Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Huonosti toimivat työmarkkinat tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan

Kehitys Suomen työmarkkinoilla on ollut viimeisen 30 vuoden aikana surkea. 1980-luvun lopulla tasapainotyöttömyys oli noin 2,5 %. Nyt sen oletetaan olevan noin 7,5 %. Erotus on 130 000 henkeä. Se vastaa kustannuksiltaan sadantuhannen ihmisen palkkaamista kuntiin. Tämä on itse asiassa aivan hirveä asia. Paitsi, että se on inhimillisesti kallista, se on syy siihen, ettei Suomessa voida pitää yllä sellaista hyvinvointivaltiota, johon…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, SATA-komitea, Talouspolitiikka

Perustulo – negatiivinen tulovero -yhtenäinen perusturva – Universal credit

Haluja korjata sosiaaliturvaa kannustavaan suuntaan on nyt liikkeellä paljon. Kovaa huutoa on Britanniassa käyttöön otettu Universal credit–järjestelmä, jota esitellään Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselän erinomaisessa kirjassa Kannustava perusturva. Kannattaa lukea. Jos joskus löytyy vapaata aikaa, arvostelen sen tällä blogilla. Perusturvaan liittyvien tulonsiirtojen – lähinnä perusturvan ja asumistuen yhdistämistä yhdeksi tulonsiirroksi esittää myös Juho Saaren sosiaaliturvan uudistamista pohtinut työryhmä. Tässä aletaan lähestyä…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työmarkkinat eivät toimi. Siksi meillä on työttömiä enemmän kuin oli talvisodan aikana miehiä rintamalla. Melkein harmittaa, että kirjoitin ikävästi aktiivimallista. Pidän sitä edelleen huonona ja kömpelönä, mutta monet sitä vastaan esitetyt argumentit ovat aivan pöljiä, enkä haluaisi tulla rinnastetuksi niihin. Erityisesti ihmetyttää, että ne, jotka raivoisasti vastustavat vastikkeetonta perustuloa ”koska se suosii pummeja”, haluavat, että työttömyysturva toimisi kuin perustulo.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa. Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, SATA-komitea, Talouspolitiikka, _

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.) Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä Menot Perusnormi…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Martti Hetemäki kirjoitti blogissaan, että suuret kaupungit, jotka kymmenen vuotta sitten vielä vetivät Suomea kasvuun, ovat muuttuneet kasvun jarruttajiksi. Niiden osuus kokonaistuotannosta on laskenut. Hetemäki on olennaisen äärellä. Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouskehitys verrattuna Ruotsiin johtuu siitä, että talous on kehittynyt surkeasti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön. Syitä Suomen talouden…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kommunismin pelkoa pidetään yhtenä syynä ihmiskasvoisen kapitalismin aikaan, jota kesti 1980-luvun lopulle. Ellei työväestöä olisi kohdeltu kunnolla, olisi tullut vallankumous ja sosialismi. Neuvostoliiton romahdettua voitiin käynnistää kapitalismin turbovaihe. Luonnollisempi selitys kuitenkin löytyy teknologian kehityksestä. Työväestöllä meni hyvin niin kauan kun työn kysyntä kasvoi ja huonosti, kun digitalisaatio ja robotit alkoivat korvata ihmistyötä. Silti totta toinen puoli. Toisissa poliittisissa oloissa globalisaation…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perustulon idean yhä useampi alkaa hyväksyä, mutta moni on sitä mieltä, että sen toteuttaminen on ylivoimaisen vaikeata. Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perustuloon pitäisi siirtyä liukuvasti aloittaen pienestä perustulosta, joka ei riitä korvaamaan syyperusteista sosiaaliturvaa, mutta pienentäisi sen haitallisia vaikutusta. Työmarkkinatukea esimerkiksi laskettaisiin niin paljon, että se yhdessä perustulon kanssa on yhtä suuri kuin aiemmin. Näin se tukisi…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän. Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa. Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Markkinatalous pitää uudistaa

 Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä Branko Milanovicin on tutkinut koko maailman tasolla reaalitulojen kehitystä vuosien 1988 ja 2008 välillä. Muutokset tulonjaossa ovat olleet suuria. Hän on tiivistänyt tutkimuksensa norsukäyräksi kutsuttuun kuvaan. Siinä maailman kaikki kansalaiset on laitettu ostovoiman mukaiseen järjestykseen, köyhimmät vasemmalla ja rikkaimmat oikealla.  Pystyakseli kertoo, paljonko reaalinen ostovoima nousi näissä tuloryhmissä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välillä, aikana jolloin maailmantaloutta dominoi kaksi…

Jatka lukemista