Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä

Menot

Perusnormi        488 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1138 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40
Yhteensä          966,40

 

Maksetaan toimeentulotukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäytyy työstä, ja toimeentulotukea alennetaan 20 %, toimeentulotukilaskelma näyttää tältä:

Menot

Perusnormi        390,40 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1040,40 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40

Yhteensä          966,40

Maksetaan toimeentulotukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Lue lisää

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Martti Hetemäki kirjoitti blogissaan, että suuret kaupungit, jotka kymmenen vuotta sitten vielä vetivät Suomea kasvuun, ovat muuttuneet kasvun jarruttajiksi. Niiden osuus kokonaistuotannosta on laskenut.

Hetemäki on olennaisen äärellä. Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouskehitys verrattuna Ruotsiin johtuu siitä, että talous on kehittynyt surkeasti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmiin pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeissa, mutta kasvavat elinkeinot ovat voittopuolisesti urbaaneja.

Kasvu kaupungeissa on osin tuottavuuden nousua, mutta ennen kaikkea muuttoa kaupunkeihin. Kiinassa 300 000 ihmistä viikossa muuttaa kaupunkeihin tuottavampaan työhön.

Vaikka moni taivastelee Helsingin seudun lähes 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puolta hitaampaa kuin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan väestönkasvu. Helsingin asuntopula on tehokas este Suomen talouskasvulle. Lue lisää

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kommunismin pelkoa pidetään yhtenä syynä ihmiskasvoisen kapitalismin aikaan, jota kesti 1980-luvun lopulle. Ellei työväestöä olisi kohdeltu kunnolla, olisi tullut vallankumous ja sosialismi. Neuvostoliiton romahdettua voitiin käynnistää kapitalismin turbovaihe.

Luonnollisempi selitys kuitenkin löytyy teknologian kehityksestä. Työväestöllä meni hyvin niin kauan kun työn kysyntä kasvoi ja huonosti, kun digitalisaatio ja robotit alkoivat korvata ihmistyötä.

Silti totta toinen puoli. Toisissa poliittisissa oloissa globalisaation ja digitalisaation yhteiskunnallista hintaa olisi varmaan yritetty pehmentää tarmokkaammin.

Kansainvälisessä lehdistössä kirjoittaa lähes viikoittain joku poliittista oikeistoa edustava tarpeesta pehmentää kapitalismia, koska muuten populismin voittokulkua ei pysäytä mikään. Populistit ovat korvanneet uhkana kommunismin. Tietysti kirjoittajissa on myös hyväsydämisiä ihmisiä, jotka surevat ihmisten ja alueiden ahdinkoa. Lue lisää

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perustulon idean yhä useampi alkaa hyväksyä, mutta moni on sitä mieltä, että sen toteuttaminen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perustuloon pitäisi siirtyä liukuvasti aloittaen pienestä perustulosta, joka ei riitä korvaamaan syyperusteista sosiaaliturvaa, mutta pienentäisi sen haitallisia vaikutusta. Työmarkkinatukea esimerkiksi laskettaisiin niin paljon, että se yhdessä perustulon kanssa on yhtä suuri kuin aiemmin. Näin se tukisi lähinnä pieniä palkkoja – pieni perustulo tukisi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisiinkin toisin päin? Aloitetaan pieniä palkkoja tukevasta perustulosta ja siirretään sosiaaliturvan yksinkertaistaminen seuraaviin askeliin. Tällöin perustulo on ajateltava negatiivisena tuloverona. (Negatiivinen tulovero johtaa täysin samaan tulokseen kuin perustulo.) Yksinkertaisesti jatketaan veroasteikkoa vähän nollan alapuolelle. Oheinen kuva näyttää tämän yksinkertaistettuna. Yhtenäinen punainen viiva vastaa tuloveroa, joka on verotettavan tulon alarajan alapuolella nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo

Ylhäältä aloitettu perustulo. Yhtenäinen viiva kuvaa nykyistä veroa ja katkoviiva siihen lisättyä negatiivisen tuloveron osaa.

Lue lisää

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän.

Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa.

Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli matkalla sosiaaliseen onnelaan. Lue lisää

Markkinatalous pitää uudistaa

 Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä Branko Milanovicin on tutkinut koko maailman tasolla reaalitulojen kehitystä vuosien 1988 ja 2008 välillä. Muutokset tulonjaossa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuksensa norsukäyräksi kutsuttuun kuvaan. Siinä maailman kaikki kansalaiset on laitettu ostovoiman mukaiseen järjestykseen, köyhimmät vasemmalla ja rikkaimmat oikealla.  Pystyakseli kertoo, paljonko reaalinen ostovoima nousi näissä tuloryhmissä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välillä, aikana jolloin maailmantaloutta dominoi kaksi suurta muutosta – globalisaatio ja digitaalinen vallankumous.

Norsukäyrä

Lue lisää

Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa

24.6.2016 · Aihe Matalapalkkatyö, _ · 139 Kommenttia 

Minulla oli kotouttamista koskevassa keskustelussa toinen avauspuheenvuoroista. Toisen piti maahanmuuttajien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käytiin Chatham House rulen alaisuudessa, mikä oikeuttaa minut julkistamaan oman puheenvuoroni, mutta ei kertomaan muiden puheenvuoroista. 

Tarkastelukulmani on kansantalouden ja erityisesti julkisen talouden etu. Tämä ei lopulta ole ristiriidassa humanitääristen tavoitteiden kanssa, pikemminkin päinvastoin.
Ikääntyvälle kansakunnalle maahanmuutto on voimavara tai rasite täysin riippuen siitä, kuinka hyvin työllistymisessä onnistutaan. Niinpä tarkastelen kotoutumista lähinnä vain työllistymisen kautta. Se ei ole ainoa näkökohta, mutta ylivoimaisesti tärkein.
Pidämme kunnia-asiana turvata maahanmuuttajille samat edut ja oikeudet kuin kantasuomalaisilla. Maahanmuuton määrän kasvaessa voimakkaasti hyvää tarkoittavat periaatteet kääntyvät helposti niitä vastaan, joita niillä halutaan suojella. Tästä syntyy kaikki tai ei mitään -asetelma, kun moni haluaisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään. Lue lisää

Lamasta ylös

Suomen surkea taloudellinen tilanne on jatkunut nyt kahdeksan vuotta. Mikään suhdannevaihe ei kestä näin kauan. Meillä on isompi ongelma.

Monta ikävää asiaa on tapahtunut samanaikaisesti: Puunjalostusteollisuuden menetetyt asemat, Nokian kännyköiden romahdus ja Venäjän kaupan tyrehdyttäneet Ukraina-sanktiot. Nämä selittävät kuopan, mutta eivät hidasta toipumista.

Olemme syystäkin ylpeilleet hyvällä koulutuksella. Huippuyliopistoja meillä ei ole, mutta meillä on ollut hyvin koulutettu keskiluokka. Valitettavasti teknologian kumous on iskenyt juuri tähän joukkoon. Ei hyödytä olla hyvä sellaisessa, jossa robotit ja tietokoneet ovat vielä parempia.

Monella uuden talouden alalla vallitsee voittaja vie kaiken -tilanne. On oltava paras. On outo lääke ajan ongelmiin leikata koulutuksesta ja kohdistaa vielä rankimmat leikkaukset Helsingin Yliopistoon, joka on yliopistojemme joukossa ylivoimainen. Kateus vie kalatkin vedestä. Lue lisää

Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava

Suomessa menetettiin vuosien 1995 – 2008 välillä 300 000 työpaikkaa palkka-asteikon keskeltä. Ne korvautuivat toisaalta korkeapalkkaisilla asiantuntija-ammateilla ja toisaalta matalapalkkatöillä. (VATT voisi muuten päivittää tämän tutkimuksen!)

Samanlainen palkka-jakauman polarisoiminen on tapahtunut kaikissa teollisuusmaissa. Työttömyysongelman rinnalla on työssäkäyvien köyhien ongelma.

Olisi tietysti hyvä palauttaa kansantalouteen kadonneet hyväpalkkaiset duunarityöt. Odoteltaessa sitä, että joku keksisi miten tämä voitaisiin tehdä, on syytä parantaa pienipalkkaisten asemaa ja jopa aika paljon. Matalasti koulutetuille soveltuvia töitä pitäisi saada jopa lisää, koska työttömyyden suuri bulkki on kuitenkin matalasti koulutetuissa, maahanmuuttajat mukaan luettuna.

Pieniä palkkoja vastaan voidaan toimia solidaarisen palkkapolitiikan keinoin nostamalla pieniä palkkoja enemmän kuin suuria. Tämä toimi silloin, kun talous laajeni ja syntyi alati lisää hyväpalkkaista työtä. Lisäsi jopa taloudellista tehokkuutta tappaa luovan tuhon keinoin matalatuottoisia työpaikkoja niin, että työvoimaa siirtyi tuottavampiin töihin. Lue lisää

Vasemmistolainen strategia?

Otto Köngäs, demari, opiskelija, duunari ja järjestöjyrä Vallilasta, kirjoitti vappuaattona blogilleen vapputerveisiä vasemmistolle. Siinä hän surkutteli vasemmiston tilaa ja ennen kaikkea etsi ulospääsyä.

Minäkin olen sitä mieltä, että suuntaa pitäisi kääntää monta piirua vasemmalle. Vasemmistolaisuudella tarkoitan hyvinvointiyhteiskunnan (Big Government) ja pienten tuloerojen puolustamista sekä kaikkien oikeutta meriittihyödykkeisiin (asuminen, koulutus, terveydenhoito ja kulttuuri). Hyvinvointiyhteiskunta murenee, yhteiskunnalliset erot kasvavat. Ei hyvä asia lainkaan!

Könkään viestiin voi monelta osin yhtyä. ”Tiede” on vasemmistolaisten arvojen, hyvinvointiyhteiskunnan ja pienten tuloerojen puolella. Näiden asioiden puolustajien, demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton ei kannattaisi keskittyä kalastelemaan toistensa vesillä. Ei myöskään liittoutua yhdeksi vasemmistoblokiksi ja profiloitua kukin omalle taholleen. Vihreille hän antoi, aivan oikein, tehtäväksi kilpailla kokoomuksen ja RKP:n kanssa kaupunkien liberaaleista äänestäjistä.

Demareille hän antoi mielenkiintoisen tehtävän, kun ottaa huomioon, että teksti on syntynyt Helsingin Vallilassa: pitää ääntä ruuhka-Suomen ulkopuolisten alueiden palveluista ja työpaikoista. Totta, siksihän demarit ovat menettäneet kannatustaan perussuomalaisille ja osin Keskustallekin. Me sitten jaamme kokoomuksen ja vasemmistoliiton kanssa Helsingin.

Kovin ovelaa poliittista taktiikka ei luulisi tarvittavan, että yllä luettelemilleni ”vasemmistolaisille” tavoitteille saisi taakseen äänestäjien enemmistön. Niin ylivoimainen enemmistö suomalaisista tukee tasa-arvoista yhteiskuntaa. Lue lisää

Seuraava sivu »