Tapulikaupungintien eteläpuolen ja Maatullin ala-asteen ympäristön kaava Kaavaa ajanmukaistetaan ja ennen kaikkea tehdään mahdolliseksi rakentaa kerrostalo senioreille. Rakennusoikeus ei muutu, mutta käyttämättömäksi jäänyttä rakennusoikeutta muutetaan muuhun muotoon. Ehti jo näyttää selvätä tapaukselta, kunnes sähköposti toi vastustavan asukasmielipiteen.
Investointiohjelma Tälläkin blokilla esille otettu Topeliuksenkadun ratikka palasi ohjelmaan esittelijän muutettua ehdotustaan. Kiitän tpyyluomaa tarkkanäköiysyydestä. Muuten esityksen mukaan.
Liikenneinvestoinnit 2011 ja investointiohjelma 2011-2015 Suurimmat joukkoliikenteen investoinnit ovat Ratikka Laajasaloon (200 M€) ja ratikka Kampista Länsiterminaaliin (19 M€) Liikenneväyliin solahtaa kaupungin rahaa 270 M€. Pyöräteitä tehdään 14 miljoonalla. Ensi vuoden suurin hanke on Mechelinkadun pyörätie. Pyörätiepolitiikan muutos viivästyttää investointeja, joten kaikkea varattua rahaa ei saada menemään uusiin hankkeisiin. Siksi sitä käytetään vanhojen parannuksiin, mikä voikin olla tähdellisempää. Topeliuksenkadulle ei…
Kävimme katsomassa Unescon maailmanperintökohdetta, Bruno Tautin suunnittelemaa sosiaalisen asuntotuotannon aluetta Hufeisensiedlungia (hevosenkenkä). Nimi tulee siitä, että alueen keskeinen korteli koostui hevosenkengän muotoisesta talosta, jonka keskellä on lammen ympärille rakentunut puisto. Aluetehokkuudeltaan tämä lähinnä kolmikerroksisia taloista koostuva alue vastasi suunnilleen Siltamäkeä, mutta Siltamäki ei ole maailmanperintökohde. Ei tule sen kalliimmaksi suunnitella alueet hyvin kuin huonosti; miksi emme siis suunnittelisi hyvin? Tässä…
Jouduimme monesta mielenkiintoisesta kohteesta toteamaan, ettei tuo olisi mahdollista Suomessa. Kolmikerroksiset talot yleensä ja townhouset erityisesti ovat Helsingissä esteettömyyssyistä mahdottomia. Välillä oli uutta ja vanhaa yhdistelty tavalla, joka saisi museoviranomaisilta ehdottoman kiellon. Kuva kertoo joen rannan elävöittämisestä liittämällä vanhaan rakennukseen lasilaatikko, jossa huippumuotitalot esittelevät muutaman kerran vuodessa töitään. Ei olisi tainnut mennä meillä läpi.
Hajautunut rakenne Berliini on muodostunut joskus kauan sittten suuresta joukosta itsenäisiä kuntia. Tältä ajalta on peräisin sen sekoittunut kaupunkirakenne. Kaupungilla ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan lukuisia erityyppisio ja omaleimaisia keskusta-alueita. Tämä on johtanut myös kaupunkirakenteeseen, jossa asuminen ja työpaikat ovat sekaisin. Se vähentää liikenteen määrää, sillä moni tulee töihin kävellen. Tämä Matti Vanhasen uudellemalle kaavailema himmelimalli siis toimii, kun…
Rainer Nagel kertoi myös olleensa aiemmin kaupunkisuunnittelijana Hampurissa. Siellä oli tiukka pysäköintinormi. Jokaista asuntoa kohden piti asuntotyypistä riippuen olla pysäköintipaikkoja 1 tai 1,5 ja toimistorakennuksissa yksi pysäköintipaikka viittäkymmentä toimistoneliötä kohden. Jos omalle tontille ei mahtunut, velvollisuudesta pääsi eroon maksamalla 22000 euroa puuttuvista paikoista rahastoon, joka ymmärtääkseni rakensi pysäköintipaikkoja sitten muualle.
Kaupunkisuunnitelulautakunta on kolmen päivän mastkalla tutustumassa Berliinin kaupunkisuunnitteluun. Laitain joitain mielenkiintoisia havaintoja tänne tipottain. Isäntämme, kaupunkisuunnittelujohtaja Rainer Nagelin mukaan kaupunkikorttelissa pitää olla noin 600 asuntoa eli 1500 asukasta, jotta se pitäisi yllä korttelikohtaisia palveluja. Pienempiin kortteleihin ei synny kauppoja eikä kahviloita (Töölö). Jos palvelut eivät ole korttelikohtaisia, tarvitaan 10 000 asukasta ennen kuin palvelut alkavat kannattaa. Pienemmät asuinalueet jäävät urbaaneilta…
Ensiksi, mihin vastustukseni ei perustu. Minusta paikka sopii hyvin hotellille, vaikka hotellin onkin ”suljettua” kaupunkia; ei kuitenkaan niin suljettua kuin presidentin linna, korkein oikeus tai Ruotsin suurlähetystö tai kaupungintalo. Hotelli tuolla paikalla tukisi alueen elävöittämistä. En vastusta myöskään siksi, että se tuo alueelle autoliikennettä. Paljon vähäisempää se on kuin Wanhan Sataman tai laivojen tuoma liikenne. Vaikka hotelli on muodollisesti Katajanokalla,…
Nimimerkki Mikko kirjoitti Ketjussa ”Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”, että Helsinki menettää 400 miljoonaa euroa´, kun ei kaavoita aluetta kunnolla ylöspäin. En ota kantaa laskelmaan; kaavataloudellisesti alue ei ole ihan helppo, joten laskelma voi olla ylimitoitettu. Väitteen pahin virhe on nimittäin muualla. Kaupunki ei nimittäin omista maata, vaan sen omistaa valtio. Helsinki ei siis menetä mitään, vaan valtio menettää. Jos Helsinki…
