Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?

12.1.2018 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 121 Kommenttia 

Helsinki päätti 15 vuotta sitten, että tavoittelemme uudistuotannossa 75 neliön keskikokoa. Olin tekemässä tätä päätöstä. Espoossa keskikoko oli 91 neliötä, joten tavoite ei ollut kovin radikaali.

Lapsiperheiden asia on ollut asuntopolitiikan keskiössä kautta aikojen. Emme pitäneet hyvänä, että nuorten perheiden on muutettava pois, kun lapsia tulee.

Kaupunginkanslian virkamiehet muuttivat asian aivan toiseksi päättämällä, että keskikoko koskeekin samanlaisena jokaista tonttia, kun alkuperäinen tavoite koski koko kaupunkia keskimäärin isot omakotitalot mukaan luettuina.

Koko kaupunkia ajatellen 75 neliötä oli järkevä tavoite, mutta tonttikohtaisena normina hölmö. Asuntoja sai olla 1500 neliön kerrostalossa korkeintaan 20. Jos niihin olisi rakennettu kymmenen 25 neliön yksiötä, muiden asuntojen olisi olla pitänyt kooltaan keskimäärin 125 neliötä. Ei siis voitu tehdä yksiöitä. Lue lisää

Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

20.12.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 52 Kommenttia 

Viime valtuustokaudella Helsingissä saatiin aikaan suuri käänne kaupungin kehittämisessä. Kaupunkirakennetta hajauttava kehitys, joka peitti alleen yhä vain enemmän maata, saatiin käännetyksi kaupunkirakennetta eheyttäväksi suunnaksi. Markkinavoimat auttoivat tätä muutosta merkittävästi, mutta oli siinä suuri rooli myös politiikalla – erityisesti vihreällä politiikalla.

Markkinavoimat ovat tässä sama asia kuin ihmisten asumispreferenssit, jotka muuttuivat voimakkaasti urbaanimmiksi. Yhä useampi haluaisi asua ratikkakaupungissa, kantakaupunkimaisesti. Sen seurauksena asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingin keskustan tuntumassa aina Vallilaa myöten. Asumisen kallistuminen on ikävä asia sinänsä, mutta toisaalta merkki hyvästä. Jossain on onnistuttu, kun niin moni haluaa tänne asumaan ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.

Helsinki kaikkine tapahtumineen ja mielenkiintoisine yksityisine palveluineen on tullut tavattoman hyväksi paikaksi elää. Se on ollut kaupungin sallivamman politiikan tulosta – suuri ansio tästä kuuluu Pekka Saurille. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017

12.12.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 54 Kommenttia 

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Hyväksyttiin yksimielisesti, että

Tiederatikka rakennetaan, kun Malmin ja Kalasataman raitiotiet ovat valmistuneet

Rastilan leirintäalueen rakentaminen siirretään toiseen vaiheeseen

sekä ponsi luontoarvojen tukemisesta.

Äänestyksen jälkeen hyväksyttiin

Malmin pikaratikka Viiman aikaistamista priorisoidaan 1. vaiheen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10-3 pantiin esitykset Malmin lentokentän rakentamisen ja Tuusulan väylän bulevardisoimisen lykkäämisestä.

Minua harmittaa ajatus, ettei Viima-rataa voi rakentaa, koska rahat sitoutuvat sitä ennen Raide-Jokeriin ja Kruunuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaalikorko negatiivinen. On kovin tärkeätä, että raideyhteys on olemassa silloin asukkaat muuttavat sisään. Ihmiset valitsevat asuntonsa ja työpaikkansa sen mukaan, miten matkat sujuvat. Jos ratikka tulee paljon myöhemmin, Malmille ei muuta niitä, jotka ratikasta hyötyvät. Junayhteys ei ratikkaa korvaa, koska se menee eri suuntaan. Asialla on myös taloudellinen merkitys. Kaupunki omistaa Malmin lentokentällä noin miljoona kerrosneliötä rakennusoikeutta. Jos sen arvo nousee vaikkapa vain 50 eurolla neliötä, on tämä 50 miljoonaa euroa. Siksi raiteiden pitäisi olla olemassa, kun tontit myydään tai vuokrataan. Viivästys maksaa selvää rahaa ja todella paljon. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

10.12.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 62 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Pöydältä. (Selostettu edellisen viikon postauksessa)

Ensimmäisen lapio on menossa maahan Laajasalon bulevardilla, Malmin lentokentällä ja Viilarintien alueella.

Tästä on tullut kovasti postia, joiden mukaan lautakunnan pitäisi toteuttamisohjelman yhteydessä tehdä yleiskaavaa koskevia asemakaavatason ratkaisuja jo tässä vaiheessa. Vaikka olisi niiden sisällöstä samaa mieltä, ei vain voi. Asemakaavat käsitellään asemakaavoina sitten aikanaan.

Kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

(Pöydältä)

Helsinki siirtyy voimakkaasti raideliikenteeseen ja samalla sähköllä kulkevaan liikenteeseen. Pääosa bussilinjoista katkaistaan vaihtoterminaaleihin niin, että Käpylän ja Valimon asemilla siirrytään bussista junaan ja jos ei ole menossa keskustaan, pikaratikkaan.  Kun kaupunki kasvaa sisäänpäin, se pystyy ottamaan katuverkkoonsa vähemmän autoja, niin henkilöautoja kuin bussejakin. Energiansäästön kannalta pitäisi uudet ratikat varustaa järjestelmällä, jolla jarrutusenergia otetaan talteen kondensaattoriin eikä käytetä sitä vain lämmittämiseen. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.11.2017

26.11.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 55 Kommenttia 

En pääse kokoukseen, koska olen pähkimässä tekoälyä. Mikko Särelä menee taas.

Budjetin toteutumisennuste

Investointitulot. Myyntitavoite oli 135 M€, mutta maata ja rakennuksia saatiin myydyksi peräti 175 M€. Olen iloinen, kun rakennuksia saadaan myydyksi, koska kaupungilla on paljon rakennuksia, jotka ovat aika heikossa käytössä tai peräti tyhjillään, mutta maata minun mielestäni pitäisi vuokrata eikä myydä – noin pääsääntöisesti.

Investointimenot Käytettävissä olisi ollut rahaa 354,4M€ mutta saadaan käytetyksi vain 285.4 M€. Tällainen ”säästö” on lähinnä paha asia, koska se osoittaa, ettei tuotantopuoli oikein toimi ja jäädään jälkeen kaupungin rakentamisessa.

Tonttien luovuttaminen Pitäisi saada luovutetuksi 380 000 k-m2, mutta tästä jäädään jälkeen 80 000 k-m2, eli 2 000 asukasta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotannossa, jossa tontteja ei saada luovutetuksi, koska rakentamiskustannukset ylittävät Aran hyväksymän. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.11.2017

21.11.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 35 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Ratikkalinjaston kehittämissuunnitelma

60 miljoonaa maksava suunnitelma, joka säästää pelkkiä liikennöimiskustannuksia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoitukselle 7,5 %:n korkokannan. Tämän päälle tulevat matkustajien selvästi suuremmat säästöt. Tätä pitäisi nopeuttaa ja paljon.

Ihan kaikkea ei voi nopeuttaa, koska kadun remontit on sidottu siihen, kun katu on muutenkin menossa peruskorjaukseen, kuten juuri nyt Mechelininkadulla. Yksin tehtynä nämä tulisivat selvästi kalliimmaksi. Mutta paljon voi nopeuttaa.

Stansvikin kallion kaava

Kruunuvuorenrannan rakentaminen etenee kaava kaavalta. Tässä taas runsaat 2 000 asukasta. Lausunnoilla olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muutoksia, joista merkittävin on, että rakentaminen väistää hieman erittäin harvinaista lahokaviosammalta. Väistävätköhän myös alueelle muuttavat sadat lapset? Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

13.11.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 32 Kommenttia 

En ole menemässä lautakuntaan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on tavallista tiivistetympi.

Aromikujalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaampaa kaavoitusta ja saa. Uusia asukkaita 1700. Korkeata rakentamista nyt myös Vuosaareen. Tämä kaava oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.4.2017, jolloin selostin sitä blogillani laajemmin. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muutoksia. Kaava on kaupungille hyvin kannattava. Sen toteutus maksaa vain 300 000 €. Arvonnousun leikkaus tulee olemaan huomattavasti tätä suurempi. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017

28.10.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 31 Kommenttia 

Postipuiston kaava ja eteläisen Postipuiston kaavaluonnos

Pöydältä.

Vasemmistoliitto pyysi pöydälle, en tiedä miksi.

Steniuksentie 14 ja 20 asemakaava

Vanha kansakoulu suojellaan julkisivuiltaan ja muutetaan asuintaloksi. Turvakodin tontin käyttötarkoitus muuttuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.

Herttoniemen sairaalan alueen asemakaava

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli tätä viimeksi 28.2.2017. Kaava on palannut lausuntokierrokselta, eikä siihen esitetä merkittäviä muutoksia. Hyvä kaava. 600 asukasta. Lue lisää

Miksi maapohjan kiinteistöveron korotus ei siirry vuokriin

28.10.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 34 Kommenttia 

Kokoan vastaukset kommentteihin uuteen artikkeliin.

Kaikki kustannukset siirtyvät vuokriin

Tärkein kustannus on asunnon pääoma-arvo kerrottuna tavoitellulla korolla. Kun kiinteistövero nousee, asunnon pääoma-arvo laskee ja tämä komponentti kuluista pienenee suunnilleen yhtä paljon kuin kiinteistövero nousee. Todennäköisesti pienenee enemmän, koska vuokranantajien mielessä on usein vähän korkeampi tuotto kuin mitä asunnon ostaja maksaa asuntolainastaan korkoa, mutta kustannukset pysyvät suunnilleen yhtä suurina.

On siis edelleen yhtä edullista ostaa asunto vuokrattavaksi kuin aiemminkin, koska asunnon saa nyt halvemmalla.

Vanhan vuokra-asunnon osalta vuokranantajan tuotto kyllä pienenee, jos hän laskee tuottoa siitä hinnasta, jonka on asunnosta maksanut, mutta hänen ei silti kannata myydä asuntoa pois, koska siitä saa nyt alemman hinnan. Nykyhintaan suhtautettuna tuottoprosentti pysyy ennallaan. Kiinteistöveron nosto merkitsee omistajalle pääomatappiota, olkoon omistaja sitten asukas tai sijoittaja. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

22.10.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 19 Kommenttia 

(esityslistaan tästä)

Olen pitkin syksyä valittanut, ettei lautakunnalle esitellä kaavoja, vaikka asuntotuotannon pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listalla on asuntoja yli 9 000 asukkaalle Postin lajittelukeskuksen alueelta. Tämä on osittain valtion omistamaa maata, joten maanomistajien kanssa joudutaan neuvottelemaan esimerkiksi valtion saastuttaman maaperän puhdistamisesta.
Olen aloittanut kunnallispoliittisen vaikuttamiseni 1970-luvulla valittamalla poikkeamisluvasta, jolla postin lajhittelukeskus saatiin rakentaa keskuspuistoon ilman asemakaavan muutosta.

Postipuiston (Metsäläntie 2 – 4) asemakaava

Tähän laitetaan kerrostalovaltaista asuntotuotantoa 240 000 k-m2 . Minusta siinä riittää tilaa 6 000 asukkaalle, mutta virasto olettaa asuttavan vähän leveämmin niin, että asumaan mahtuisi vain 5 700 asukasta. Asukasmäärää ei ratkaista kaavalla. Kaava on toteutettu kantakaupungin tehokkuudella. Keskuspuistoon eksyneitä avitetaan kahdella vähän korkeammalla, 12- ja 15 kerroksisella tornitalolla. Lue lisää

Seuraava sivu »