sote, Vaalilupausten kommentointia, Vaalipuheiden arviointia, _

Miksi hoitajamitoitus kannattaa määritellä vanhuksen kunnon, ei keskiarvon perusteella.

Kun viesti ei mennyt perille, yritän nyt vielä kerran selostaa, miksi kiinteä, kaikkia erikuntoisia vanhuksia samalla tavalla kohteleva henkilömitoitus on haitallinen, haaskaa rahaa ja johtaa vanhusten huonoon hoitoon. On tärkeätä parantaa vanhusten hoidon laatua ja voi olla perusteltua palkata todella 4 500 hoitajaa lisää, mutta se ei tarkoita silti, että sääntöjen pitäisi olla sellaisia, että ne johtavat typerään käyttäytymiseen. Ympärivuorokautiseen…

Jatka lukemista

sote, Vaalilupausten kommentointia, Vaalipuheiden arviointia, _

Voi Petteri, minkä teit!

Kokoomus ja Petteri Orpo jäivät vähän yksin kysymyksessä, pitäisikö vanhustenhuoltoon tulla tiukka ja joustamaton mitoitus seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohtaan. Nyt Petteri on muuttanut mieltään, varmaankin koska vaalit ovat lähellä ja pääministerin paikka on uhattuna. Jos tällainen vanhempi poliitikko saa neuvota nuorempaansa, tuo ei kannata. Jos olet ensin suututtanut ihmiset olemalla yhdellä kannalla, et saa menettämiäsi tukijoita kertomalla, että olit…

Jatka lukemista

sote, _

Onko vanhustenhuollon palvelujen ongelman ydin hankintalaissa?

Vanhustenhuollon palveluissa on vakava ongelma palvelujen laadussa. Edellisessä postauksessani sanon, että henkilöstömitoituksen normittaminen ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa ratkaista asiaa, koska tulemme samalla normittaneeksi toimintatavat. Vanhusten huollon ostopalvelut toimisivat (ehkä) melko hyvin, jos käytössä olisi palveluseteli, jonka päälle saisi maksaa enemmän, jos haluaa parempaa. Vanhus itse ei ehkä ole aina hyvä toimija, mutta monella on lapsia. Potilas muuttuisi asiakkaaksi.…

Jatka lukemista

sote, _

Miksi en aikanaan pannut henkilöstömitoitusta asetukseen?

Kun joskus vuosituhannen alussa oli peruspalveluministeri, nousi suuri kohu vanhusten hoidon tasosta. Silloin ongelmana eivät olleet yksityiset palvelut vaan kunnalliset. Laaditutin pikavauhtia vanhusten huollon laatusuositukset. Niissä oli myös suositukset henkilöstömitoitukseksi. Minua vaadittiin julkaisemaan se asetuksena, mutta en julkaissut. Sen sijaan sanoin, että jos näitä ei aleta ottaa vakavasti, muutamme otsikon asetukseksi. Siihen aikaan ministeriön asetuksenanto-oikeus oli vähän vapaamielisempi. Miksi en…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, sote, Talouspolitiikka, Tekoäly

Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palkkaeroja kuulee puolustettavan sillä, että ne kannustavat ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla. En ole tästä vakuuttunut. Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on  riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja. Palkkaeroilla on myös toinen merkitys. Ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja. Jos autokaupassa yritettäisiin myydä Ladoja ja Mersuja samalla hinnalla, Mersut…

Jatka lukemista

sote, _

Mitä soten raunioille?

Alkaa näyttää siltä, että hallituksen sote-esitys kaatuu eduskunnassa. Maakunnissa tehty työ soten eteen ei menisi hukkaan, vaikka nyt ei tulisi valmista, sillä jokseenkin kaikille on selvää, että maakunta on oikea yksikkö hoitamaan julkista terveydenhuoltoa – paljon oikeampi kuin kunnat, joiden mediaanikoko on 6 000 asukasta. Lähes yhtä yleinen on käsitys, että 18 maakuntaa on liikaa, koska pienimmät niistä ovat elinkelvottoman…

Jatka lukemista

sote, _

Kalliiden lääkkeiden hinnoittelu

Jouduin Suomi-Areenassa kinaan kahden eri lääketehtaan edustajien kanssa siitä, miten harvinaisiin tauteihin tarkoitetut lääkkeet pitää hinnoitella. Kesästä johtuvasta viivästyksestä johtuen kirjoitan vasta nyt auki, mitä yritin sanoa. Seuraavassa oletetaan, että käytettävissä olisi täydellinen tieto lääkkeen tuottamasta terveyshyödyistä eri potilaille. Jos tämän oletuksen epärealistisuus kiusaa, voi ajatella, että kyse on maksajan käsityksestä terveyshyödystä, koska se ratkaisee, oli tämä käsitys miten väärä…

Jatka lukemista

sote, _

Sata miljoonaa riittäisi terveydenhuollon korjaukseen.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimpia. Hoidon taso on hyvä – jos esimerkiksi keksii sairastua syöpään, se kannattaa tehdä Suomessa, ellei ole todella rikas. Kun järjestelmä on jo yksi maailman kustannustehokkaimpia, siitä on vaikea tehdä millään soteuudistuksella sekä parempaa että halvempaa. Yksi paha vika meillä kuitenkin on, joka rampauttaa koko järjestelmää. Terveyskeskuksista puuttuu noin tuhat lääkäriä. Siksi jonot ovat pitkiä,…

Jatka lukemista

sote, _

Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?

Koska epäiltiin, että yksityiset sotekeskukset ryhtyvät kuorimaan kermaa ja ottavat potilaikseen vain helppoja tapauksia, päätettiin, että niiden on tarjottava täydet palvelut. Näin tultiin samalla rajanneeksi kaikki pienet toimijat pois niin, että meillä tulee alussa olemaan todennäköisesti vain neljä valtakunnallista toimijaa ja aika pian vain kaksi, koska neljän toimijan oligopoli ei voi olla pysyvä tilanne. Kaksi ostaa muut pois niin kuin…

Jatka lukemista

sote, _

Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruotsissa on parhaat tulokset yksityistämisestä saatu elektiivisten hoitojen, esimerkiksi lonkkaleikkausten kilpailutuksesta. Niihin ei liity sanottavia kannustinvirheiden ongelmaa, koska potilaiden hoidon tarve on ensin määritelty julkisessa terveydenhoidossa, joka kilpailuttaa hoidot. Sairaalat eivät voi siis hankkia potilaita alentamalla hoidon kriteereitä. Yksityiset sairaalat ovat osanneet järjestää toimintansa tehokkaammin ja ovat siksi päässeet alempiin kustannuksiin. Hoidon laatu on turvattu tumpeloineista koituvilla ankarilla sanktioilla. Lopputuloksena…

Jatka lukemista