Kaupunkisuunnittelu

Terveisiä Berliinistä (2): Pysäköintipolitiikalla on väliä

Rainer Nagel kertoi myös olleensa aiemmin kaupunkisuunnittelijana Hampurissa. Siellä oli tiukka pysäköintinormi. Jokaista asuntoa kohden piti asuntotyypistä riippuen olla pysäköintipaikkoja 1 tai 1,5 ja toimistorakennuksissa yksi pysäköintipaikka viittäkymmentä toimistoneliötä kohden. Jos omalle tontille ei mahtunut, velvollisuudesta pääsi eroon maksamalla 22000 euroa puuttuvista paikoista rahastoon, joka ymmärtääkseni rakensi pysäköintipaikkoja sitten muualle.

Kaupunkisuunnittelu

Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä

Kaupunkisuunnitelulautakunta on kolmen päivän mastkalla tutustumassa Berliinin kaupunkisuunnitteluun. Laitain joitain mielenkiintoisia havaintoja tänne tipottain. Isäntämme, kaupunkisuunnittelujohtaja Rainer Nagelin mukaan kaupunkikorttelissa pitää olla noin 600 asuntoa eli 1500 asukasta, jotta se pitäisi yllä korttelikohtaisia palveluja. Pienempiin kortteleihin ei synny kauppoja eikä kahviloita (Töölö). Jos palvelut eivät ole korttelikohtaisia, tarvitaan 10 000 asukasta ennen kuin palvelut alkavat kannattaa. Pienemmät asuinalueet jäävät urbaaneilta…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia

Ensiksi, mihin vastustukseni ei perustu. Minusta paikka sopii hyvin hotellille, vaikka hotellin onkin ”suljettua” kaupunkia; ei kuitenkaan niin suljettua kuin presidentin linna, korkein oikeus tai Ruotsin suurlähetystö tai kaupungintalo. Hotelli tuolla paikalla tukisi alueen elävöittämistä. En vastusta myöskään siksi, että se tuo alueelle autoliikennettä. Paljon vähäisempää se on kuin Wanhan Sataman tai laivojen tuoma liikenne. Vaikka hotelli on muodollisesti Katajanokalla,…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Keski-Pasilan kaavoitus ja 400 miljoonaa euroa

Nimimerkki Mikko kirjoitti Ketjussa ”Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”, että Helsinki menettää 400 miljoonaa euroa´, kun ei kaavoita aluetta kunnolla ylöspäin. En ota kantaa laskelmaan; kaavataloudellisesti alue ei ole ihan helppo, joten laskelma voi olla ylimitoitettu. Väitteen pahin virhe on nimittäin muualla. Kaupunki ei nimittäin omista maata, vaan sen omistaa valtio. Helsinki ei siis menetä mitään, vaan valtio menettää. Jos Helsinki…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Miksi teemme toisin: pysäköinti

Kerroin Oulussa esitykseni lopuksi, mitä ongelmia kaupunkisuunnittelulle koituu siitä, että kaavamaisesti noudatetaan samaa pysäköintinormia paikasta riippumatta. En rasita lukijoita saman toistamisella, koska sikakalliista pysäköinnistä tiiviin kaupunkirakenteen alueilla on tällä blogilla kirjoitettu yllin kyllin. Sen haluan kuitenkin kertoa, että oivalsin yhtäkkiä, miten erimielisyys asiasta voidaan kiteyttää. Pysäköintinormihan ei ole sama kaikkialla kaupungissa. Paikkoja tarvitaan jonkin verran vähemmän siellä, missä julkisen liikenteen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Miksi teemme toisin: maanomistus ja heikot kunnat

Monessa eurooppalaisessa kaupungissa, esimerkiksi Kööpenhaminassa, on vallalla periaate, ettei mitään merkittävää saa rakentaa muualle kuin raideverkon ulottuviin. Voisiko näin tehdä myös pääkaupunkiseudulla? Paljon olisi tilaa raiteiden varsilla nytkin, mutta pian maa loppuisi kesken. Sitten pitää rakentaa lisää raiteita, mikä tietysti maksaa. Pääkaupunkiseudun rakentaminen maksaa joka tapauksessa, 13000 asuntoa vuodessa, a’ 200 000 euroa on 26 miljardia kymmenessä vuodessa. Tämän rinnalla raiteet…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus

Suomessa ei ole new city –lainsäädäntöä, jonka turvin valtio perustaisi uuden kaupungin ja huolehtisi sen perusinvestoinneista ennen uuden kunnan perustamista.  Uusi asukas maksaa kunnalle yli 10 000 euroa investointeina infrastruktuuriin ja palveluverkkoon. Siksi millään kunnalla ei ole varaa kasvaa liian nopeasti. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle kerran, että hän oli antanut määräyksen rajoittaa Vantaan kasvun 1,4 prosenttiin (voi olla,…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?

Minut on pyydetty Ouluun kaupunkitutkimusseminaariin puhumaan kaupunkiseutujen tulevaisuudesta. Päätin paloitella puheenvuoroni kirjoitussarjaksi tälle blogille. Silmiinpistävää on, että tuollaisissa seminaareissa ollaan varsin yksimielisiä siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta kuitenkin kehitys menee aivan eri suuntaan. Toki merkittäviä mielipide-eroja toivottavasta kehityksestä on, mutta asiantuntijoiden mielipiteet ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan, kun niitä vertaa siihen, kuinka kaukana käytäntö on niistä kaikista. Jokseenkin kaikki puoltavat yhdyskuntarakenteen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus

On noussut esille ajatus kaavoittaa Keski-Pasilaan enemmän asuntoja. Minä olen ajatuksesta ainakin varovasti eri mieltä. Alue on ylivoimaisen hyvä seudullisia työpaikkoja ajatellen. En haaskaisi maata asumiselle, koska asuinalueena se ei ole mitenkään erinomainen. Minusta on hyvin tärkeätä osoittaa toimistoja joukkoliikenteen solmukohtiin, koska naapurimme kaavoittavat niitä ihan minne sattuu, eikä Helsinkikään ole ilmiöön syytön. Jokainen Pasilaan pantu toimistoneliö on pois hajarakentamisesta…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Hallinto-oikeus kaavoittajana

Helsingin Sanomat kertoo, että Helsingin hallinto-oikeus on osittain kumonnut Helsingin yleiskaavan Kruunuvuoren rannasta. Koska tietoni ovat pelkästään Helsingin Sanomien varassa, kopion tähän osan kyseisestä uutisesta. Kommentoin päätöstä siis tämän uutisen perusteella ilman tietoa siitä, mitä hallinto-oikeus on tarkkaan ottaen päättänyt. Kruunuvuoren virkistysalueen osalta valituksen oli tehnyt Aarne Aarnion ja Saara Aarnion kuolinpesä, joka omistaa alueesta pääosan. Kuolinpesän mukaan ei ollut…

Jatka lukemista