Katajanokalle tarvittaisiin vierasvenesatama
Vuosia sitten Helsinki päätti vilkkaan ja eripuraisen keskustelun jälkeen perustaa vierasvenesataman Katajanokan tyveen Kruununhakaan tuntumaan. Hanke herätti eripuraa sekä siksi, että paikka oli niin keskeinen että kalleutensa vuoksi. Tätä pidettiin kuitenkin hyvänä investointina matkailun kannalta ja monen mielestä, myös minun mielestäni, veneet elävöittävät rantamaisemaa. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2010
Listalla ei ole kuin yksi rakennuskielto ja vastauksia ponsiin ja aloitteisiin. Kokous kuitenkin pidetään, koska esityslistan ulkopuolella keskustellaan asemakaavapäällikön viran täyttämisestä.
Valtuustoaloite pysäköintipaikan hinnan irrottamisesta asunnon hinnasta.
Ikuisuusaihe etenee, mutta hyvin hitaasti. Suunnittelijan on vaikea ymmärtää, että jokin asia irrotettaisiin suunnittelulogiikasta ja annettaisiin markkinoille – siis että suunnittelija ei määräisi, kuinka monta autopaikkaa tontille kuuluu vaan niitä tehtäisiin niin monta kuin asukkaat ovat halukkaita ostamaan tai vuokraamaan. Toki tähän liittyy myös aito ongelma. Paikat on halvinta tehdä kerralla ja kysyntää saattaa tulla vuosien päästä. Markkinoilla ratkaistaan joskus tätäkin vaikeampia ongelmia. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.8.2010
Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnitteluperiaatteet
Pitkän keskustelun jälkeen hyväksyttiin vähän muutettuna. Keskustelua en saa referoida, mutta sellainen tieto tuli virkamiehiltä, että valtio saa rakennusoikeuden ilmaiseksi, koska siitä sovittiin, kun valtio osallistui Vuosaaren sataman rakentamiskustannuksiin. Pannaan muistiin, kun aikanaan lasketaan, kuinka huono investointi satama oli Helsingille. Tämäkin raha pitää panna osaksi sataman kustannuksia.
Tämä menee suunnittelukilpailuun, jossa suunnittelijan on sitouduttava myös toteuttamaan oma suunnitelmansa. Ei taida ainakaan kotimaasta löytyä kovin monta kilpailijaa.
Jännittävä suunnitelma.
Östersundomin yhteinen yleiskaava
Minulle vakuutettiin, että valittuun liikennevaihtoehtoon olisi päädytty, vaikka kaikki kolme kuntaa olisivat kuuluneet samaan kuntaan. Luottamusmies ei voi kuin luottaa.
Lausunto Kehä II:sta
Olin suunnitellut lisättäväksi kaikkea ikävää tästä hankkeesta, mutta esittelijä olikin laittanut ne jo omaan lausuntoonsa. Tämä on huonoa liikennepolitiikkaa, mutta ei huolta: tähän ei löydy rahaa.
Ajatus, että tähän tehtäisiin kevyempi katumainen tie (maantie, jotta valtio sen maksaa) on ainoa mahdollisuus.
Joku kommentoi, että tämän hankkeen kustannus/hyötysuhde on yli kaksi. Tuo laskentamenetelmä on kehitetty laskemaan tieyhteyttä, joka rakennetaan aution preerian halki. Kaupunkien sisäisiin liikenneyhteyksiin se ei sovi lainkaan. Sama malli antoi raide-Jokerille erittäin huonon kannattavuuden. Kun laskelma avattiin, havaittiin, että hyötypuolella ei ollut mukana yhtään niistä syistä, miksi raide-Jokeria ajetaan. Liikenneyhteyksien rakentaminen on ennen kaikkea vaikuttamista yhdyskuntarakenteeseen, mutta tämä investoinnin tärkein vaikutus puuttuu kokonaan. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.8.2010
Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaavalliset suunnitteluperiaatteet
Tästä ollaan tekemässä suunnittelukilpailua. Nyt lyödään kiinni sen raamit. Lautakunta palautti asian keväällä ja kehotti nostamaan kerrosalan ylärajaa 20 000 kerrosneliöllä. Nyt alueelle pitäisi ahtaa 100 000 – 140 000 k-m2. Hyvin monimutkainen asia. Kuuntelen selostuksen ja kerron sitten, mitä tässä on muuttunut. Uskoisin kerrosneliötä mahtuvan enemmänkin, jos alueen omistaisi kaupunki eikä valtio. Kun valtio ei suostu maksamaan rakennusoikeudesta, valtio saa sitä vähemmän.
Hyvin tärkeä päätös.
Veturitien ja Pasilan sillan liikennesuunnitelmat
Tämä liittyy edelliseen asiaan. Tieinvestointeja 60 miljoonalla.
Yhteinen yleiskaava Östersundomiin
Pöydältä. Tässä asiassa hiertää päätöksenteko. Voivatko luottamusmiehet vaikuttaa asiaan lainkaan ennen kuin on liian myöhäistä enää vaikuttaa. Hankala yhteentörmäys luonnonsuojelun ja terveen kaupunkirakenteen kanssa. Yhteiseen suunnitteluun olisi pitänyt ottaa myös Söderkullan alue, koska se vaikuttaa merkittävästi raideratkaisuun. Tällainen koordinointi kuuluisi tietysti maakuntaliitolle, mutta se elää kovin toisessa todellisuudessa.
Blogilla esitetty kritiikki hidasta metrolinjausta vastaan sai minut mietteliääksi. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2010
Kesäkausi päättyi maanantaina 13:30. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista kolahti eteisen lattialle.
Yhteinen yleiskaava Östersundomin alueelle
Helsinki, Vantaa ja Sipoo alkavat tehdä yhteistä yleiskaavaa yleiskaavaa Östersundomin alueelle. Sen on tarkoitus pohjautua metroon, mutta myös liityntäliikenteeseen. Metron puolelle vaaka on olmeisesti kallistunut sen vuoksi, että Sipoo on kääntänyt asiassa kelkkansa ja haluaa raiteiden jatkuvan Sipoon puolelle. Tähän ratikka olisi liian hidas. Mutta onko metrokaan riittävän nopea? Tämän kaava-alueen ulkopuolella Sipoo suunnittelee huomattavaa väestönlisäystä Söderkullaan. Lue lisää
Pitääkö Kruunuvuorenrannan rakentamista lykätä?
Helsingillä on rahat loppu. Nyt pitäisi säästää ja esimerkiksi lykätä investointeja. Esille on noussut sekä Kruunuvuoren silta että Herttoniemen yli sata miljoonaa euroa maksava eritasoliittymä. Lue lisää
Helsinkiä pitää rakentaa lisää
Ihmiset haluavat yhä kiihkeämmin asua Helsingissä ja erityisesti kantakaupungissa. Tämän paljastaa vanhojen asuntojen hintaindeksi. Helsingin tietokeskuksen uusi tuore julkaisu ”Asuntojen hinnat Helsingissä huhti-kesäkuussa 2010 kertoo, että jos vuoden 2005 hinta merkitään sadalla, vuoden 2010 toisella neljänneksellä hinnat olivat seuraavat: Lue lisää
Hämeentie ja Pohjois-Espa
Olin 20 vuotta siten Hannoverissa Helsingin liikennekomitean mukana tutustumassa kävelykatuun ja pikaratikkaan. Nämä liittyivät toisiinsa sikäli, että pikaratikka oli rakennettu päätien alle cut and cover –menetelmällä. Rakennustyön piti johtaa liikennekaaokseen, mutta kaikki sujui hyvin. Niinpä katu päätettiin rakennustyön jälkeen muuttaa kävelykaduksi, eikä kukaan katunut ratkaisua.
Liikenneverkon välityskyky on monimutkainen asia, jonka simuloimiseen eivät ihmisaivot pysty. Samaa kuin Hannoverissa tapahtui pienessä mittakaavassa Yliopistokadulla Porthanian edessä. Katua oli pitkään vaadittu kävelykaduksi, mutta aina oli vastattu, että koko kaupunki joutuisi sekasortoon, jos tämä yhteys katkaistaisiin. Sitten rakennusviraston (vai oliko se energialaitoksen) aina niin nopeat pojat katkaisivat sen yli vuodeksi, mutta kaupunki välttyi sekasorrolta. Nyt siitä tehdään kävelykatua. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2010
Kevään viimeinen kokous.
Town-house –kilpailu
Saimme informaatiota Helsinki Town-house-kilpailuun tulleista ehdotuksista. Ne tulevat julkisuuteen vasta 23.6, joten en selosta niitä muuta kuin sanomalla, että oli todella innostavan tuntuisia ehdotuksia. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2010
Lausunto Keski-Pasilan ratapiha-alueen suunnitelmista
Autojen rahtaaminen pikajuniin loppuu yhdellä Suomen arvokkaimmista alueista Töölönlahdella ja siirtyy Pasilaan. Helsingin lausunnossa vastustetaan sitä, että sieltä lastattaisiin juniin myös pohjoiseen myytäväksi rahdattavia uusia autoja. En ymmärrä, mistä moinen ajatuskin on tullut mieleen, mutta jos VR on käyttänyt Töölönlahtea auto-pikajuna-toimintaan, siltä voi odottaa mitä hyvänsä. Itse suunnitelmasta ei saa mitän selvää ilman kunnon kuvia.
Lausunto Uudenmaan rakennemalleista 2035
Uudellemaalle yritetään ahtaa 430 000 uutta asukasta, siis suurin piirtein Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon asukkaat. Tätä varten on tehty mielenkiintoinen tarkastelu yhdyskuntarakenteen vaihtoehdoista. Näistä minun on pitkään pitänyt raportoida tälle palstalle, mutta aikaa ei ole ollut, eikä ole nytkään. Helsinki asettuu kannattamaan raskaimmin keskittävää mallia eli asutuksen keskittämistä nykyisten tai päätettyjen ratojen varrelle + Östersundomiin. Niin sanottu lyhyiden uusien ratojen malli on mielestäni myös harkitsemisen arvoinen.
Lausunnossa valitetaan myös, ettei Malmin lentokenttää ole sijoitettu mihinkään. Hei haloo! Tämä ei ole kaava vaan rakennetarkastelu.
Malmin lentokenttä muuten kannattaa sijoittaa Kärkölään.
Nuottaniemen virkistysaluekaava
Tämä jäi pöydälle sen selvittämiseksi, voiko kaupunki kaavoittaa omien huviloidensa tontteja rantaan, kun ei salli sitä yksityisillekään. Katsotaan mitä lautakunta päättää. Myös yksityiset suojellut huvilat ovat saaneet säilyttää rantaan ulottuvat pihansa.
Saukonlaiturin kaava
Tänne tulee 3000 asukasta. Vastaa lautakunnan tavoitteista neljäsosaa eli riittää kolmeksi kuukaudeksi. Pysäköinnistä tullaan kinaamaan. Kun se on nyt suunniteltu niin, että on fyysisesti mahdollista erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta, normin pitäisi olla mahdollistava mutta ei pakottava. Kuka maksaa ne paikat, joita kukaan ei halua ostaa?
Telakkarannan suunnitteluperiaatteet
Vanhoja teollisuustoiminnasta vapautuvia tiloja suojellaan ja otetaan erilaiseen kulttuuri- ja tapahtumakäyttöön. Kuulostaa hyvältä. Toteutus ratkaisee, ei kaava. Uutta asuinalaa tulee 20 000 neliötä, mikä vastaa kahden viikon tavoitetta.
Vallilanlaakson joukkoliikennekatu
Fenix-lintu on taas noussut tuhkasta. Tämä katuyhteys olisi joukkoliikenteelle erittäin hyvä, mutta puistolle erittäin huono. Päätöksentekokulttuurimme ongelmista kertoo, ettei joukkoliikenteen hyödyistä ole mitään määrällistä arviota. Kymmenen miljoonan rakentamiskustannukset on kyllä lueteltu sadan tuhannen euron tarkkuudella. Jos joukkoliikenteen hyödyt olisi laskettu, ne maksaisivat tuon 10 miljoonaa hyvin nopeasti. (Terkkuja esittelijälle)
Siirtolapuutarhan valitukset häiriötä eivät riitä. Jos pannaan vastakkain siirtolapuutarhatontin onnekkaat omistajat ja kymmenet tuhannet bussimatkustajat, bussimatkustajien edut voittavat 10-1. Siirtolapuutarhaväkeä tyynnytellään Hämeentien meluaidalla niin että heidän tilanteensa itse asiassa paranee. Todellinen ongelma ovat puiston muut käyttäjät, joiden tilanne heikkenee, ja se kääntää helposti argumentit joukkoliikennekatua vastaan. Ei se kohtuuttoman paljon heikkene, mutta kun tuo alue on niin vahvasti liikenteen vaivaama, puisto olisi hyvä säästää.
Eräs ongelma on, että jos rakennetaan bussikatu, sinne tunkee autoja. Olen aika vakuuttunut, että tästä on päästävissä sopim,ukseen. Ratkaisu ovat hydlauliset tolpat, jotka laskeutuvat alas bussin lähestyessä, mutta estävät muun liikenteen. Näiden toimintaperiaatetta voi käydä katsomassa tästä.
Vallilanlaaksoon on hyväksytty ratikka ja se sinne pitäisi saadakin. Siihen minäkin olen valmis. On kuitenkin myönnettävä, etteivät joukkoliikennekadun hyödyt tyhjene tuohon ratikkayhteyteen.
Päätöksenteon historia tässä asiassa on ollut niin vaiheikas, että tunteet ovat ehtineet nousta. Se saa joukkoliikenteen haitat tuntumaan vielä isommilta kuin ne objektiivisesti ovat. Harmi kuitenkin on juuri niin suuri miksi se koetaan.
Itäkeskukseen City-Market
City-Marketille kaavoitetaan lisää myymäläalaa 4,5 hehtaaria. Kun vastustaa kaupan siirtymistä kehäteiden tuntumaan, ei voi vastustaa niitä metropysäkin luona. Estteettiseswtä lopputuloksesta tietäisi meiellään vähän enemmän. Prisma on kauhea.
Senaatintorin ratikkajärjestely
Kaupungilta loppuivat rahat, joten ratikka jatkaa Katariinankatu pitkin. Jostain syystä kiskot kuitenkin siirretään sen keskelle.