Maapohjan kiinteistöveroa kannattaa nostaa vaiheittain
Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
====
Kaupunkimaa on pinta-alaa kohden paljon arvokkaampaa kuin muuten samanlainen maa kaupunkien ulkopuolella. Kenelle tuo arvonnousu kuuluu?
Maapohjan arvonnousu ei kuulu kenellekään, joten se kuuluu kaikille eli yhteiskunnalle. Tai se kuuluu kaupungille, koska kaupungin rakentuminen juuri siihen paikkaan on tehnyt maasta arvokkaan. Lue lisää
Huumepolitiikka tulee uudistaa
Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
====
Suomessa laki suhtautuu ankarasti huumeiden käyttöön. Sen seurauksena huumeita yhteenlaskettuna käytetään Suomessa selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, mutta huumeista aiheutuvat ongelmat – esimerkiksi huumekuolemat – ovat yhtä yleisiä tai yleisempiä kuin maissa, joissa huumeita käytetään enemmän. Teemmekö jotain väärin? Ankara huumepolitiikka näyttääkin tähtäävän enemmän yleisen mielipiteen miellyttämiseen kuin huumeongelman lieventämiseen. Lue lisää
Valikoivaan asevelvollisuuteen
Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
===
Yleiseen asevelvollisuuteen liittyy Suomessa suuria tunteita ja perinteitä. Kuitenkin suureen miesvahvuuteen perustuva huonosti varustettu armeija kuuluu menneisyyteen. Yleistä asevelvollisuutta ylläpitäviä maita on maailmassa aika vähän. Ymmärtääkseni myös kenraalit haluaisivat pienentää reserviä ja varustaa sen vastaavasti paremmin. Lue lisää
Kaupunkiseuduilla kunnat yhteen tai verotusoikeus seutuhallinnolle
Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
=====
Kunnat muodostavat Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan ytimen. Se toimii suunnilleen oikein, jos eri kunnissa on rikkaita ja köyhiä, terveitä ja sairaita suunnilleen samassa suhteessa. Näin on kaupunkiseuduilla, jos tarkastellaan koko seutua, mutta tämä ei toteudu muuttotappioalueilla eikä kuntien välillä kaupunkiseutujen sisällä.
Haja-asutusalueiden kuntien ongelmat on ratkaistu mittavilla valtionosuuksilla – jäljelle on jäänyt vain pienen kuntakoon aiheuttama haavoittuvuus. Kaupunkiseutujen sisällä käydään rajua taistoa hyvistä veronmaksajista ja siitä, miten kalliit, paljon palveluja käyttävät asukkaat saataisiin häädetyiksi naapurikuntiin. Keinona tässä on asuntopolitiikka ja esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden kyykyttäminen laittoman pitkissä jonoissa, asunnottomuusongelman jättäminen kylmäverisesti hoitamatta ja lakisääteisten vammaispalvelujen laiminlyöminen. Lue lisää
Vanhukset hoidokeista asiakkaiksi
Valtio tukee kuntien vanhustenhoitoa varsin suurin summin. Esimerkiksi 85 vuotta täyttäneestä asukkaasta kunta saa yli 20 000 euroa vuodessa valtionosuutta. Tuki perustuu vain vanhuksen ikään, ei hänen kuntoonsa. Joku elää terveenä satavuotiaaksi, toinen joutuu dementiahoitoon 62-vuotiaana vuosikausiksi. Laitoshoitoon joutuva vanhus maksaa kunnalle lähes yhtä paljon kuin opettajan palkkaaminen peruskouluun. Siksi moni vanhus jää huonolle hoidolle. Lue lisää
Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa
Verotusta suunniteltaessa ei pidä tuijottaa vain tulonjako vaan tulee tarkastella myös sen vaikutusta kuluttajien, yritysten ja työntekijöiden valintoihin. Suomen talouden rakenteellisia ongelmia on huonotuottoisen työn syrjäytyminen työmarkkinoilta. Huonotuottoisella työllä tarkoitan työtä, josta kuluttajan ja/tai työnantajan ei kannata maksaa kovin paljon. Tämä ongelma vaivaa kaikkia europplaiaisa hyvinvointivaltioita. Sen korjaamiseksi on esitetty ja 20 vuotta sitten kaiken verotuksen – sosiaaliturvamaksut mukaan luettuna – poistamista minimipalkan tasolta (Drese, J. and Malinvaud, E. (1994) “Growth and Employment: the Scope of a European Initiative”, European Economic Review, 38, 3/4, April.) Lue lisää
Vapaaehtoinen pyörätie
Pyöräilyn edistäminen on lähinnä kuntien asia, mutta valtiolta tarvittaisiin muutos liikennemerkkiasetukseen niin, että olisi käytössä myös vapaaehtoisen pyörätien merkki. Itävallassa se on tehty jalkakäytävän merkistä, jossa on lisäkilpenä ”Pyöräily sallittu”. Lue lisää
Vastuu Helsingin seudun tie- ja raideinvestoinneista seudun kunnille
Tämä artikkeli on osa henkilökohtaisen vaaliohjelmani laatimista. Tämä artikkeli korvaa samaa aihetta käsitelleen artikkelin ”Tie- ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle”, josta tuli niin osuvaa kritiikkiä, että päätin kirjoittaa sen uudestaan.
—
Helsingin seudulle on tulossa seuraavien 25 vuoden aikana runsaat 400 000 uutta asukasta. Se tarkoittaa kahden Tampereen verran uusia asuntoja. Kolmas tampereellinen tarvitaan asumisväljyyden kasvuun, tai niin ainakin kaavaillaan. Lue lisää
Rautateiden kapasiteetista maksimaalinen hyöty
Rautatieliikenteen oikea hinnoittelu on ollut pitkään kansantaloustieteilijöiden päänvaiva. Syynä on se, että rautatieliikenne on lähes aina luonnollinen monopoli ja että sen kustannusrakenne on hankala. Pääosa kustannuksista on kiinteitä – maksua siitä, että ratayhteys on olemassa ja että juna kulkee – ja pieni osa muuttuvia eli maksua siitä, että junassa on matkustajia tai näitä on peräti niin paljon, että junaan on liitettävä vaunu lisää. Lue lisää
Tie ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle
Valtiovarainvaliokunnan siltarumpujaosto (liikennejaosto) on eduskunnan masentavin elin. Erilaisten maakunnallisten liittoutumien avulla siirrellään tierahoja omaan vaalipiiriin. Aika heppoisin perustein joitakin suuriakin hankkeita on rahoitettu. Vaikka rahoja jaettaisiin sivistyneesti ja objektiivisesti asiantuntemuksen perusteella, järjestelmä ei ole hyvä. Yleensäkään en pidä mankumisorganisaatioista.
Olisi paljon parempi siirtää valtion nyt liikenneinfraan käyttämät investointirahat kunnille/maakunnille ilman korvamerkintää ja jättää infran rahoittaminen kunnalliselle/maakunnalliselle tasolle. Rahat voitaisiin jakaa joko asukasluvun tai vaihtoehtoisesti asukasluvun ja väestön lisäyksen perusteella, sillä toki kasvava väkimäärä edellyttää investointeja. Lue lisää
