Suomen keskusta on esittänyt, että sähköautoille tulisi olla kilometripohjainen vero. Unohtakaamme tämä esitys populistisena katkeruutena liian fiksuja sähköauton valinneita kohtaan ja palatkaamme saman puolueen aiempiin ehdotuksiin siirtymiseen polttoaineen verotuksesta kohti kilometripohjaista verotusta, joka on kaupungeissa korkeampi kuin maalla.
Aikanaan autoilun korkea verotus tuli Suomeen keinona suojella valuuttavarantoa, mutta ne ajat ovat menneitä. Euroopassa autoilua verotetaan olennaisesti enemmän kuin Yhdysvallissa, koska auto sopii huonosti tiiviisti asutuille alueille. Suomea lukuun ottamatta Euroopassa asutaan tiiviisti ja suurin osa suomalaistakin asuu tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Eurooppalainen liikennepolitiikka on ollut amerikkalaista onnistuneempaa. Amerikkalainen käyttää enemmän aikaa työmatkoihin ja istuu muutenkin enemmän ruuhkissa, puhumattakaan liikenteen ilmastovaikutuksista.
Talousteoreettinen peruste autoilun verottamiselle ovat autoilun haitalliset ulkoisvaikutukset
Käyn seuraavassa läpi mielestäni keskeisimmät autoilun ulkoiset kustannukset. Lista ei edes yritä olla täydellinen.
Nyt puhutaan siis ulkoisvaikutuksista. Autoilusta on autoilijalle itselleen kiistämätöntä hyötyä, mutta se ei ole ulkoisvaikutus. Autoilija hyötyy itse ja muut kärsivät haittoja.
Terveydelle vaaralliset ilmansaasteet
Autosta tulee pakokaasuja niin maalla kuin kaupungeissa, mutta kaupungissa niiden todennäköisyys päätyä ihmisen keuhkoihin on satoja, ellei tuhansia kertoja suurempi kuin haja-asutusalueilla. Bensiinissä ei ole enää lyijyä, mutta silloin kun oli, ne vaikuttivat keskushermostoon niin, että lasten kognitiiviset kyvyt kehittyivät vilkkaiden katujen varrella heikommin kuin puhtaammilla alueilla. Tämä oli yksin riittävä syy muuttaa kaupunkien keskustoista raikkaan ilman äärelle metsälähiöihin. Muita hyviä syitä olivat roskanpolttouunit ja talokohtainen koksilämmitys.
Ilmastonmuutos Jatka lukemista “Autoilun ulkoiset kustannukset”