Mikä on muuttunut (2)
Palveluyhteiskunta ei kestä verotusta
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu korkeaan verotukseen. Vuosisadan alun talousasiantuntijoiden ennustuksista huolimatta tämä ei ole lamauttanut taloutta. Korkean verotuksen maat ovat menestyneet taloudellisesti jopa paremmin kuin matalan verotuksen maat, mutta tämän osalta on parempi olla väittämättä mitään kausaliteetista. Lue lisää
Mikä on muuttunut(1)?
(Laitan tämän luvun tänne kahtena palana, jottei postauksesta tulisi liian pitkää)
Sosiaaliturvamme vaatii perusteellista, sen koko rakenteisiin käyvää uudistusta. Järjestelmämme toimi taloudellisen tehokkuuden kannalta loistavasti 1980-luvulla, mutta huonosti nykymaailmassa. Se tuotti korkeatasoista sosiaalista turvallisuutta ja tasa-arvoa verrattain vähin kustannuksin. Toisin kuin talousteoriat ennustavat, hyvinvointiyhteiskuntamme ei tuottanut juurikaan työttömyyttä eikä tuloerojen tasaaminen häirinnyt työmarkkinoiden toimintaa. Mikä siis on muuttunut? Lue lisää
Työnantajan matalapalkkatuki
Rakenteellinen työttömyys johtuu siitä, että osalle työvoimaa ei löydy sellaista palkkatasoa, jolla työnantajan kannattaisi työtön palkata ja työntekijän kannattaisi ottaa työ vastaan. Jos palkka on liian pieni, työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Jos palkkaa nostetaan, työnantajan ei kannata henkilöä palkata, koska hänen tuottavuutensa on pienempi kuin vaadittu palkka. Rakenteellista työttömyyttä voi aiheuttaa myös se, että työehtosopimus määrittelee palkan liian korkeaksi suhteessa työntekijän tuottavuuteen. Pienemmälläkin palkalla työ kyllä kannattaisi ottaa vastaan, mutta pienempää palkkaa ei saa maksaa. Tästä liian korkean minimipalkan ongelmasta joskus voi olla kyse haja-asutusalueilla, mutta työehtosopimusten palkkavaatimukset eivät juuri ole syynä kasvukeskusten työttömyyteen. Lue lisää
Osatyökykyisten tukeminen(2)
Työllistämistuki eli palkkatuki
Työllistämistukea maksetaan työnantajalle, joka työllistää vaikeasti työllistyvän henkilön. Tuki on varsin runsaskätinen. Perustuki on työmarkkinatuen suuruinen, eli ansiotuloja ja työmarkkinatukea saa tavallaan samanaikaisesti, mutta työmarkkinatuki kierrätetään työnantajan kautta[1]. Yleensä tuki kuitenkin maksetaan vielä 60 prosentilla korotettuna, eli työmarkkinatuke ei vain jatku vaan peräti jän viikontyömarkkinatuella olevan työllistyessä tukityöhön. Palkkatuki on tehokas keino työllistää vaikeasti työllistyviä. Tarkoituksena tietysti on, että kymmenen kuukauden työllistymisjakson jälkeen tukityöllistetty pystyy jatkamaan avoimilla työmarkkinoilla. Työllistämistuki noudattaa vähän ylimitoitetustikin periaatetta, että tuottavuusvajauksesta kärsivät on voitava kombinoida tulonsiirtoja ja ansiotuloja. Koska tuki maksetaan työnantajalle eikä työntekijälle, järjestely ei käytännössä toimi silpputyömarkkinoilla, jotka kuitenkin voisivat olla monelle ensimmäinen askel työmarkkinoille. Lue lisää
Työttömän verokortti
Eräs syy työttömien haluttomuuteen tehdä keikkatöitä opiskelijoiden tapaan on pelko siitä, että pieni työkeikka ei ainoastaan leikkaa työttömyyskorvausta, vaan saa sen viivästymään, koska kaikki mahdollisia tietoja työsuhteesta ja varmuutta sen päättymisestä ei ole toimitettu työttömyyskassalle tai Kelaan asianmukaisesti. Viivästysten määrää pyritään vähentämään tiedonkulkua parantamalla. Minä haluaisin tehdä sen toisin. Lue lisää
Riittääkö perusturva?
Laskelmani ruokakorin hinnasta ei ollut tarkoitettu osoittamaan, että perusturvalla elää mukavasti, koska toki ihminen tarvitsee muutakin kuin ruokaa. Mutta jatketaan laskelmaa. Lähdetään siitä, että ruoka ja juomat maksavat 140 euroa kuussa; syödään vähän säästeliäämmin mutta ei käytetä alkoholia juuri lainkaan. Lisätään vähän muita menoja.
Kuukausikortti 40 €
Puhelin 20 €
Vaatteet 40 €
Televisiolupa 10 €
Hygienia, lääkkeet 30 €
Pientä satunnaista 30 €
Yhteensä 170 €
Tästä tulee yhteensä 310 €. Perusturva on yksinäiseltä aikuiselta 417 euroa/kk, joten muihin menoihin jää 100 euroa kuussa. Koko budjetti on tässä, jos polttaa askin tupakkaa päivässä. Lue lisää
Osatyökykyisten tukeminen
(Tästä luvusta on tulossa niin pitkä, että panen sen tänne puolikkaana)
Jaoimme SATA-komiteassa työttömät kolmeen ryhmään:
1) Henkilöt, joilla ei ole työkykyä jäljellä lainkaan.
2) Henkilöt, joiden työkyky on alentunut, mutta sitä on kuitenkin jäljellä.
3) Täysin työkykyiset työttömät.
Näistä kategorioista ensimmäinen ja kolmas olivat periaatteessa yksinkertainen asia, mutta tuo keskimmäinen tuotti paljon päänvaivaa.
Työkyvyttömille takuueläke
Kokonaan työkyvyttömien sosiaaliturva ei muodosta mitään kannustinongelmaa, koska ei tarvitse kannustaa enää mihinkään. He kuuluvat eläkkeelle. Ansioeläkkeet ovat yleensä työkyvyttömyyseläkkeinäkin kunnollisia, sillä vaikka eläkettä on ehtinyt ansaita vain vähän aikaa, eläke lasketaan ikään kuin olisi jatkanut työelämässä 63-vuotiaaksi.[1] Tätä kutsutaan tulevan ajan karttumaksi. Jos sen sijaan on syntynyt vammaisena tai tullut työkyvyttömäksi ennen työelämään astumistaan, elää loppuikänsä pelkän kansaneläkkeen varassa. Kansaneläke riittää säälliseen elämään vielä jotenkin vanhuuseläkkeenä, kun kodin perushankinnat on ehtinyt tehdä aikaisemmin, mutta aika niukaksi jää elämä, jos on koko ikänsä pelkän kansaneläkkeen varassa. Lue lisää
Tulonjaon mittaamisen ongelmia
Tulonjaon mittareista Gini-kerroin on paras, mutta ei ongelmaton. Siinä on ongelmia sekä suurimpien että pienimpien tulojen kohdalla.
Viime aikoina pohjoismaiden Gini-kertoimet ovat vaihdelleen hyvin rajusti. Perinteisesti tasa-arvoisen Norjankin kohdalla se ylitti vuonna 2005 luvun 0,30, mikä on aika paljon pohjoismaalle. Kyse on satunnaisesti vaihtelevista pääomatuloista. YK näyttää julkistavan Gini-kertoimet liukuvina keskiarvoina, mutta tämäkään ei poista ongelmaa, koska tulojen vaihtelu vääristää ginikerrointa systemaattisesti ylöspäin. Tämä on helppo selittää esimerkillä. Oletetaan, että meillä on kolmen hengen kansantalous, joka koostuu henkilöistä A B ja C. Vuosina 1, 2 ja 3 A:n tulot ovat 100, 0 ja 0, B:n 0, 100 ja 0 sekä C:n 0, 0 ja 100. Mitattuna kolmen vuoden ajalta tulot ovat jakautuneet aivan tasan ja Gini-kerroin on nolla, mutta jokaisena vuonna tulot ovat jakautuneet maksimaalisen epätasaisesti niin, että Gini-kerroin saa arvon yksi. Lue lisää
Paljonko ruoka maksaa
Simputin huvikseni kalorilaskuria ja tein kuukauden ostoslistan, jolla yhden hengen pitäisi saada kuukauden ravinto. Tarkistin paikallisesta S-Marketista, paljonko tällaisesta ostoksesta joutuu maksamaan. Energiaa tässä on 2750 kcal/päivä, ja valkuaisaineitakin vähän liikaa, joten pieneen hävikkiin on varaa. Tämä ei ole mikään ravinto-opillinen suositus, vaan laskelma siitä, mitä ruoka maksaa.
Oletin alkoholia käytettävän keskimääräisesti eli vajaat 10 ltr. puhdasta alkoholia vuodessa. Se syntyy esimerkiksi pullolla olutta päivässä ja pullolla viiniä viikossa. Tämä ruokakori maksaa noin 200 euroa, ilman alkoholia noin 140 euroa. Lue lisää
Tuloerojen kasvu
Kaksi kuvaa köyhyyden kehityksestä.
Käytettävissä olevien kulutusyksikköä kohden laskettujen kotitalouden reaalitulojen kasvu1990-2007 tulodesiileittäin (Tämä taulukon luvut on korjattu samoin kuin koko teksti tältä osin)
| 1 | 12,1 % |
| 2 | 15,5 % |
| 3 | 20,7 % |
| 4 | 24,8 % |
| 5 | 27,8 % |
| 6 | 29,3 % |
| 7 | 32,2% |
| 8 | 36,1 % |
| 9 | 40,8% |
| 10 | 82,7% |
| Ylin 1% | 214,2 % |
| total | 40,8% |
Lähde tilastokeskus
http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2007/tjt_2007_2009-05-20_tau_004_fi.html
Huolimatta 90-luvunlamasta, suomalaisten käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat peräti 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2007. Tulojen lisäys jakautui hyvin epätasaisesti. Rikkaimman kymmeneksen tulot lähes kaksinkertaistuivat – ja ylimmän prosentin peräti kolminkertaistuivat – kun taas alimman kymmeneksen tulot kasvoivat vain 13 prosenttia. Joku lukee tämän niin, että köyhät syrjäytyivät yhä pahemmin muusta väestöstä; toiset taas niin, että köyhimpienkin tulotaso kuitenkin nousi 12 prosenttia eli köyhät eivät köyhtyneet vaan rikastuivat edes vähän. Lue lisää
