Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?
Kun perjantain järkytyksestä alkaa pikkuhiljaa palata työkykyiseksi, on katsottava, mitä Oslon kammottavista tapahtumista opimme. On paljon tärkeämpää etsiä syitä kuin syyllisiä.
On tunnetasolla aivan eri asia, jos viattomat ihmiset kuolevat tarkoituksellisen väkivallan uhreina kuin jos he kuolisivat onnettomuudessa. Vanhempien ja meidän kaikkien olisi ollut helpompi hyväksyä, jos sata demarinuorta olisi ollut tilauskoneella matkalla demarileirille Itävaltaan ja kone olisi syöksynyt matkalla maahan. Yhtä kuolleita he silti olisivat olleet. Nuori elämä olisi päättynyt ennenaikaisesti.
Lue lisää
Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina
Kun työt tuolla Lahden suunnassa vähän helpottavat, pääsen taas SATA-komiteaa käsittelevän kirjan ääreen. Tässä taas kirjaan luonnosteltua tekstiä:
======
‘Kaikki aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetty raha olisi nähtävä investointina, siis kurssittaminen, tukityö, kuntouttava työtoiminta ja muut toimenpiteet, jotka tähtäävät työttömän työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen. Nämä toimenpiteet maksavat, mutta julkinen talous saa omansa takaisin, jos niiden seurauksena tarve tulonsiirtoihin vähenee ja verotulot kasvavat. Investoinnit kannattaa suunnata niin, että niiden tuotto on mahdollisimman suuri. Tämä ajattelutapa johtaa melkoisiin muutoksiin toimenpiteiden suuntaamisessa. Lue lisää
Katala takuueläke
SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että takuueläke on huono ratkaisu. Takuueläke on 685 euron minimieläke. Jos saa niin vähän ansioeläkettä, että ansioeläke ja kansaneläke yhteensä ovat alle 685 euroa, saa erotuksen eläkkeen täydennyksenä. Tällä tavalla nostetaan varsin pienin kustannuksin kaikista köyhimpien eläkeläisten asemaa. Veirton mukaan tämä synnyttää turhia epäkohtia.
Väärin se on hänen mukaansa siksi, että yrittäjät voivat keinotella maksamalla liian vähän eläkemaksuja. Yrittäjän eläketurva ja sen kautta myös eläkemaksut perustuvat hänen itsensä ilmoittamaan tulotasoon. Ongelmana on, että jotkut yrittäjät ilmoittavat tulonsa kovin pieniksi, jolloin he säästävät eläkemaksuissa ja saavat vastaavasti huonon eläkkeen. Yrittäjä on voi olla niin ketku, että säästääkin vanhuuden varalle pankkiin tai osakkeisiin ja saa siksi sekä takuueläkkeen että pääomatuloja.
Ei voi. Jotta tämä onnistuisi, yrittäjän pitäisi ilmoittaa tulonsa alle 500 euroksi kuukaudessa. Ei mene läpi. Tämä onnistuisi korkeintaan, jos olisi ollut 20 vuotta kotirouvana ansaitsematta eläkettä ja aloittaisi työuran yrittäjänä joskus lähes viisikymppisenä. Takuueläkkeen piiriin ei pääse, jos on koko elämänsä ajan yhdeksän vuotta töissä 1500 euron kuukausipalkalla. Lue lisää
Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?
Suomessa on 136 kasvatustieteen professoria. Se on valtaisa tutkimuspanos, mutta tutkittavaa riittää ja aihe on tärkeä, joten panostus varmaankin kannattaa. Jos tällainen professorien armeija tutkii kasvatusta ja koulutusta, voisi kohtuudella odottaa jotain panosta yksinkertaisiin, mutta tärkeisiin – ja taloudellisesti erittäin merkittäviin – kysymyksiin. Tällaisiin esimerkiksi haluaisi vastauksen: Lue lisää
Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)
SATA-komitean ensimmäisistä kokouksista alkaen oli selvää, ettei komiteassa kannattanut perustulosta puhua; lähes jokainen aloitti puheenvuoronsa korostamalla, että sosiaaliturvan tulee perustua syyperusteisiin etuuksiin. Uskoin vähemmästäkin, enkä ottanut koko asiaa asiaa esille komiteassa. Silti maineestani perustulon ajajana oli työlleni SATA-komiteassa huomattavaa haittaa. Vähän jokaista esitystäni epäiltiin siitä, että perustulon peikko piileksii jossain. Sosiaaliturvan sekasotkua setviessä kuitenkin aika monta kertaa tuli ikävä perustuloa. Se olisi perustulon avulla paljon yksinkertaisempaa. Lue lisää
Miksi asumista pitää tukea?
Joskus kansantaloustiedettä opiskellessani löysin tenttikirjasta tutkimustuloksen, jossa oli kyselty asumistuen saajilta Yhdysvalloissa, miten he arvostaisivat asumistukea, jos sitä ei olisi pakko käyttää asumiseen. Kuinka paljon pienempään tukeen he tyytyisivät, jos tuki pysyisi sama, vaikka he muuttaisivat pienempään asuntoon ja käyttäisivät erotuksen vaikkapa ruokaan ja vaatteisiin. Tuon tutkimuksen vastaajat olivat valmiita vaihtamaan asumistuen dollarin seitsemäänkymmeneen senttiin vapaasti käytettävää rahaa. En tuota tenttikirjaa löydä enää mistään tarkistaakseni, miten kysely oli tehty, mutta tuota tarkkaa lukua lukuun ottamatta asia on muutekin selvä. Loogisesti ajatteleva tuen saaja arvostaa vapaasti käytettävää rahaa enemmän kuin tukea, jonka käyttötarkoitus on määrätty. Miksi ei arvostaisi, koska onhan raha tasaisesti vähintään yhtä hyvä vaihtoehto: sen voi käyttää sentilleen samalla tavalla kuin asumistuen, mutta sen voi käyttää myös muualla tavalla, jos katsoo tarvitsevansa jotain muuta kipeämmin kuin väljää asuntoa. Lue lisää
Likinäkö vie näkemyksen
Minusta tuli aikanaan sosiaalipoliitikko täysin vahingossa vuonna 1993. Kansa oli lähettänyt minut eduskunnasta vuorotteluvapaalle ja elätin itseni luennoimalla ja kirjoittamalla sekä tekemällä pieniä tilaustutkimuksia. Eräänä päivänä sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski soitti ja halusi tilata minulta selvityksen siitä, mitä ratkaisuja sosiaaliturvan sen hetkinen kriisi edellytti. Vastasin, etten tiedä asiasta mitään, johon hän totesi, että se on vain hyväksi. Hänen virkamiehiltään, jotka tietävät kaiken, ei tule mitään esityksiä. Kuuskoski ei jäänyt selvitystäni odottelemaan vaan erosi linjariidan vuoksi, mutta minulta tuli moniste nimeltä ”Sosiaaliturva ja talouden kriisi”. En mielelläni muistele kaikkea, mitä siihen aloittelevana sosiaalipoliitikkona kirjoitin, mutta toisaalta myös moni uudistus, jota pidin monisteessa välttämättömänä, on sen jälkeen toteutunut – tosin ei sen monisteeni ansiosta. Lue lisää
Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa
(Olen kirjoittanut tämän muistinvaraisesti ilman mahdollisuutta tarkistaa tietoja. Siksi teksissä saattaa olla asiavirheitä, joita korjaan sitä mukaa kun niitä löytyy)
Lapsilisäjärjestelmä kehittyi Suomessa perhepalkkajärjestelmästä. Osa työnantajista maksoi (miespuolisille!) työntekijöille korotettua palkkaa, jos näillä oli huollettavia lapsia. Kun perhepalkkajärjestelmä haluttiin ulottaa kaikkiin palkansaajiin, oli pakko ottaa käyttöön työnantajien välinen lapsilisämenojen tasaus, jotta lapsilisän maksuvelvollisuus ei johtaisi monilapsisten perheiden elättäjien syrjintään työhönotossa. Lue lisää
Hoidokista asiakkaaksi
Suomi poikkeaa useimmista maista siinä, ettei meillä vastuu vanhustenhoidosta ole lapsilla vaan yhteiskunnalla. Maailmassa tavallisin tapa järjestää vanhusten hoito on velvoittaa lapset – joko lain tai perinteen voimalla – huolehtimaan vanhemmistaan. Lailla asia on järjestetty näin esimerkiksi Virossa. Japanissa vanhusten hoidosta on vastuussa vanhimman pohjan vaimo; jostain syystä perheiden esikoispojat jäävät usein naimattomiksi. Kansantaloudellisesti ajatus, että joku lapsista tai heidän puolisoistaan jää kotiin hoitamaan vanhuksia, on tehoton, koska se vie yhden ihmisen koko työpanoksen. Velvollisuuden voi kuitata myös ostamalla rahalla hoito vanhainkodista. Tämä vaihtoehto on taloudellisesti tehokas, mutta monissa tapauksissa kovin epäoikeudenmukainen. Jotkut vanhuksista elävät vanhuutensa terveinä ja toimeliaina ja kaatuvat saappaat jalassa, toiset taas elävät dementoituneita kokoaikaisen hoidon varassa parikymmentä vuotta. Lue lisää
Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto
(Kirjoitus on julkaistu kolumnina lääkärilehdessä)
‘Terveydenhuollon maksuja yritetään pitää kohtuullisina maksukatoilla. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen katto on 633 euroa ja lääkekulujen 672, 70 euroa vuodessa. Huonolla onnella voi siis joutua maksamaan terveydenhuoltomenoina yli 1300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laatia ehdotus näiden maksukattojen yhdistämisestä. On itse asiassa kolmaskin katto matkakuluille, mutta tämä jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.
Jos mistään ei löydy lisää rahaa, yhdistetty maksukatto tulisi olemaan tasollaan korkeampi kuin kumpikaan erillisistä katoista eli noin 860 euroa. Ne häviäisivät, joilla on paljon lääkekuluja mutta ei sanottavasti hoitokuluja tai päinvastoin. Häviäjiä olisi paljon ja voittajia vähän. Lue lisää
