopui siitä. Käytän­tö on osoit­tanut, että päätös oli oikea. Olen­naista on, ettei men­nä sisään muualle kuin omaan asun­toon. Voi olla, että ulkon­ali­ikku­miskiel­to on ollut turha muual­lakin. Tosin muual­la kat­uelämä on vilkkaampaa.

Ruokar­avin­to­lat

Ymmär­rän, että baarien auki­o­lo on kiel­let­ty ja senkin, että buf­fet-rav­in­toloi­ta on syytä kart­taa, mut­ta voisiko joku virolo­gi ker­toa, mitä tapah­tu­isi, jos avaisimme ruokar­avin­to­lat, jois­sa on pöyti­in­tar­joilu. Pöytiä pitäisi ehkä olla aiem­paa vähemmän.

Kän­nykkäpo­h­jainen jäljitys

Paljon on pan­tu toivoa siihen, että rajoituk­sia voitaisi­in purkaa huo­mat­tavasti, jos vas­taavasti otet­taisi­in käyt­töön kän­nykkäsovel­lu­tus, joka panisi muis­ti­in kei­den kaikkien kanssa on ollut tekemi­sis­sä viimeisen viikon aikana. Jos tau­ti puhkeaa, voidaan jäljit­tää kaik­ki kon­tak­tit sekä suun­na­ta karan­teen­it ja testit heille. Suo­mi ei ole Etelä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäljit­täisi, mis­sä olet liikkunut eikä tämä sovel­lus olisi pakolli­nen. Vapaae­htoise­na se tietysti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teista, jol­loin teho on olen­nais­es­ti vähäisempi.

Tätä voisi kuitenkin kokeilla.

Hoivakodit

Ruot­sis­sa on kuol­lut noin 700 van­hus­ta hoivakodeis­sa. Meil­lä omais­ten vierailut on kiel­let­ty. Tämä on kuolemien tor­jun­nan kannal­ta jok­seenkin vält­tämätön­tä. Jos virus pääsee hoivakoti­in, arvi­ol­ta joka kol­mas asukas kuolee. Tämä rajoi­tus voidaan pois­taa aivan viimeisenä, vas­ta kun koko epi­demia on loppunut.

Asial­la on kuitenkin toinenkin puoli. Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää ker­taakaan. Monil­la on elvy­tyskiel­to osoituk­se­na siitä, etteivät he halua kuole­mansa venyt­tämistä. Joku voisi ajatel­la, että on inhimil­lisem­pää hyväksyä omais­ten tapaamisi­in liit­tyvä ris­ki mielu­um­min kuin jäädä hylä­tyk­si kokon­aan yksin.

Inno­vati­ivisia ratkaisu­ja tapaamis­ten jär­jestämiseen var­maan on. Helsinkiläi­nen hoivakoti on tuonut pihalle tapaamiskon­tin, jos­sa omaista voi nähdä luukun takaa – siis vähän niin kuin vankiloissa.

Entä jos ei tule immuniteettia?

On varoitet­tu, että taudin sairas­t­a­mi­nen ei suo­jaa uudelta tar­tunnal­ta. Tämä voisi johtua kahdes­ta syys­tä. Joko jostain syys­tä taudin vas­ta-aineet katoa­vat kehos­ta nopeasti tai sit­ten tau­ti tulee muun­tuneena takaisin ja läpäisee immuunipuolustuksen.

Pait­si että ihmiske­ho on nerokas kehit­tämään vas­ta-ainei­ta kaiken­laisi­in viruk­si­in ja bak­teerei­hin. Myös virus voi kehit­tää keino­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­liset nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aviruk­set kiertävät kouluis­sa jatku­vasti aina vähän toisen­laisek­si muun­tuneena. Toisaal­ta ne tuot­ta­vat aika lievän taudin, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tarvitse muun­taa kovin toisenlaiseksi.

Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.

LISÄYS 2.5.2020: Tämä immu­ni­teet­tia koske­va koh­ta on herät­tänyt kum­mas­tus­ta, joten täs­men­nän. Rokote perus­tuu siihen, että puo­lus­tus­mekanis­mia hämätään tuot­ta­maan vas­ta-ainei­ta tau­tia vas­taan. Käytetään esimerkik­si heiken­net­tyjä bak­teere­ja elinkelpois­t­en bak­tee­rien sijas­ta tai viruk­sen pim­n­ta­ma­te­ri­aalia. Se tuot­taa saman­laisen vas­ta-ainereka­ton kuin itse viruskin. Jos virus ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta, ei roko­tuskaan onnis­tu (eika täud­ista parane) tai jos virus muun­tuu niin vikkelästi, ettei ker­ran sairastet­tu tau­ti tuo­ta kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin, rokote tuot­taa yhtä lyhy­taikaisen vas­tus­tuskyvyn. Pidän tätä mah­dol­lisu­ut­ta täysin teo­reet­tise­na. Pelkään sitä yhtä vähän kuin mete­ori­itin putoamista päähän.

 

Mitä tehdään kuukauden kuluttua?

Olen tot­tunut siihen, että ennen päätöstä käy­dään vilkas ja avoin keskustelu, mut­ta kun päätös on tehty, eletään sen mukaan. Suo­mi on nyt päätet­ty sulkea kuukaudek­si ja sen kanssa eletään. Nyt on aika keskustel­la siitä, mitä tehdään kuukau­den kuluttua?

Jatkan tästä asi­as­ta keskustelua täl­lä blogilla, mut­ta en linkitä enää kir­joituk­sia Face­booki­in enkä Twit­teri­in, kos­ka kum­mankaan keskuste­lu­ta­pa ei oikein sovi aiheeseen.

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään simu­loin­ti­mallin, jon­ka käyt­täjä pää­tyy vuoren var­masti suosit­ta­maan tiukkaan taudin eristämis­poli­ti­ikkaa, itse asi­as­sa tiukem­paa kuin tämän­hetki­nen. Sitä tuo simu­loin­ti­malli ei ker­tonut, että siinä oletet­ti­in yhteiskun­nan sulkemisen jatku­vat läh­es lop­ut­tomi­in. Käytän­nössä kuitenkin vain siihen asti, että tau­ti­in saadaan kehite­tyk­si tur­valli­nen ja tes­tat­tu rokote. Yleinen arvio on, että tämä veisi puoli­toista vuot­ta. Koulut siis pitäisi pitää sul­jet­tuna vielä seu­raavakin luku­vu­osi ja van­huk­set kotiarestis­sa syksyyn 2021.

Tämä ei ole ihan pieni ongel­ma. Aika moni myös van­hus kuolisi apa­ti­aan ja liikun­nan puut­teeseen. Van­hus­ten luona ei saisi edes vierail­la. Koko talous olisi sen jäl­keen kuin sodan runtelema.

Täy­del­lisen pysäy­tyk­sen kanssa kil­pail­e­va vai­h­toe­hto on riskiryh­mien, lähin­nä van­hus­ten täy­delli­nen eristämi­nen kuten nytkin, mut­ta muut eläi­sivät kuten ennen. Tämän mallin mukaan olisi jopa toiv­ot­tavaa, että mah­dol­lisim­man moni sairas­tu­isi pian, jot­ta epi­demia menisi ohi ja van­huk­set pää­si­sivät taas ulos asun­nois­taan. Kut­su­taan tätä mallia lau­maim­mu­ni­teet­ti­mallik­si. Sen idea perus­tuu siihen, että kun riit­tävän suuri osa väestöstä on taudin sairas­tanut ja tul­lut sille vas­tus­tuskykyisek­si, taudin eten­e­m­i­nen pysähtyy.

Bri­tann­ian ja Hol­lan­nin hal­li­tuk­set val­it­si­vat ensin tämän strate­gian, mut­ta luopui­v­at sitä, kos­ka sen osoitet­ti­in johta­van ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän raskaaseen ylikuor­mit­tumiseen ja kohtu­ut­toman suureen kuollei­den määrään.

Malli toimisi, jos riskiryh­mät osat­taisi­in määritel­lä täs­mälleen oikein. Pelkkä mekaa­ni­nen ikä on sinne päin, mut­ta aivan liian moni riskiryh­mään tosi­asi­as­sa kuu­lu­va jäisi sen perus­teel­la karan­teenin ulkopuolelle.

Pidän epäre­al­is­tise­na, että Suo­mi voitaisi­in pitää sul­jet­tuna puoli­toista vuot­ta. Nyt päätet­ty kuukau­den pysähdys on tarpeen tiedon saamisek­si ja epi­demi­an parem­mak­si ymmärtämisek­si, mut­ta tätä yhteiskun­nan totaalipysäy­tys­tä voidaan jatkaa korkein­taan toinen kuukausi. Kyl­lä koulut on saata­va kesälomien jäl­keen avatuiksi.

Tänä aikana pitäisi kerätä paljon lisää tietoa siitä, mille ryh­mille epi­demia on vaar­alli­nen ja mille vaara­ton. Jos emme saa selvite­tyk­si, ketkä kuu­lu­vat riskiryh­mi­in, pitäisi ainakin selvit­tää, ketkä eivät kuu­lu. Se jo tiede­tään, että alle mur­rosikäiset lapset eivät kuu­lu, ellei heil­lä ole jokin vaka­va sairaus.

Tätä tietoa kuumeis­es­ti kerätään ympäri maail­maa. Emme tiedä mil­loin tulee valmista, mut­ta toiv­ot­tavasti pian.

Riskitek­i­jöistä tiede­tään jo nyt enem­män kuin viikko sit­ten. Han­kalam­mak­si asia on men­nyt sikäli, että vaik­ka nuoret aikuiset eivät tau­ti­in juuri kuole, heitä on teho­hoitoon joutuneis­sa luul­tua enem­män. Tähän se lau­maim­mu­ni­teet­ti­malli kaatui.

Ikä ja mies­sukupuoli pysyvät riskitek­i­jöinä. Dia­betek­sen osalta arvio on muut­tunut. Se on sitä pahempi asia, mitä pidem­pään sitä on sairas­tanut. Min­un kor­vaani tämä kuu­lostaa siltä, että dia­betes ei ole vaar­alli­nen vaan ne vau­ri­ot, joi­ta se on sisäe­limille aiheut­tanut, mut­ta en ole lääkäri.

Tupakoin­ti on tietysti vaarak­si mut­ta myös voimakas yli­paino. (Yhdys­val­lois­sa taitaa tul­la pahaa jälkeä.) Entä ast­ma, veren­paine ja sepelvaltimotauti?

THL:n pääjo­hta­jan mukaan todel­liset tar­tun­tamäärät ovat Suomes­sa 20 – 30 ker­taa toden­net­tu­ja suurem­mat. Siis jotain kuu­den ja kymme­nen tuhan­nen välil­lä. Se tarkoit­taa, että meil­lä on pian tuhan­sia ihmisiä, jot­ka ovat käyneet taudin läpi ja ovat mitä toden­näköisem­min sille vas­tus­tuskyky­isiä. Hei­dän osaltaan yhteiskun­nan luk­i­tusti­lanne voitaisi­in purkaa. He oli­si­vat myös hyviä työsken­telemään riski­am­mateis­sa, esimerkik­si asi­akas­palvelus­sa. Saisi­vat myös vierail­la kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten luona.

Ongel­ma on vain se, että taudin läpi käyneet eivät tiedä, ovatko sairas­ta­neet koro­nan tai jonkin muun flun­ssan. Olisi tämänkin takia todel­la toiv­ot­tavaa, että hal­pa testi kehitet­täisi­in pian. MIT:ssa sel­l­ainen on jo myyn­tilu­paa vaille valmis. Tämä tek­sti kuulem­ma ei pal­jas­ta tau­tia ennen, kun oireet ovat puh­jen­neet, mut­ta tähän tarkoituk­seen se riit­täisi. Tosin osa ei saa mitään oireita.

Jokin tapa käyn­nistää yhteiskun­ta uud­estaan on olta­va. Ei voi­da odot­taa puolta­toista vuot­ta. Taudin läpikäynei­den vapaut­ta­mi­nen kaik­ista rajoituk­sista voisi olla yksi tapa.

Yksi peri­aat­teelli­nen kysymys. Ikäih­miset näyt­tävät laa­join joukoin rikko­van heille asetet­tua määräys­tä pysyä kotona. Ran­skas­sa poli­isi valvoo ulkon­ali­ikku­miskiel­toa. Pitäisikö van­hus­ten suh­teen ottaa kovem­mat keinot käyt­töön vai tode­ta, että oma­pa on asiansa. Omaa henkeään­hän he vain vaaran­ta­vat, eivät muiden kuin sitä kaut­ta, että voivat ylikuor­mit­taa sairaalat.

 

Pitäisikö koulut sulkea?

Poli­itikot joutu­vat päät­tämään aika pian, sul­je­taanko Suomes­sa koulut niin, että kevätlukukausi päät­tyy tähän. Se on selvää, että kahdek­si viikok­si niitä ei kan­na­ta sulkea. Nyt tarvit­taisi­in epi­demi­olo­geil­ta selkeitä puheen­vuoro­ja siitä, onko koulu­jen sulkemis­es­ta ylipään­sä hyö­tyä ja jos on, kuin­ka paljon.

Min­ul­la on päässäni epi­demi­olo­gian perus­malli ja sekin on peräisin 80-luvul­ta, eikä min­ul­la ole tarkkaa dataa koron­aviruk­sen tart­tumis- ja vaarallisuusparametreista.

Esitin oman käsi­tyk­seni taudin kulkumekanis­mista sun­nun­taina 8.3. julkaise­mas­sani blogikir­joituk­ses­sa, ja pysyn sen takana yhä. Olen huo­man­nut, että ihan samaa mallia asiantun­ti­jatkin tar­joa­vat, joten maail­ma ei ole 80-luvun jäl­keen muut­tunut radikaalisti.

Oma käsi­tyk­seni siis on, että tau­ti lev­iää koko väestöön ja eten­e­m­i­nen sam­muu vas­ta, kun riit­tävän moni on sen sairas­tanut niin, että syn­tyy lau­maim­mu­ni­teet­ti. Sak­salaiset asiantun­ti­jat ovat näköjään ker­toneet Merke­lille, että 60 – 70 pros­ent­tia tulee infek­toi­tu­maan. Brit­ti­asiantun­ti­jat ovat ker­toneet Boris Jon­ssonille vielä korkeam­man luvun. Meil­lä THL uskoo, että kol­mannes kansas­ta tulee sairastumaan.

THL taisi puhua ”sairas­tu­mis­es­ta”, joka kuu­lostaa siltä, että saa taud­ista oire­i­ta. Jos sil­lä tarkoite­taan tätä, se voi hyvinkin olla sopu­soin­nus­sa sak­salais­ten 60 – 70 pros­entin kanssa, johon var­maankin kuu­lu­vat myös oireet­tomat tartunnat.

Taudin lev­iämisen voi tietysti pysäyt­tää, eristämäl­lä kaik­ki ihmiset toi­sis­taan, mut­ta sen lev­iämi­nen alkaa uud­estaan, kun eristys lopete­taan. On kiin­nos­tavaa nähdä, mitä Wuhanis­sa tapah­tuu kun elämä aloite­taan uudestaan.

Tämän mallin mukaan me emme voi vaikut­taa kovinkaan paljon siihen, kuin­ka moni lop­ul­ta saa tar­tun­nan, mut­ta voimme vaikut­taa siihen, kuin­ka kauan se kestää. Ja jonkin ver­ran myös siihen, ketkä saa­vat tar­tun­nan ja sitä kaut­ta, kuin­ka moni siihen kuolee. Ter­vey­den­huol­lon resursse­ja ajatellen tämä on tietysti oleellista.

Tässä taud­is­sa olen­naista on, että se on lap­sille vaara­ton ja ilmeis­es­ti myös peruster­veille alle 50-vuo­ti­aille, mut­ta yli 80-vuo­ti­aille todel­la vaar­alli­nen samoin kuin joitakin kroon­isia sairauk­sia sairastaville.

Ter­vey­den­huol­lon resursse­ja ajatellen ei ole olen­naista, kuin­ka nopeasti tau­ti lev­iää koko kansaan vaan kuin­ka nopeasti se lev­iää riskiryh­mi­in. Riskiryh­mään kuu­lu­val­la on ainakin satak­er­tainen toden­näköisyys tarvi­ta tehohoitoa.

Lev­iämi­nen koko kansaan ja lev­iämi­nen riskiryh­mi­in ovat tietysti kytkök­sis­sä toisi­in­sa, mut­ta eivät täy­del­lis­es­ti. Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on van­huk­sia paljon enem­män sairas­tunut kuin Etelä-Kore­as­sa tai Pohjo­is­mais­sa. Ital­ias­sa rek­isteröidy­istä tar­tun­noista on johtanut kuole­maan tai vakavaan sairas­tu­miseen 14,7 %, Nor­jas­sa 2,7 %.  Siis tois­taisek­si. Luvut tule­vat vielä muuttumaan.

Tämä olisi help­poa, jos ihmiset jakau­tu­isi­vat yksiselit­teis­es­ti riski­tyh­mään ja mui­hin ja kaik­ki tietäi­sivät, kumpaan joukkoon kuu­lu­vat. Eristäisimme riskiryh­män ja muut jatkaisi­vat elämää nor­maal­isti, saisi­vat pienen flun­ssan ja se olisi siinä. Epi­demia sam­muisi ja riskiryh­män eristämi­nen voitaisi­in tur­val­lis­es­ti lopet­taa. Ja huo­matkaa: mitä nopeam­min tau­ti lev­iäisi pääjoukos­sa, sitä nopeam­min eri­tyk­sen voisi purkaa. Har­mi kyl­lä, selkeästi riskiryh­mi­in kuu­luu vain pieni määrä ja paljon enem­män har­maalle alueelle.

Koulu­jen sulkemista ei voi perustel­la las­ten suo­jelemisel­la taudil­ta, kos­ka tau­ti ei ole lap­sille vaar­alli­nen. Sitä voi perustel­la vain sil­lä riskil­lä, jon­ka lapset muo­dosta­vat riskiryh­mi­in kuu­luville. Tähän mekanis­mi­in tarvit­taisi­in asiantun­ti­joil­ta lisää tietoa.

Mitä ne lapset tekevät, kun eivät ole koulus­sa. Sul­je­taanko hei­dät komeroon vai liikku­vatko he kaupungilla ja hen­gail­e­vat yhdessä?

Entä pienet koul­u­laiset. Kuka niitä siel­lä kotona hoitaa? Iso­van­hem­mat? Riit­tää, että pieni joukko val­it­see iso­van­hem­mat, ja koko oper­aa­tio kään­tyy tarkoi­tus­taan vastaan.

Jos näil­lä tiedoil­la jou­tu­isin päät­tämään, en sulk­isi koulu­ja, kos­ka lyhy­taikainen sulkem­i­nen ei hyödytä mitään ja pitkäaikainen vaaran­taa las­ten oppimisen. Puoli vuot­ta lyhempi perusk­oulu? Ihan oikeasti?

Onnek­si en joudu päät­tämään, mut­ta kos­ka toiset joutu­vat, soisin, että heille annet­taisi­in parem­paa tietoa. Se pitäisi antaa julkises­ti, kos­ka jo nyt lehtien pääkir­joit­ta­jat tun­tu­vat ole­van var­mo­ja siitä, mitä pitäisi tehdä.

= = = =

Lisäys 16.3.

Nyt tuli uut­ta tietoa. Puo­let teho­hoitoon joutuneista on alle 50-vuo­ti­ai­ta. Tämä muut­taa kuvan aivan toisen­laisek­si. Aiem­min oli vain ker­rot­tu, että kuolleis­sa ei ole juuri lainkaan alle 50-vuo­ti­ai­ta. Sen tiedon val­lites­sa olin valmis ajat­tele­maan, että hal­li­tuk­sen tänään esit­tämistä toimista olisi riit­tänyt tuo yli 70-vuo­ti­aiden kotiaresti, mut­ta ikä ei olekaan riit­tävä rajaus. Olisi todel­la hyvä tietää, voitaisi­inko riskiryh­mä raja­ta joi­hinkin kroon­isi­in sairauksiin.

 

Koronavirus leviää Yhdysvalloissa kuin epidemiologian oppikirjassa

Joskus tilas­toti­eteen opin­to­jen yhtey­dessä tuli tutus­tuneek­si myös epi­demi­olo­gian alkeisi­in. Se antaa eri­laisen näkökul­man tähän korona-katas­trofi­in. Arvioin viikko sit­ten, miten tämä jatkuu enkä viitsinyt ker­toa niistä kenellekään, mut­ta tämä on men­nyt juuri niin kuin laskin.

Kat­so­taan­pa miten rek­ister­löidyt virus­tar­tun­nat ovat lisään­tyneet Yhdysvalloissa.

Tämä näyt­täisi ole­van nopeasti kas­va­va käyrä. Kat­soak­seni, mitä se on syönyt, piir­rän sen logaritmiasteikolle.

Jos tämä data olisi vähän toisen­lais­es­ta maas­ta, väit­täisin, että luvut ovat vira­nomais­ten kek­sim­iä. Eihän mikään voi men­nä näin tarkkaan oppikir­jan mukaan. Kau­nis kuva ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvusta.

Suomea koske­vat ennus­teeni pidän omana tiet­o­nani, kos­ka uskon, että THL:ssä on paljon min­ua parem­pia asiantun­ti­joi­ta. Yhdys­val­lois­sa blo­giani lue­taan kuitenkin sen ver­ran vähän, että saan täl­lä tuskin pani­ikkia aikaan, varsinkn kun aka­teemiset tutk­i­jat ovat jo julkaiseet saman­laisia ennusteita.

Mitä tapah­tuu, jos virus nou­dat­taa oppikir­jaa tästä eteen­päinkin. Jatke­taan tuo­ta trendiä.

 

 

 

 

Nuorten bis­nesmi­esten on Yhdys­val­lois­sa tapana juh­lia skumpan kanssa, kun ovat tehneet ensim­mäisen miljoo­nansa. Koron­avirus näyt­täisi juh­li­van sitä april­lipäivän tienoil­la. Tuos­ta eteen­päin ei viiv­ot­in­ta kan­na­ta käyt­tää, kos­ka lau­maim­mu­ni­teet­ti* saat­taa jo alkaa hidas­taa lev­iämistä jois­sakin väestöryhmissä.

Ihan näin en kuitenkaan ennus­ta. Yhdys­val­lois­sa on herät­ty tor­ju­maan infek­tio­ta ja sik­si se vähän hidas­tuu. Uskoisin, että koron­aviruk­sen miljoon­a­juh­la siir­tyy viikol­la tai jopa kahdel­la, mut­ta ei tätä enem­pää, kos­ka maas­sa on niin paljon ihmisiä, joiden ei ole mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua. Jos 90 % suo­jau­tuu ja lop­ut eivät, voite­taan 10 päivää olet­taen, että nuo 10 % ovat paljon tekemi­sis­sä keskenään, asu­vat esimerkik­si samoissa asun­not­tomien asuntoloissa.

Tämän kaltaiset kuvat saa­vat min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä, että ei kan­na­ta pysäyt­tää koko yhteiskun­taa, ei esimerkik­si sulkea koulu­ja, kos­ka sil­lä voite­taan aikaa niin vähän, vaan suo­ja­ta voimakkain toimin riskiryh­miä tar­tun­noil­ta. Tätähän Suomes­sa on nyt alet­tu tehdäkin.

*Mitä on lau­maim­mu­ni­teet­ti tai laumasuoja.
Jos virus tart­tuu niin, että yksi sairas­tunut tar­tut­taa keskimäärin kak­si muu­ta, sairas­tunei­den määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kuin lukusar­ja 1,2,4,8. Jos­sain vai­heessa tämä alkaa hidas­tua, kos­ka osa tar­tutet­tavista on jo sairas­tanut taudin ja tul­lut sille immuu­niksi. Merke­lin esit­tämä arvio siitä, että 60–70 pros­ent­tia sak­salai­sista infek­toituu, perus­tuu siihen, että sen jäl­keen yksi sairas­tunut tar­tut­taa enää alle yhden toisen ja epi­demia sammuu.

Anekdootteja (6) UNAIDS, Rio ja gorillat

Johdin puhet­ta YK:n aids-ohjel­man UNAID:sin kok­ouk­ses­sa Rio de Janeirossa vuon­na 2000. Ker­ron myöhem­mis­sä postauk­sis­sa, miten näin kum­malliseen tehtävään jouduin. On san­ot­ta­va, että tämä kok­ous oli todel­la vaikea, mut­ta siitä toiste.

Aids-aktivis­tit oli­vat myös tulleet Rioon vaa­ti­maan halvem­pia AIDS-lääkkeitä. Siihen aikaan lääk­keet oli­vat tolkut­toman kalli­ita, kos­ka patentit.

Ennen kok­ous­ta pääsi­h­teeri Peter Piot halusi puhua kanssani ja valit­ti, että nuo mie­lenosoit­ta­jat voivat olla hyvin väki­val­taisia. ”Should we invite here, ­I don’t know what it is in Eng­lish, gorillas.

Sanoin, että jos Brasil­ian hal­li­tus on sitä mieltä, että tarvit­semme tur­vak­semme tääl­lä mel­lakkapoli­ise­ja, niin tulkoon tänne, mut­ta minä en halua johtaa kok­ous­ta, jota mel­lakkapoli­isit reunus­ta­vat. En halua nähdä niitä.

Päätin myös, että mie­lenosoit­ta­jat saa­vat pitää kok­ouk­ses­sa viiden min­uutin puheen­vuoron ja sen jäl­keen pois­tua. Tätä päätöstäni pidet­ti­in pöyristyt­tävänä. Koskaan ennen ei mitään vas­taavaa ole tapah­tunut YK:n his­to­ri­as­sa. Sanoin vain, että jonkun on olta­va ensimmäinen.

Tuo mie­lenosoit­ta­jien puheen­vuoro oli todel­la korkeata­soinen ja pysyi sekun­nilleen annetus­sa raamissa.

Kok­ous oli todel­la vaikea. Ongel­mana on Ran­s­ka. Olimme kok­ouk­sen jäl­keen kaik­ki uupunei­ta sen jäl­keen ja onnit­te­limme toisi­amme. Virkamiehet kiit­tivät min­ua puheen­jo­hta­jan oikeuk­sien luo­vas­ta soveltamisesta.

Sit­ten muistin ne gorillat.

Mis­ter Biot, what about the goril­las? You nev­er invit­ed them?

Min­is­ter, This hotel is full of goril­las but you said, you don’t want to see them. 

En näh­nyt yhtään mellakkapoliitisia.

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Sote nouskoon tuhkasta

En osaa sur­ra Soten kaa­tu­mista. Se lähti hyvin liik­keelle, mut­ta sit­ten poli­it­ti­nen sopimus nopeutetus­sa aikataulus­sa toteutet­tavas­ta pakkoyk­si­ty­istämis­es­tä ja 18 maakun­nas­ta pilasi kaiken.

Kaikkia Soten tavoit­tei­ta ei voi­da saavut­taa, kos­ka ne ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Raskain sydämin luopuisin sosi­aal­i­toimen ja ter­vey­den­huol­lon yhdis­tämis­es­tä saman komen­non alaisu­u­teen ja kor­vaisin sen ”sil­lal­la”, jos­sa molem­mat toimi­si­vat itsenäis­es­ti, mut­ta niiden välil­lä olisi tiivistä kanssakäymistä ja samat tietojärjestelmät.

Amatöörin intu­iti­ol­la sanois­in, että päi­hde­huol­lon ja psyki­a­tri­an asi­akkaat kuu­lu­vat ter­vey­den­huol­lon vas­tu­ulle niin kauan kun sairaus ei tuo­ta sosi­aal­isia ongelmia, mut­ta jos elämä alkaa men­nä rateil­taan, vas­tuu kuu­luu sosi­aal­i­huol­lolle, joka on tiivi­is­sä yhtey­dessä terveydenhuoltoon.

Erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon yhdis­tämisel­lä saataisi­in merkit­tävä paran­nus. Nyt erikois­sairaan­hoito on peruster­vey­den­huoltoa olen­nais­es­ti parem­min resur­soitu. Kuten Mart­ti Kekomä­ki on sanonut, tuhat yleis­lääkäriä lisää ja se olisi siinä.

Olisi hyvä, että ter­veyskeskuk­sis­sa olisi läs­nä myös erikois­lääkäre­itä. Kon­sul­taa­tio voisi tapah­tua käytävän toisel­la puolel­la piipah­taen niin, että yleis­lääkäri on läs­nä. Aina voi oppia lisää.

 

Yleis­lääkäri pitäisi muutenkin palaut­taa ter­vey­den­huol­lon keskiöön – minkä pitäisi tietysti näkyä myös palka­s­sa. Kun lääketi­eteel­lisen tiedon määrä lisään­tyy val­taval­la vauhdil­la, yleis­lääkärin on yhä vaikeampi tietää kaikkea sitä, mitä pitäisi.

Tämä voi mullis­tua piankin. Tekoä­ly tulee ole­maan olen­nainen lääkärin työvä­line. Käsi­tyk­set vai­htel­e­vat siitä, kum­man diag­noosit ovat parem­pia, lääkärin vai tekoä­lyn, mut­ta kaikkien mielestä ken­tau­ri, ihmisen ja koneen yhdis­telmä, on ylivoimainen.

Kun jokin uusi lääketi­eteelli­nen tieto viral­lis­tuu kaikille jaet­tavak­si, tekoä­ly voidaan päivit­tää seu­raavak­si aamuk­si. Lääkärei­den koulu­tus käy vähän hitaammin.

= = =

Moni innos­tui valin­nan­va­paud­es­ta ajatellen, että sen jäl­keen raskas ter­veyskeskusasioin­ti kor­vau­tu­isi työter­veyshuol­losta tutul­la kevyel­lä ja jous­taval­la palvelulla.

Peruster­veelle ihmiselle riit­tävät kevyet palve­lut, kun­han hänet tarvit­taes­sa ohjataan vaa­ti­vampi­en palvelu­jen äärelle. Työssä käyvä arvostaa palvelu­jen suju­vu­ut­ta, vaik­ka se tarkoit­taakin lievää tin­kimistä hoidon laadus­ta.  Aika on kallista.

Näen euroop­palaises­sa per­helääkäri­jär­jestelmässä paljon hyviä puo­lia. Se voisi kat­taa 70 % kansalai­sista, eli ehkä 10 % hoidon tarpeesta, kos­ka kyse on peruster­veistä. Kysymys isän alko­holis­mista, äidin mustelmista ja lapsen psyykkises­tä oireilus­ta tarvit­see inte­graa­tio­ta, jos jokin. Työter­veyshuol­lon pahin ongel­ma on, että se hajot­taa per­heen­jäsenet eri organ­isaa­tioiden asiakkaaksi.

Vaik­ka valin­nan­va­pau­teen liit­tyvä pakkoyk­si­ty­istämi­nen olisi johtanut taloudel­liseen katas­trofi­in, ei yksi­ty­isiä palvelu­ja kan­na­ta uloskaan raja­ta. Yksi­tyiset yri­tyk­set ovat usein parem­min johdet­tu­ja kuin kun­nal­liset palve­lut, ainakin parem­min kuin huonoim­mat kun­nal­liset palve­lut. Huono yksi­tyi­nen yri­tys kar­si­u­tuu pois, mut­ta huono julki­nen jää.

Maakun­nal­la tulee olla oikeus tila­ta palvelu­ja yksi­tyiseltä, vaan ei velvol­lisu­ut­ta. Näin pide­tään kokon­aisu­us kasas­sa samal­la, kun yksi­tyiset voivat osoit­taa voimansa tekemäl­lä asioi­ta edullisem­min ja ken­ties jopa paremmin.

Muuten olen sitä mieltä, että maakun­tien – tai mik­si niitä nyt kut­su­taankin – määräk­si viisi olisi paras.

.….….….….

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.

 

 

Miksi hoitajamitoitus kannattaa määritellä vanhuksen kunnon, ei keskiarvon perusteella.

Kun viesti ei men­nyt per­ille, yritän nyt vielä ker­ran selostaa, mik­si kiin­teä, kaikkia erikun­toisia van­huk­sia samal­la taval­la kohtel­e­va henkilömi­toi­tus on haitalli­nen, haaskaa rahaa ja johtaa van­hus­ten huonoon hoitoon.

On tärkeätä paran­taa van­hus­ten hoidon laat­ua ja voi olla perustel­tua palkata todel­la 4 500 hoita­jaa lisää, mut­ta se ei tarkoi­ta silti, että sään­tö­jen pitäisi olla sel­l­aisia, että ne johta­vat type­r­ään käyttäytymiseen.

Ympärivuorokautiseen hoitoon tule­vat van­huk­set ovat nyky­isin paljon huonokun­toisem­pia kuin oli­vat 20 vuot­ta sit­ten. Sik­si on perustel­tua nos­taa keskimääräistä mitoi­tus­ta. Van­hus­ten keskimääräi­nen huonokun­toisu­us on kuitenkin juuri huonon ohjauk­sen tulosta, ja tämä tulisi vain pahen­ta­maan sitä entisestää.

Mei­dän pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin Hol­lan­nis­sa, jos­sa van­huk­set pisteytetään RAI-indek­sil­lä. Kohta­laisen hyväkun­toinen van­hus tarvit­see hoito­jaa ehkä mitoituk­sel­la 0,2 ja hyvin huonokun­toinen mitoituk­sel­la 1,2. Suurin piirtein tätä suu­ru­us­lu­okkaa ovat hoitoisu­userot. Jos tämä on keskimäärin 0,7, eikö 0,7 ole sil­loin hyvä luku?

Ei ole, sil­lä kun­nat eivät päästä näitä 0,2‑vanhuksia hoito­laitok­si­in, vaan pakot­ta­vat nämä koti­hoitoon. Minä puol­lan voimakkaasti van­huk­sen oikeut­ta asua mah­dol­lisim­man pitkään kotona, mut­ta pidän todel­la huonona, ettei van­hus halutes­saan pääse kun­nan mak­samaan hoito­laitok­seen vain sik­si, ettei ole tarpeek­si huonokuntoinen.

Eri­tyis­es­ti pelkkää muis­ti­sairaut­ta pote­va ei vaatisi paljonkaan hoitoa, mut­ta hänen asumisen­sa yksin kotona ei ole turvallista.

Puhutaan tästä eteen­päin rahas­ta, jot­ta voimme ver­ra­ta hoito­laitos­ta koti­hoitoon, kos­ka laitok­sen hoit­o­mi­toi­tus­ta ei voi muuten ver­ra­ta kotihoitoon.

Tuo 0,7:n mitoi­tus tarkoit­taa, että hoitokuukausi mak­saa noin 4 000 euroa. Tuo 0:2:n mitoi­tus hyväkun­toiselle muis­ti­sairaalle tarkoit­taa, että hoitokuukausi mak­saa ehkä 1 500 euroa.

Mis­sä vai­heessa van­hus kan­nat­taa siirtää koti­hoi­dos­ta laitoshoitoon? Peri­aat­teessa siinä vai­heessa, kun hänen hoiton­sa laitok­ses­sa on halvem­paa kuin kotona. Tämä raja tulee vas­taan yllät­tävän nopeasti, sil­lä onhan jotenkin ratio­naalisem­paa annos­tel­la lääke van­huk­selle, joka on laitok­ses­sa, kuin van­huk­selle, jon­ka luo pitää matkus­taa pitkä matka.

(Tähän laskel­maan vaikut­taa huo­mat­tavasti se, miten suh­taudumme asumiskus­tan­nuk­si­in. Kotona asu­val­la van­huk­sel­la on tietysti olta­va se asun­to. Kuva muut­tuisi aivan toisek­si, jos tämä asun­to pan­taisi­in vuokralle ja vuokrat­u­lol­la mak­set­taisi­in laitoshoitoa, mut­ta se on taas oman tari­nansa aihe. Nyt jär­jestelmä kan­nus­taa jät­tämään asun­to tyhjäksi.)

Jos mitoi­tus ja hoito­laitok­sen lasku­tus kun­nalle perus­tu­isi RAI-indek­si­in, jol­loin kohta­laisen hyväkun­toinen van­hus mak­saisi 1 500 euroa, hän pää­sisi halutes­saan huo­mat­tavasti aikaisem­min laitok­seen. Kodi­no­maises­sa laitok­ses­sa elämä voisi olla paljon mukavam­paa kuin yksin pelois­saan kotona. Van­huk­sen kun­to yleen­sä las­kee ajan mit­taan. Sik­si RAI-indek­si tulee mita­ta sään­nöl­lisin välein uud­estaan. Kos­ka hoito­laitos saa rahansa RAI-indeksin peruis­teel­la, ei ole pelkoa, ettei laitos reago­isi van­huk­sen kun­non alentumiseen.

Käytin tässä sanaa lasku­tus, joka viit­taa ostopalvelui­hin. Asia ei muu­tu muuk­si sil­lä, että hoito­laitos on kun­nan oma.

Nyt van­hus pääsee laitok­seen vas­ta, kun hän on niin huonokun­toinen, että koti­hoidon hin­ta on tuo 4 000 euroa tai ainakin lähel­lä sitä. Se on jo lähel­lä heit­teille jät­töä, mut­ta jok­seenkin jokaisen kun­nan strate­gias­sa on pyrk­iä hoita­maan van­huk­sia kotona kauem­min. Huo­maamme, että laitok­sis­sa on tämän jäl­keen van­huk­sia, joiden hoidon­tarve vai­htelee välil­lä 0,7 – 1,2. Hoito on taas alim­i­toitet­tua, joten nor­mi nos­te­taan 0,9:ään ja ihan aiheesta. Sen jäl­keen laitok­sis­sa on van­huk­sia, joiden hoidon tarve vai­htelee 0,9 – 1,2 välillä.

Joku voisi sanoa, että kun­nathan ovat onnis­tuneet nos­ta­maan rajaa laitoshoitoon pääsys­tä ilmankin kiin­teää henkilöstömi­toi­tus­ta. Ovat, sil­lä kun­tien kyky laskea eri vai­h­toe­hto­jen taloudel­lisu­ut­ta on heikko. Tässä ehkä yksi syy siihen, että yksi­tyiset tuot­ta­vat yhtä hyvää hoitoa halvem­mal­la. Mut­ta tuo laki­in semen­toitu hoita­jami­toi­tus tek­isi tästä väärin laskemis­es­ta pakollista.

Sik­si olisi paljon parem­pi määrit­tää hoidon tarve yksilöko­htais­es­ti eikä val­takun­nal­lista keskiar­voa käyt­täen. Hoito olisi parem­paa ja rahaa säästyisi.

On hyvä, että van­hus­ten hoidon huonos­ta tilas­ta on nousut häly, mut­ta on myös hyvä, ettei asi­as­ta sääde­tä vaa­liki­iman olois­sa. Uskon, että vaalien jäl­keen päädytään kelvol­liseen ratkaisuun.

Voi Petteri, minkä teit!

Kokoomus ja Pet­teri Orpo jäivät vähän yksin kysymyk­sessä, pitäisikö van­hus­ten­huoltoon tul­la tiuk­ka ja jous­tam­a­ton mitoi­tus seit­semän hoita­jaa kym­men­tä hoidet­tavaa kohtaan. Nyt Pet­teri on muut­tanut mieltään, var­maankin kos­ka vaalit ovat lähel­lä ja päämin­is­terin paik­ka on uhattuna.

Jos täl­lainen van­hempi poli­itikko saa neu­vota nuorem­paansa, tuo ei kan­na­ta. Jos olet ensin suu­tut­tanut ihmiset ole­mal­la yhdel­lä kan­nal­la, et saa menet­tämiäsi tuk­i­joi­ta ker­toma­l­la, että olit koko ajan väärässä. Sen sijaan menetät loputkin.

Sinän­sä on aivan oikein, jos vai­h­taa kan­taa huo­mat­tuaan ere­htyneen­sä. Tämän voi ker­toa ihmisille selosta­mal­la, mikä on muut­tunut tässä välis­sä.  Minä olen mon­ta ker­taa huo­man­nut olleeni väärässä ja ker­tonut, mikä sai mie­leni muuttumaan.

On paljon helpom­pi ker­toa, mik­si on ollut väärässä, jos ei ole itse asi­as­sa ollut oike­as­sa. Pet­teri Orpo oli ensin oike­as­sa, mut­ta on nyt väärässä.

Tämä kiin­teä 0,7‑kerroin kaikille van­huk­sel­la nimit­täin sekä heiken­tää van­hus­ten hoitoa että tulee kalliiksi.

Ensik­si on todet­ta­va, että on eri­no­mainen asia, että van­hus­ten hoidon heikkoon laatu­un kiin­nitetään huomio­ta. Siinäkään ei voi tarkoituk­se­na olla käyt­tää mah­dol­lisim­man paljon rahaa vaan saa­da mah­dol­lisim­man hyvää hoitoa. Tuo demarien 0,7‑mitoitus on tässä suh­teessa aivan pöhkö.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on, että kan­nat­taako hoidon laatu mita­ta siihen käyte­ty­il­lä panok­sil­la. Se on vähän sama kuin kan­nat­taako asun­to­tuotan­toa mita­ta asun­toneliöil­lä vai käyte­tyn betonin määräl­lä. Sivu­ute­taan kuitenkin tämä. Jos ei pystytä mit­taa­maan hoidon laat­ua, on toisek­si paras vai­h­toe­hto mita­ta käytet­tyjä panok­sia. Siis vaik­ka asun­to­tuotan­toa betonin määrällä.

Tuos­sa kiin­teässä hoit­o­mi­toituk­ses­sa suurin ongel­ma on se, että van­huk­set eivät ole keskenään saman­laisia. Toiset tarvit­se­vat enem­män hoitoa, vaikka­pa ker­toimel­la 0,9 ja toisen todel­la paljon vähem­män, vaikka­pa ker­toimel­la 0,2. Joudu­taan suuri­in vaikeuk­si­in, jos kaikille määrätään sama ker­roin, 0,7. Tämän seu­rauk­se­na menetetään hihas­ta vede­tyn arvion mukaan ainakin sata miljoon­aa euroa ver­rat­tuna siihen, että samaan hoidon tasoon pyrit­täisi­in ilman tuo­ta kiin­teätä normia.

Huo­mat­takoon, että nor­mi kohdis­tuu kun­ti­in, ei rahanah­neisi­in Pör­riäsi­in. Jos niiden suit­simis­es­ta olisi kyse, se kävisi parhait­en kun­nil­ta, kun nämä tekevät ostosopimuksia.

Kun kun­ta joutuu irti­sanomaan yhden opet­ta­jan (bud­jet­ti­ra­joi­tus) aina kun se ottaa koti­hoi­dos­ta kak­si van­hus­ta laitoshoitoon, kun­ta tietysti yrit­tää hoitaa van­huk­sia kotona niin pitkään kuin mah­dol­lista ja valitet­tavasti vähän sen ylikin.

Tässä on kak­si ongel­maa. Haja-asu­tusalueil­la koti­hoito tulee tosi kalli­ik­si, kos­ka yhtä lääk­keen jakelua varten pitää ajaa kym­meniä kilo­me­tre­jä autol­la. Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa tilanne on toinen.  Sik­si melko hyväkun­toisia van­huk­sia kan­nat­taisi ottaa laitoshoitoon, mut­ta ei kan­na­ta, jos on tuo mitoi­tus, joka hei­dän kohdal­laan on tärkeästi yliväljä.

Toisen ongel­ma ovat hyväkun­toiset muis­ti­sairaat. Muis­ti­sairas saat­taa kyetä huole­hti­maan itses­tään aivan hyvin, jol­loin tuo mitoi­tus 0.2 on lähempänä totu­ut­ta kuin 0,7, mut­ta hänen jät­tämisen­sä asumaan kak­sis­taan kaa­suhel­lan kanssa on vain vaar­al­lista. Nyt pakote­taan jät­tämään. Toiv­ot­tavasti ulkop­uolisia ei kuole tuli­palos­sa. Lähipi­iris­säni on täl­lainen van­hus, joka hoito­jak­son­sa alku­vai­heessa oli melkein enem­män resurssi per­he­muo­toises­sa hoi­dos­sa, kos­ka hän oli halukas aut­ta­maan kaikessa.

Ei ole opti­maal­ista mita­ta hoidon laat­ua siihen käyte­ty­il­lä panok­sil­la, mut­ta voi olla, että ei ole parem­paakaan ei ole, joten tyy­dytään siis huonompaan.

Jos men­nään hoita­jami­toituk­seen, pitää mitoit­taa hoidon tarve yksilöko­htais­es­ti. Tähän on ole­mas­sa eri­laisia hoidon tarpeen mittare­i­ta, joista yleisim­min on RAI-indek­si. Se on kau­palli­nen tuote, joten en main­os­ta sitä sen enempää. 

Olen­naista on, että jokin osta­jas­ta ja myyjästä riip­puma­ton taho mit­taa van­huk­sen hoidon tarpeen ja hoita­jami­toi­tus tehdään tämän mukaan. Sil­loin ei tarvitse pitää huonokun­toisia van­huk­sia heit­teille jätet­ty­inä koti­hoi­dos­sa, kuten tässä demarien/Orpon mallissa.

Tässä on kysymys todel­la suurista raha­sum­mista ja paljon parem­mas­ta hoi­dos­ta ver­rat­tuna tuo­hon onnet­tomaan kiin­teään 0,7‑mitoitukseen van­huk­sen kun­nos­ta rippumatta. 

Tämä olisi jo paljon parem­pi kuin tuo nor­sumainen sama mitoi­tus kaikille malli. 

Voisi myös laa­tia ker­toimen tiloil­la. Kuten Hesari muu­ta­ma päivä sit­ten kir­joit­ti, yksi­tyiset selviävät pienem­mäl­lä mitoituk­sel­la kos­ka niiden tilat ovat tarkoituk­sen­mukaisem­pia. Tiloille pitää antaa oma kertoimensa.

Mut­ta sit­ten teknolo­gia. Yllä oli tuo esimerk­ki betonin määrän käyt­tämis­es­tä asun­to­tuotan­non mit­ta­ri­na. Ainakin se syr­jii puurakentamista.

Me mon­et ajat­telemme koulua sel­l­aise­na kuin se oli omas­sa nuoru­udessamme ja jotkut van­hus­ten hoitoa sel­l­aise­na kuin se oli aikanaan kun­nal­liskodeis­sa. Hoitavia käsiä tarvi­taan aina, mut­ta mod­erni teknolo­gia voi vapaut­taa ihmistyötä juuri siihen, mitä ihmi­nen tarvit­see, inhimil­liseen kanssakäymiseen.

Sit­ten kun minä ja luokka­toveri­ni olemme laitoshoitoiässä, meitä on paljon ja työikäisiä on vähän. Emme voi jäädä siihen kun­nal­lisko­tien toim­i­tat­apoi­hin, vaan on otet­ta­va huomioon teknolo­gian kehi­tys ja organ­isaa­tioiden kehi­tys. Siitäkin pitäisi saa­da tähän normi­in jokin parametri.

Demar­it ovat vas­tan­neet tähän, että muu­tos voidaan tehdä sit­ten, kun tätä teknolo­giaa on otet­tu laa­jalti käyt­töön. Miten sitä voidaan kehit­tää ja ottaa käyt­töön, jos sen käyt­tämi­nen on kannattamatonta?

 

Onko vanhustenhuollon palvelujen ongelman ydin hankintalaissa?

Van­hus­ten­huol­lon palveluis­sa on vaka­va ongel­ma palvelu­jen laadus­sa. Edel­lisessä postauk­ses­sani sanon, että henkilöstömi­toituk­sen nor­mit­ta­mi­nen ei vält­tämät­tä ole paras mah­dolli­nen tapa ratkaista asi­aa, kos­ka tulemme samal­la nor­mit­ta­neek­si toimintatavat.

Van­hus­ten huol­lon ostopalve­lut toimi­si­vat (ehkä) melko hyvin, jos käytössä olisi palveluseteli, jon­ka päälle saisi mak­saa enem­män, jos halu­aa parem­paa. Van­hus itse ei ehkä ole aina hyvä toim­i­ja, mut­ta monel­la on lap­sia. Poti­las muut­tuisi asi­akkaak­si. Tämä toimii, kos­ka han­k­in­ta­la­ki ei koske asiakasta.

Tämä toimisi hyvä- ja keski­t­u­loisil­la van­huk­sil­la, mut­ta har­mi, kaik­ki van­huk­set eivät ole varakkaita.

Kir­joitin edel­lisessä postauk­ses­sa, että vas­tuu palvelun laadulle pitää antaa kun­nalle, joka voi osta­jana aset­taa vaa­timuk­sia vaik­ka henkilömitoitukselle.

Mut­ta nyt tul­laan han­k­in­ta­lain älyt­tömyyk­si­in, ja jos saa puoluei­ta syyt­tää, niin tässä syytän kokoomusta.

Kuvitel­laan­pa, että Radion sin­fo­niaorkesteri tilaisi juhlavuoten­sa kun­ni­ak­si sin­fon­ian. Se pitäisi tietysti kil­pailut­taa. Hel­poin­ta olisi kil­pailut­taa pelkäl­lä hin­nal­la, mut­ta minä ainakaan en menisi kuun­tele­maan lopputulosta.

Olkoon siis 70 % hin­taa ja 30 % laat­ua. Miten tilaus­vai­heessa, siis ennen kuin sin­fo­nia on sävel­let­ty, määrität laadun? Eniten nuot­te­ja? Eniten tai vähiten riita­soin­tu­ja? Tas­a­puolisu­us eri soit­in­ten roolin välillä?

Hyvä, ei sitä sin­fo­ni­aa pidä kil­pailut­taa. Taiteel­liset tilauk­set ovat luumuilleet itsen­sä pois han­k­in­ta­lain ikeestä, joten tämä jäi älyl­lisek­si tehtäväksi.

Van­hus­ten hoidon laadun määrit­telem­i­nen on kuitenkin suun­nilleen yhtä vaikea­ta. Ainakin niin, että panee paper­ille kriteerit.

Kun­nan on tur­val­lis­in­ta pan­na kri­teerik­si pelkkä hin­ta. Se on objek­ti­ivi­nen. En kuitenkaan halu­aisi, että jou­tu­isin poti­laak­si voit­ta­jan van­hus­ten säilytyslaitokseen.

Laatukri­teer­it pitää ilmoit­taa etukä­teen. Tässä on kak­si ongel­maa. Ensik­sikin laaduk­si kel­paa vain se, mitä tilaa­ja on osan­nut vaa­tia. Jos joku tar­joa­ja kek­sii jotain aivan uut­ta, sitä ei voi ottaa huomioon, kos­ka kri­teer­iä ei mainit­tu asiakirjoissa.

Toinen ongel­ma on, että lait­taa laatukri­teereik­si mitä hyvän­sä, lop­putu­los on, että yksi voit­taa ja muut tekevät val­i­tuk­sen. Ne tekevät val­i­tuk­sen, vaik­ka asia olisi ihan selvä, kos­ka kil­pail­i­jan liike­toim­intaa kan­nat­taa vahingoittaa.

Päätös laadus­ta siir­tyy maan parhaille sosi­aal­i­toimen asiantun­ti­joille, eli markki­natuomiois­tu­imen ja hallinto­tuomiois­tu­imen tuo­mareille. En tiedä, miten sosi­aal­i­toimen laat­ua on oikeusti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa opetet­tu, mut­ta eri taval­la kuin muualla.

Tur­val­lis­in­ta on siis pan­na kri­teerik­si vain se hinta.

Hyvä, myön­nän, että jos pienel­lä kun­nal­la olisi käytössään maan paras asiantun­te­mus ja tämä asiantun­ti­ja tek­isi vuo­den töitä, saataisi­in aikaan kil­pailu­tus, jos­sa ei olisi näitä ongelmia. Tosin sil­loinkin hävin­neet valit­taisi­vat vain, kos­ka kil­pail­i­jan liike­toimien hait­taami­nen kan­nat­taa aina, vaik­ka mitään syytä val­i­tuk­seen ei olisikaan. Valit­ta­mi­nen ei mak­sa juuri mitään. Jos aiheet­tomas­ta val­i­tuk­ses­ta jou­tu­isi mak­samaan siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, niitä tulisi mur­to-osa nykyisestä.

Mut­ta jos kun­ta halu­aa, se voi pan­na han­k­in­nan edel­ly­tyk­sek­si val­takun­nal­lisen laa­tusu­osi­tuk­sen nou­dat­tamisen. Tämän se voi tehdä ilman, että laa­tusu­osi­tus­ta kir­jataan lakiin.

Älyt­tömintä mitä voi kuvitel­la on, ettei kil­pailus­sa saa käyt­tää tietoa siitä, että tar­joa­ja on tuot­tanut sut­ta ja sekun­daa aiem­mis­sa han­kkeis­saan, elleivät ne ole aiheut­ta­neet liike­toim­intakiel­toa. Mik­si ei saa? Jos minä val­it­sen rav­in­to­laa, voin kat­soa netistä pait­si kehu­via myös moit­tivia arvioi­ta. Kun ostan tuotet­ta, kat­son netistä, onko siitä ollut val­i­tuk­sia. Mukaan saa ottaa vain ne ref­er­enssit, joi­ta tar­joa­ja itse esit­tää, eikä se tietenkään esitä totaal­isia epäonnistumisiaan.

Transak­tiokus­tan­nuk­set hyvässä han­k­in­nas­sa ovat niin mah­dot­to­mia, että vii­sain­ta on olla osta­mat­ta ja tehdä itse. Näin kan­nat­taa ehdot­tomasti tehdä.

Muus­sa tapauk­ses­sa van­huk­set kär­sivät. Ja kaik­ki muutkin.

Jos han­k­in­ta­la­ki koskisi myös yri­tyk­siä, jot­ka osta­vat jotain toisil­taan, tämä maa menisi konkurssiin. 

Kun­nan ei kan­na­ta ostaa palvelu­ja vaan tehdä ne itse. Sääli.

Kokoomus, han­k­in­ta­la­ki on tei­dän aikaansaannoksenne.

LISÄYS 1.2.-18 klo 7:15

On tässä vielä muu­takin. Lehti­ti­eto­jen mukaan jotkut toim­i­joista väären­tävät henkilövuorolis­to­ja osoit­taak­seen, että ovat nou­dat­ta­neet sopimus­ta. Vuorolis­toille pan­naan näi­den tieto­jen mukaan haa­muhenkilöitä, jot­ka eivät tosi­asi­as­sa ole työvuorossa. Jos tämä pitää  paikkansa, asia kuu­luu min­un järkeni mukaan poli­isille. Sehän on ilmi­selvä petos.