Terveisiä Berliinistä 5: värit
Kävimme katsomassa Unescon maailmanperintökohdetta, Bruno Tautin suunnittelemaa sosiaalisen asuntotuotannon aluetta Hufeisensiedlungia (hevosenkenkä). Nimi tulee siitä, että alueen keskeinen korteli koostui hevosenkengän muotoisesta talosta, jonka keskellä on lammen ympärille rakentunut puisto. Aluetehokkuudeltaan tämä lähinnä kolmikerroksisia taloista koostuva alue vastasi suunnilleen Siltamäkeä, mutta Siltamäki ei ole maailmanperintökohde. Ei tule sen kalliimmaksi suunnitella alueet hyvin kuin huonosti; miksi emme siis suunnittelisi hyvin? Tässä maisemassa jotenkin sielu lepäsi. Jos haluaa asua lähiössä, tällaisessa! Lue lisää
Autot ja kaupunki: katutila
Harva asia herättää niin vahvoja tunteita kuin suhtautuminen autoihin ja liikenteeseen kaupungissa. Jos mielipidetiedusteluissa kysyy jotain asiaa, saa haluamansa tuloksen vähän sanamuotoa muuttamalla. Mutta jos kysyy suhtautumisesta autoihin, jakauma on kysymyksestä riippuen sama: selvä enemmistö helsinkiläisistä on autoja vastaan kaikessa ja yhtä määrätietoinen vähemmistö kannattaa autoilijoiden etuja kaikessa. Tässä mustavalkoisuudessa on se vika, ettei hyviä kompromisseja voida saada aikaan. Lue lisää
Katajanokan hotellihankkeesta
Katajanokalle suunnitellaan hotelliksi sveitsiläisen sankariarkkitehtien Herzog ja Meuron suunnittelemaa Tuomiokirjon kokoista lasiluomusta. Samat kaverit ovat suunnitelleet Pekingin olympiastadionin, joten mainetta siis on. Niin suvereeneista arkkitehdeista on kyse, että he pystyvät suunnittelemaan rakennuksen Helsingin keskustaan käymättä kertaakaan Helsingissä.
Sillä uhallakin, että tulen leimatuksi vanhaksi kalkkikseksi, minusta härväke ei sovi empire-keskustan peitoksi. On vaikea ymmärtää, millä ihmeellä kaupunkisuunnittelulautakunta on saatu innostumaan moisesta. On kuulemme “vau-arkkitehtuuria”.
Oheinen kuva on kaupunkisuunnitteluviraston virallisesta havainneaineistosta.
Tuollainen kapistus sopisi kyllä jonnekin Helsingin rannoille, mutta ei juuri tuohon paikkaan.
Kun nyt alan kiviä heitellä, sanon senkin, että en ymmärrä hanketta suojella Enso Gutzeitin toimistotalo oikein rakennussuojelulailla. Jos talo olisi täsmälleen samanlainen, mutta sen olisi suunnitellut joku Hakan toimistoarkkitehti virkatyönään, kukaan ei esittäisi sen suojelua. Rakennuksia tulisi suojella siksi, että ne rakennuksina ovat suojelun arvoisia, ei henkilökultin perusteella.
Vieno toivomus vaalituesta
Kuten varmaan moni tietää, olen ehdolla Helsingin kunnallisvaaleissa. Vaikka valtakunnan tasolla olen politikoinnin lopettanut, pääkaupunkiseudun kehittäminen on minulle sellainen intohimo, etten raaski jättäytyä syrjään.
Vaaleihin osallistuminen riittävän näkyvästi on Helsingissä kallista. Blogin pitäminenkään ei oikein vaalikampanjaksi riitä. En järjestä mitään rahankeruuseminaaria tai -lounasta. Tämä tarkoittaa myös, etten pysty kilpailemaan näkyvyydestä rahakkaampien ehdokkaiden kanssa. Tilanteen tasoittamiseksi esitän kannattajilleni vienon pyynnön tukea vaalikampanjaani jollain sopivalla summalla. Lue lisää
Yksi Vanhaselta puuttuu ja sen mukana kaikki
(Julkaistu HS:n mielipideosastolla)
Pääministeri Vanhasen puutarhakaupunkiajatus sisältää tärkeän ja hyvän ehdotuksen, joka on keskustelussa sivuutettu. Hän vaatii keskittämään ympäriinsä versovan hajarakentamisen Lohjan, Tapiolan ja Lohjan kaltaisiin taajamiin. Tämä olisi suuri parannus esimerkiksi Nurmijärven kaavoitukseen, jossa pieniä asuinaluelämpäreitä syntyy hallitsemattomasti ympäriinsä. Vanhasen visiossa kauppaan ja kouluun pääsee ilmeisesti kävellen, nykytodellisuudessa ne ovat yleensä yli tunnin kävelymatkan päässä. Lue lisää
Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä
Aika moni varteenotettava taho on esittänyt viime aikoina Helsingin ja Vantaan kuntaliitosta. Olen ottanut asiaan kantaa aiemmissa kirjoituksissani sitä kannattaen minäkin. Nyt virkamieskunnassa uskotaan varsin yleisesti liitoksen joskus toteutuvan. Tällainen “kohta yhdistytään” vaihe on vaarallinen,koska virkamieskunta ja jotkut poliitikotkin alkavat varautua liitokseen esimerkiksi pyrkimällä toteuttamaan nyt investointeja, jotka yhdistyneessä kaupungissa eivät menisi läpi. Kauaskantoisten uudistusten valmistelu taas saattaa mennä jäihin. Odotusvaihe tulee kalliiksi. Siksi kuntaliitoksesta pitäisi tehdä päätös pikaisesti – tai sitten hylätä koko hanke.
“Juna tuo huumeet”
Nurmijärven kunnanjohtaja ei halua rataa Klaukkalaan, koska hänen mukaansa “juna tuo huumeet”.
En usko, että hän tarkoitti huumeilla huumeita, vaan yleisemmin huono-osaisia ihmisiä. Yksi syy, miksi ihmiset muuttavat automatkan päähän on, ettei köyhillä ole varaa autoon ja siksi köyhistä pääsee eroon muuttanmalla joukkoliikenteen tavoittamattomiin. Lue lisää
Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin
Kempeleläinen isä lähettää aamun Hesarissa terveisiä Helsinkiin, että valtion pitää määrätä luokkakoolle yläraja. Minustakin on tärkeätä, että lapset saavat kunnon opetusta, mutta yksi periaatteellinen kysymys tähän sisältyy, jolla on aika laajoja implikaatioita. Miksi kempeleäinen isä lähettää terveiset Helsinkiin eikä Kempeleen valtuustolle?
Minä ihmettelin aina eduskunnassa, miksi kunnat vaativat, että valtio kahlitsee niiden päätöksentekoaan. Miksi eivät kahlitse itse itseään? Kepulaiset esimerkiksi olivat kovia vaatimaan, että valtio määräisi kuntia maksamaan korkeampaa kotihoidon tukea. Nythän valtio on määrännyt tuelle tietyn minimikoon, jonka kunta saa ylittää ja aika moni kunta ylittääkin. Paradoksaalisinta on, että tuota lain sallimaa miniä sovelletaan yleensä keskustajohtoisissa kunnissa, ja sama Keskusta vaatii, että valtio käskisi heidän tehdä parantaa tapansa. Yhtä kalliiksihan se kunnalle tulee, että tukea nostetaan valtion käskemänä kuin itse päätettynä. Tässä hallituksessa keskustalaiset onnistuivat saamaan valtion komentamaan heitä itseään, mikä varmaankin oli lasten kannalta hyvä ratkaisu. Lue lisää
Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja
Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla vallitsevan puhurin kielteiset vaikutukset Suomessa tulee minimoida. Yksi vaikutuksista on rakennustoiminnan uhkaava pysähtyminen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Silloin rakennustoiminnan annettiin notkahtaa kovin alas ja loput pelastettiin rakentamalla vain ja ainoastaan aravavuokra-asuntoja. Tämän seurauksena Vuosaaren asuntokanta muuttui kovin yksipuoliseksi, jota virhettä on sen jälkeen kalliisti yritetty paikata.
Helsingin on taattava tasainen asuntotuotanto paitsi rakennuttamalla sovittu määrä sosiaalista asuntotuotantoa, myös rakennuttamalla itse omalla riksillään omistusasuntoja. Jos ne eivät mene kaupaksi asukkaille, niistä voi tehdä aluksi kovan rahan vuokra-asuntoja ja myydä myöhemmin asukkaille.
Asfalttikepulaiset
Huomaan, että mielikuvat vaikuttavat enemmän kuin faktat. Tänään taas Hesarin yleisönosastolla on kirjoitus, jossa annetaan kuva, että keskustelu kaupunkirakenteesta käytäisiin betonislummien ja Vanhasen vihreän autohelvetin välillä. Eihän siitä ole kyse, eikä edes siitä, suositaanko kerrostaloja tai omakotitaloja, vaan siitä, miten asuminen kerrostalokaupungin ulkopuolella järjestetään, autoliikenteeseen perustuvassa Vanhasen himmelissä vain nauhakaupuhngissa, jossa liikenne sujuu ratikoilla ja junilla.
Pitänee siis minunkin alkaa nimitellä. Asfalttikepulaiset haluavat päällystää uudenmaan asfaltillla.