Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä

Menot

Perusnormi        488 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1138 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40
Yhteensä          966,40

 

Maksetaan toimeentulotukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäytyy työstä, ja toimeentulotukea alennetaan 20 %, toimeentulotukilaskelma näyttää tältä:

Menot

Perusnormi        390,40 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1040,40 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40

Yhteensä          966,40

Maksetaan toimeentulotukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Lue lisää

Kotiäidit osa-aikatyöhön?

21.11.2012 · Aihe SATA-komitea, _ · 44 Kommenttia 

Pääministeri on tuonut Ruotsista tuliaisiksi ajatuksen, että kotiäidit pitäisi saada kotihoidontuelta mieluummin osa-aikatyöhön kansantalouden kakkua kasvattamaan ja veroja maksamaan.

Esitin Sata-komiteassa, että pienten lasten vanhempien osa-aikatyö tehtäisiin edes taloudellisesti mahdolliseksi, vaikka päätösvalta jäisikin perheille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syrjittyä. Kotihoidon tuen menettää kokonaan ja päivähoidosta joutuu maksamaan yleensä täyden hinnan. Esitin, että voisi saada kotihoidontuesta puolet ja maksaa vain puolikasta päivähoitomaksua, jos lapsi on päivähoidossa vain osa-aikaisesti. Tämä on yksi niistä lukuisista esityksistä, jotka kokoomus silloin käytännössä torjui. Lue lisää

Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?

25.7.2011 · Aihe SATA-komitea, _ · 293 Kommenttia 

Kun perjantain järkytyksestä alkaa pikkuhiljaa palata työkykyiseksi, on katsottava, mitä Oslon kammottavista tapahtumista opimme. On paljon tärkeämpää etsiä syitä kuin syyllisiä.
On tunnetasolla aivan eri asia, jos viattomat ihmiset kuolevat tarkoituksellisen väkivallan uhreina kuin jos he kuolisivat onnettomuudessa. Vanhempien ja meidän kaikkien olisi ollut helpompi hyväksyä, jos sata demarinuorta olisi ollut tilauskoneella matkalla demarileirille Itävaltaan ja kone olisi syöksynyt matkalla maahan. Yhtä kuolleita he silti olisivat olleet. Nuori elämä olisi päättynyt ennenaikaisesti.
Lue lisää

Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

14.9.2010 · Aihe SATA-komitea · 108 Kommenttia 

Kun työt tuolla Lahden suunnassa vähän helpottavat, pääsen taas SATA-komiteaa käsittelevän kirjan ääreen. Tässä taas kirjaan luonnosteltua tekstiä:

======

‘Kaikki aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetty raha olisi nähtävä investointina, siis kurssittaminen, tukityö, kuntouttava työtoiminta ja muut toimenpiteet, jotka tähtäävät työttömän työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen. Nämä toimenpiteet maksavat, mutta julkinen talous saa omansa takaisin, jos niiden seurauksena tarve tulonsiirtoihin vähenee ja verotulot kasvavat. Investoinnit kannattaa suunnata niin, että niiden tuotto on mahdollisimman suuri. Tämä ajattelutapa johtaa melkoisiin muutoksiin toimenpiteiden suuntaamisessa. Lue lisää

Katala takuueläke

2.8.2010 · Aihe SATA-komitea · 78 Kommenttia 

SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että takuueläke on huono ratkaisu. Takuueläke on 685 euron minimieläke. Jos saa niin vähän ansioeläkettä, että ansioeläke ja kansaneläke yhteensä ovat alle 685 euroa, saa erotuksen eläkkeen täydennyksenä. Tällä tavalla nostetaan varsin pienin kustannuksin kaikista köyhimpien eläkeläisten asemaa. Veirton mukaan tämä synnyttää turhia epäkohtia.

Väärin se on hänen mukaansa siksi, että yrittäjät voivat keinotella maksamalla liian vähän eläkemaksuja. Yrittäjän eläketurva ja sen kautta myös eläkemaksut perustuvat hänen itsensä ilmoittamaan tulotasoon. Ongelmana on, että jotkut yrittäjät ilmoittavat tulonsa kovin pieniksi, jolloin he säästävät eläkemaksuissa ja saavat vastaavasti huonon eläkkeen. Yrittäjä on voi olla niin ketku, että säästääkin vanhuuden varalle pankkiin tai osakkeisiin ja saa siksi sekä takuueläkkeen että pääomatuloja.

Ei voi. Jotta tämä onnistuisi, yrittäjän pitäisi ilmoittaa tulonsa alle 500 euroksi kuukaudessa. Ei mene läpi. Tämä onnistuisi korkeintaan, jos olisi ollut 20 vuotta kotirouvana ansaitsematta eläkettä ja aloittaisi työuran yrittäjänä joskus lähes viisikymppisenä. Takuueläkkeen piiriin ei pääse, jos on koko elämänsä ajan yhdeksän vuotta töissä 1500 euron kuukausipalkalla. Lue lisää

Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?

25.6.2010 · Aihe SATA-komitea · 81 Kommenttia 

Suomessa on 136 kasvatustieteen professoria. Se on valtaisa tutkimuspanos, mutta tutkittavaa riittää ja aihe on tärkeä, joten panostus varmaankin kannattaa. Jos tällainen professorien armeija tutkii  kasvatusta ja koulutusta, voisi kohtuudella odottaa jotain panosta yksinkertaisiin, mutta tärkeisiin – ja taloudellisesti erittäin merkittäviin – kysymyksiin. Tällaisiin esimerkiksi haluaisi vastauksen: Lue lisää

Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)

1.4.2010 · Aihe SATA-komitea · 114 Kommenttia 

SATA-komitean ensimmäisistä kokouksista alkaen oli selvää, ettei komiteassa kannattanut perustulosta puhua; lähes jokainen aloitti puheenvuoronsa korostamalla, että sosiaaliturvan tulee perustua syyperusteisiin etuuksiin. Uskoin vähemmästäkin, enkä ottanut koko asiaa asiaa esille komiteassa. Silti maineestani perustulon ajajana oli työlleni SATA-komiteassa huomattavaa haittaa. Vähän jokaista esitystäni epäiltiin siitä, että perustulon peikko piileksii jossain. Sosiaaliturvan sekasotkua setviessä kuitenkin aika monta kertaa tuli ikävä perustuloa. Se olisi perustulon avulla paljon yksinkertaisempaa. Lue lisää

Miksi asumista pitää tukea?

1.4.2010 · Aihe SATA-komitea · 33 Kommenttia 

Joskus kansantaloustiedettä opiskellessani löysin tenttikirjasta tutkimustuloksen, jossa oli kyselty asumistuen saajilta Yhdysvalloissa, miten he arvostaisivat asumistukea, jos sitä ei olisi pakko käyttää asumiseen.  Kuinka paljon pienempään tukeen he tyytyisivät, jos tuki pysyisi sama, vaikka he muuttaisivat pienempään asuntoon ja käyttäisivät erotuksen vaikkapa ruokaan ja vaatteisiin. Tuon tutkimuksen vastaajat olivat valmiita vaihtamaan asumistuen dollarin seitsemäänkymmeneen senttiin vapaasti käytettävää rahaa. En tuota tenttikirjaa löydä enää mistään tarkistaakseni, miten kysely oli tehty, mutta tuota tarkkaa lukua lukuun ottamatta asia on muutekin selvä. Loogisesti ajatteleva tuen saaja arvostaa vapaasti käytettävää rahaa enemmän kuin tukea, jonka käyttötarkoitus on määrätty. Miksi ei arvostaisi, koska onhan raha tasaisesti vähintään yhtä hyvä vaihtoehto: sen voi käyttää sentilleen samalla tavalla kuin asumistuen, mutta sen voi käyttää myös muualla tavalla, jos  katsoo tarvitsevansa jotain muuta kipeämmin kuin väljää asuntoa. Lue lisää

Likinäkö vie näkemyksen

4.3.2010 · Aihe SATA-komitea, _ · 41 Kommenttia 

Minusta tuli aikanaan sosiaalipoliitikko täysin vahingossa vuonna 1993. Kansa oli lähettänyt minut eduskunnasta vuorotteluvapaalle ja elätin itseni luennoimalla ja kirjoittamalla sekä tekemällä pieniä tilaustutkimuksia. Eräänä päivänä sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski soitti ja halusi tilata minulta selvityksen siitä, mitä ratkaisuja sosiaaliturvan sen hetkinen kriisi edellytti. Vastasin, etten tiedä asiasta mitään, johon hän totesi, että se on vain hyväksi. Hänen virkamiehiltään, jotka tietävät kaiken, ei tule mitään esityksiä. Kuuskoski ei jäänyt selvitystäni odottelemaan vaan erosi linjariidan vuoksi, mutta minulta tuli moniste nimeltä ”Sosiaaliturva ja talouden kriisi”. En mielelläni muistele kaikkea, mitä siihen aloittelevana sosiaalipoliitikkona kirjoitin, mutta toisaalta myös moni uudistus, jota pidin monisteessa välttämättömänä, on sen jälkeen toteutunut – tosin ei sen monisteeni ansiosta. Lue lisää

Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa

27.2.2010 · Aihe SATA-komitea · 63 Kommenttia 

(Olen kirjoittanut tämän muistinvaraisesti ilman mahdollisuutta tarkistaa tietoja. Siksi teksissä saattaa olla asiavirheitä, joita korjaan sitä mukaa kun niitä löytyy)

Lapsilisäjärjestelmä kehittyi Suomessa perhepalkkajärjestelmästä. Osa työnantajista maksoi (miespuolisille!) työntekijöille korotettua palkkaa, jos näillä oli huollettavia lapsia. Kun perhepalkkajärjestelmä haluttiin ulottaa kaikkiin palkansaajiin, oli pakko ottaa käyttöön työnantajien välinen lapsilisämenojen tasaus, jotta lapsilisän maksuvelvollisuus ei johtaisi monilapsisten perheiden elättäjien syrjintään työhönotossa. Lue lisää

Seuraava sivu »