Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Vähimmäispalkkojen nurjat puolet

Työsuhteen syntymisen estää periaatteessa se, että alin palkka, jolla työntekijän kannattaa ottaa työ vastaan (reservaatiopalkka), ylittää ylimmän palkan, joka työnantajan kannattaa työstä maksaa. On myös mahdollista, että työntekijä ja työnantaja voisivat löytää keskenään molempia tyydyttävän palkkatason, mutta yleissitova työehtosopimus kieltää tämän. Tämä kielto on silloin tappiollinen molemmille, mutta se voi olla silti perusteltu, koska sillä suojellaan kolmansia osapuolia, lähinnä siis…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Työttömän sopeutumisraha

Rakennemuutoksen julmuuksiin kuuluu, että moni taitava ammattimies ja –nainen menettää ammattinsa, kun tehdas lopetetaan ja ehkä koko ammatti vanhenee, kuten kävi kohopainojen latojille. Edessä on joko putoaminen työelämän ulkopuolelle kokonaan, täysin uuden ammatin opettelu tai tyytyminen aiempaa pienipalkkaisempaan työhön. Jos uutta ammattia ei enää riennä opiskelemaan, olisi kaikkien etu, että tosiasiat tunnustettaisiin mahdollisimman nopeasti. Esitämme tätä päätöstä nopeuttamaan ja helpottamaan…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Ode ja Juhana matalapalkkatuesta

Pienipalkkaisten aseman tukemista puoltaa sekä oikeudenmukaisuus että taloudellinen tehokkuus. Jotta pienipalkkainen työ kannattaisi, esitämme sen tukemista paitsi asumistuen avulla myös suoralla ja automaattisella työntekijälle maksettavalla matalapalkkatuella, joka kehitettäisiin työmarkkinatuesta poistamalla siitä vaatimus tehdä osa-aikaista työtä. Matalapalkkatuki menee paremmin maaliin kuin yleiset veronalennukset, jotka hyödyttäisivät eniten osavuotista työtä tekeviä (opiskelijat) eivätkä ottaisi huomioon huollettavien lasten lukumäärää. Tässä yhteydessä on mahdollista laajentaa…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Ode ja Juhana asumistuesta

Vielä ennen 1990-luvun lamaa asumistukea saattoi saada myös pienipalkkainen lähihoitaja. Nykyisin asumistuen saajat ovat valtaosaltaan työttömiä tai pienipalkkaisia yksihuoltajia. Kahden tulonsaajan perheisiin sitä ei juuri jaeta. Kun sosiaaliturva maksaa asumisen jokseenkin kokonaan ja pienipalkkainen joutuu maksamaan sen yleensä kokonaan itse, korkeat vuokrat vievät kannattavuuden työn teolta. Tästä kärsivät erityisesti nuoret, joiden palkat ovat pienet ja joilla ei yleensä ole omistusasuntoa.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Toimeentulotuen nurinkurinen rooli

Keskityimme Juhanan kanssa varsin paljon työmarkkinoiden toimintaan Helsingissä, koska täällä on yhtäaikaisesti työvoimapulaa ja korkeahko työttömyys. Työmarkkinoita vääristää asumisen kalleus. Se on kaikkien kannustinloukkujen äiti. Asumisen kalleus on syynä myös siihen, että viimesijainen toimeentulotuki tarjoaa korkeamman tulotason kuin ensisijainen perusturva. Seuraava on suoraan raportistamme:   Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi jopa perustuslain mukaan rakentua niin, että ensisijainen perusturva (työmarkkinatuki + asumistuki) tarjoaa pääsääntöisesti…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Mikä määrää kansakunnan työllisyysasteen?

Jos kaikki työvoima huutokaupattaisiin kuinka halvalla tahansa, melkein kaikki pääsisivät töihin, mutta joidenkin palkka olisi kovin matala suhteessa elinkustannuksiin. Teoriassa voisi ajatella, että meillä olisi niukin naukin elämiseen riittävän kansalaispalkka, jonka senkin ehtona olisi, että työttömän on otettava vastaan työpaikka millä palkalla hyvänsä. Yleisesti palkkataso ei laskisi, koska nykyisilläkin palkkatasoilla on rekrytointiongelmia. Jos ajattelisimme vain kansantulon maksimointia, näin se kannattaisi…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Työn kysynnän ja tarjonnan ongelmia

(Terminologinen selvennys: työn kysyntä on sitä, että yritys palkkaa työntekijän (ostaa) ja tarjonta sitä, että työntekijä menee töihin (myy). ) Lähtökohtamme Juhanan kanssa oli, ettei työsuhdetta synny, ellei se ole kannattavaa sekä työnantajalle että työn tekijälle. Kaikkien työsuhteiden ei tulekaan syntyä. Kenenkään ei pidä mennä työhön, johon hänellä ei ole suhteellista etua. Esimerkiksi tradenomin paikka ei ole kaupan kassassa. Kasvukeskukset…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Miksi lisää matalapalkkatyötä?

Rykäisin Juhana Vartiaisen kanssa lyhyessä ajassa muistion Talousneuvostolle työllisyyden esteistä. Sen kanssa oli aikamoinen työ, minkä vuoksi tällä blogilla on ollut vähän hiljaisempaa. Nyt otan vahingon takaisin ja palastelen  raportin tänne useina postauksina.   Raportti on tänään julkistettu valtioneuvoston kanslian sivuilla. Siihen pääsee tästä. Meidän osuutemme on julkaisun osa II. Kehotan syventymään oheiseen kuvaan. Siinä on plotattu viiden eri koulutusasteen keskipalkat…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Nuorisopalkka

Kuten moni verkkojulkaisu tietää kertoa, esittelimme tänään Juhana Vartiaisen kanssa Talousneuvoston tilaamaan selvityksen ”Lisää matalapalkkatyötä”. Muistio on valtioneuvoston kanslian omaisuutta ja tulee julkiseksi, kun valtioneuvoston kanslia saa sen painetuksi. Koska ministeri Arhinmäki on Facebook-sivullaan halunnut kertoa, että esitämme nuorille 20 prosentilla alennettua palkkaa, ajattelin kertoa tältä osin, mitä ehdotamme oikeasti.