Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, Pyöräily, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

PÖYDÄLTÄ Hermannin rantatien ratikkakaava Mäkelänkadun remonttiin liittyvät katusuunnitelmat Lausunto Otso Kivekkään ponnesta koskien Sörnäisten tunnelia UUDET ASIAT Malmin lentokenttäalueen eteläosan asemakaava Asuinalueen kaavoitus alkaa alueen etelänurkasta, tähän 2 800 asukasta. Tämä oli meillä luonnosvaiheessa jo aiemmin. Ihan tasokkaan näköistä on tulossa. Harmi, ettei Malmin asemanseutua aikanaan suunniteltu samalla otteella. Asemakaava on yleiskaavan mukainen. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt yleiskaavaa koskevat valituksen…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu, koulutus, liikennepolitiikka, Matalapalkkatyö, Säästökohteita, sote, Talouspolitiikka, Vaalipuheiden arviointia, _

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huomaan, että kaikki itseään kunnioittavat tahot vastailevat näinä päivinä Antti Rinteen kysymyksiin. Miksi en siis minäkin. 1) Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen? Toki. Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa…

Jatka lukemista

liikennepolitiikka, _

Onko Vesterbackan tunnelihanke lainkaan realistinen?

Olen vähän huuli pyöreänä katsellut Peter Vesterbackan Tallinnan-tunnelihanketta. Itse tunnelia olen kannattanut kolmekymmentä vuotta ja pidän sitä ehdottoman järkevänä. Vesterbackan halki- poikki- ja pinoon mentaliteetti on ihailtavaa, verrattuna normaaliin virkavalmisteluun, jossa tähtäin on jossain vuodessa 2050 aikaisintaan. Mutta ei siinä voi aloittaa liikennettä vuonna 2024. Kahden vuoden viivästys tulee jo siitä, että rata aiotaan vetää ammattivalittaja Kurt Bymanin kotikaupungin kautta.…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.3.2019

Jäi listan aukikirjoittaminen viime tippaan, joten nyt aika kursorisesti.   Pöydältä Pitkään pöydällä olleet kysymykset MajaMajan mökkikylästä Vuosaareen ja kysymys Vantaanjoen padosta menevät nyt varmaankin jo päätökseen. Uudet asiat Postipuiston eteläisen osan asemakaava Alue kaavoitetaan varsin kantakaupunkimaisesti. Asuintonttien, jotka muodostavat pääasiassa umpikortteleita, tonttitehokkuus on 3,0 ja toimistotonttien 5. Alueelle on tulossa 3 800 asukasta ja parituhatta työpaikkaa. Ajattelin kuunnella esittelyn…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, Pyöräily

Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti

Kalliiden autopaikkojen pakkomyynti kytkykauppana haaskaa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Kaavoitusmääräysten mukaan jokaiseen taloon tarvitsee rakentaa tontille tarpeellinen määrä pysäköintipaikkoja. Tarve tulee suunnittelijan hihasta, ei markkinoilta. Siihen vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutaso, mutta funktiossa ei ole mukana hintaa lainkaan, vaikka autopaikan hinta vaihtelee muutamasta satasesta (harvaan asuttu metsälähiö) 70 000 euroon. Tavanomainen hinta kaupunkimaisessa ympäristössä on 30 000– 50 000 euroa, kun autopaikat rakennetaan maan alle.…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Yleisön pyynnöstä ylimääräinen lisäosa. Moni kommentoija on huomauttanut, että kirjoittamani on ihan lööperiä, koska päästökauppa tekee turhiksi välttää saastuttavia voimalaitoksia. Siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin säästää ilmastoa tehdään sähkö miten hyvänsä, koska sähkö on päästökaupan piirissä ja menovesi ei ole. Näinhän se on teoriassa. Ministeri Tiilikainen vetosi tähän sanoessaan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiirehtiä. Samaa argumenttia hän ei soveltanut hiileen.…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka

Sähköautot ja ilmastonmuutos (4) Kapasiteetin sopeutuminen

Tuo viimeisen voimalaitoksen periaate koskee tilannetta lyhyehköllä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tuotanto sopeutuu kysyntään ja tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi. Pitkä aikaväli on lupineen ja toteutuksineen tuulivoiman osalta noin kolme vuotta ja ydinvoiman osalta 20 vuotta. Olen moneen kertaan kirjoittanut siitä, että koko sähköjärjestelmän kannalta olisi hyvä löytää järkevää käyttöä hyvin halvalle sähkölle silloin, kun sähköstä on ylituotantoa. Tämä on järkevää, koska Tuo…

Jatka lukemista

energia, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos: (3) Älykäs lataaminen

Jos sähköautoissa ei olisi akkuja, vaan sähkö ilmaantuisi johtoa pitkin autoon kuten junaan tai ratikkaan, viimeisen voimalaitoksen periaate tekisi niistä melko saastuttavia suuren osan ajasta. Aivan olannaista sähköautoissa kuitenkin on, että akkuja voidaan ladata silloin, kun sähkö on halpaa. Kun sähkö on halpaa, se on myös päästötöntä. Tässä kerrankin hinta ohjaa käyttäytymistä myös ympäristön kannalta oikein. Erityisesti siellä Volkswagenin kotimaassa…

Jatka lukemista

energia, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hinta-alue on alue, jossa sähköä voidaan siirtää ilman pullonkauloja. Silloin siirtokapasiteetti ei estä korvaamasta kallista voimantuotantoa halvalla. Maanantaina klo 17:20 Suomi oli samaa hinta-aluetta Ruotsin ja Norjan kanssa, tosin Ruotsin Skåne oli irtaantunut yhdessä Tanskan kanssa omaksi kalliimman sähkön alueekseen, koska siirtokapasiteetti ei riittänyt. Suomesta vietiin piuhat punaisena sähköä Viroon, mutta sekään ei riittänyt, vaan enemmänkin olisi voitu viedä.…

Jatka lukemista

energia, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate

Volkswagenin toimitusjohtaja sanoi jokin aika sitten, ettei sähköautoihin siirtymistä pitäisi niin kiirehtiä, koska sähköauto on aivan yhtä paha saastuttaja kuin dieselautokin, koska Euroopassa sähkö kuitenkin tehdään kivihiililauhteella. Todettakoon ensin, että sähköautoihin kannattaa siirtyä jo pelkän kaupunki-ilman takia, mutta tässä kirjoituksessa keskityn hiilidioksidipäästöihin. Lyhyehkö tähtäin Lyhyehköllä tähtäyksellä (pari vuotta) voimme pitää sähkön tuotannon kapasiteettia annettuna. Miten siinä tilanteessa on sähkön kuluttajan…

Jatka lukemista