Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni valtuustossa 15.2. käsiteltäessä Vasemmistoliiton ryhmäaloitetta asuntopolitiikasta

Vasemmistoliitto on tehnyt valtuustokysymyksen aivan keskeisestä asiasta. Asumisen hinnan nousu on suurimpia yhteiskunnallisia epäkohtia Helsingissä.

Asumisen korkea hinta on ikävä asia, mutta samalla se on hyvä merkki. Olemme onnistuneet tekemään vetovoimaisen kaupungin, johon liian moni haluaa asumaan – liian moni suhteessa olemassa olevaan asuntokantaan. Helsingin seudulla on myös alueita, jossa asuminen on halpaa ja jossa asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet absoluuttisesti.

Ongelma on asumisen korkea hinta nimenomaan Helsingissä, joten asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin – ei sinne, missä asuntojen hinnat ovat jo nyt laskusuunnassa. Kun rakennetaan hyville paikoille, ei tueta rikkaita, vaikka rikkaat ehkä tulevatkin juuri niihin asuntoihin. Rikkailla on todennäköisesti ollut asunto aikaisemmin – itseasiassa asunnottomuus on rikkaiden kohdalla peräti harvinaista. Jos rikkaan vanha asunto toiseksi parhaalla paikalla vapautuu, sinne muuttaa joko kolmanneksi parhaalta paikalta ja niin edelleen. Ketjussa kaikkien asumistaso paranee samalla, kun asuntojen hintapaine helpottaa koko kaupungin alueella.

Vasemmistoliitto on puhunut paljon sen puolesta, että pitäisi rakentaa enemmän Ara-asuntoja. Jos me nostamme Ara-asuntojen osuuden 1500 asunnosta 2500 asuntoon, tuhat onnekasta enemmän saa korjatuksi ongelman omalta kohdaltaan, mutta jos me rakennamme asuntoja niin paljon, että asumisen hinta kääntyy laskuun, se kääntyy laskuun kaikilta 300 000 ruokakunnalta.

Jos haluamme poistaa asuntopulaa, ainoa keino on rakentaa lisää asuntoja. Muilla asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa vain siihen, ketkä jäävät ilman asuntoa Helsingissä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

17.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 2 Kommenttia 

Yleiskaavaan liittyvistä ponsivastauksista pöydälle kaikki ne, joihin joku esitti muutosta.

Hernesaaren osayleiskaava

Hyväksyttiin muutoksitta. Olen näköjään levittänyt väärää tietoa Urban Helsinki -porukan vaihtoehdosta. Siinä ei ole 18 metrin runkosyvyyttä. Sellainenkin suunnitelma on ollut esillä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen rakennustehokkuuksiin ja pysäköintiin palataan asemakaavan yhteydessä. Tämä on niitä alueita, joissa pysäköintipaikkojen määrä muodostaa katon asuntotuotannolle. Tästä kuluneella viikolla työmarkkinajärjestöt kirjelmöivät yhdessä.

En ole täysin vakuuttunut, että kaupungin kassasta löytyy 30 M€ venesataman rakentamiseen enkä oikein usko että yksityistä rahaakaan löytyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren asemakaavaluonnos

Tein palautusesityksen, jonka mukaan Länsiväylän liittymää varten hyväksytään vain katumaisen risteyksen vaatima tila. Perusteluni oli, ettei kallista liittymää kannata rakentaa muutamaksi vuodeksi. Ajatukseni oli, että liikenne hoidettaisiin Katajaharjun ja Hanasaaren liittymien kautta kunnes Länsiväylä saadaan kaupungin kaduksi. On myönnettävä, että ajatukseni perustui osittain väärään tietoon. Itse liittymän rampit maksavat alle kaksi miljoonaa. Rahaa menee Länsiväylän osittain kattavaan kanteen. Sitä kantta minä taas pidän tarpeellisena, koska vaikka Länsiväylä muuttuisi Länsibulevardiksi, melkoisen estevaikutuksen se silti muodostaa. Kansi maksaa 17 M€ eli alta kaksi prosenttia koko saaren kustannuksista. Tosin tämä ratkaisu taas jättää Länsiväylän vähän kanjoniin, joten estevaikutus on vastaavasti suurempi – vähän niin kuin Vuosaaressa on.

Risto Rautava pyysi asian pöydälle, joten tästä sitten pohditaan seuraavat kaksi viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäistenrannan asemakaavaluonnos Lue lisää

Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja

15.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 29 Kommenttia 

Mielenkiintoista lähinnä on, mitä tehdä Espan ja Bulevardin eteläpuoliselle Helsingille. Se on lähellä keskustaa, mutta ei kovin hyvin saavutettavissa, ellei satu asumaan alueella. Minusta siellä pitäisi lisätä asumista työpaikkojen sijasta, koska se on niin haluttua asuinaluetta. Alueelle sopii pienkonttoreita, joiden työntekijät asuvat lähellä, mutta ei suuria työpaikkoja, joihin pitäisi matkustaa kaukaa. Työpaikkapysäköintiä ei alueella ole mahdollista järjestää mihinkään järkevään hintaan, mikä sekin puolustaa ajatusta, että työpaikkoja tulisi olla lähinnä alueella asuvia varten.

Ensimmäiseen kerrokseen en ottaisi asuntoja jo kaupunkikuvallisista syistä – ikkunat. Niissä voi olla liiketilaa tai jos vuokralaista ei löydy, pienyritysten toimistoja. Luovien alojen työpaikat sijoittuvat mielellään kaupunkien keskustaan samoin kuin näiden työntekijöiden asunnot. Lue lisää

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

13.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 122 Kommenttia 

Tälläkin blogilla käyty keskustelu siitä, missä tulevaisuuden työpaikat sijaitsevat, osoittaa tulevaisuuden näkymien olen hyvin erilaisia. Joidenkin mukaan työpaikan paras sijainti on Helsingin keskustassa, toisten mielestä kaupungin ulkopuolella, vaikkapa Keilaniemessä.

(Haa, huomasin oman asenteeni tulevan esiin edellisessä virkkeessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilaniemi ei ole kaupungin ulkopuolella vaan kaupungissa.)

Kävin toissaviikolla luennoimassa Tampereen Teknillisellä yliopistolla Hervannassa. En ollutkaan käynyt Hervannassa vuosiin Se oli kovin erilaista ympäristöä kuin Tampereen keskusta, jossa yliopisto sijaitsee ja johon liittyy noin 95 % kokemuksestani Tampereesta.

Oikeastaan vasta Hervannassa tajusin, että insinöörien käsitys hyvästä työpaikan ympäristöstä on aivan erilainen kuin vaikkapa humanistien.

Insinööri arvostaa tällaista työympäristöä

Kaikkialla maailmassa insinöörialojen työpaikat ovat Hervannan ja Keilaniemen kaltaisilla alueilla pysäköintikenttien ympäröiminä kaupungin ulkopuolella. Niihin pääsee kätevästi omalla autolla, jota myös lähes kaikki käyttävät. Lue lisää

Toimistoja asunnoiksi? Osa 1

8.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 27 Kommenttia 

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä on kysymys siitä, voiko toimistoja muuttaa asunnoiksi ja jos voi, missä, kuinka paljon ja millä ehdoin. Kaupunkisuunnitteluvirasto esitti varsin kielteistä suhtautumista konversioihin Helsingin kantakaupungissa, koska se on halutuin paikka työpaikoille ja koska tuottavuus on siellä maan suurinta. Me palautimme asian, koska vähän vapaamielisempi pitäisi olla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalla oli asiasta erittäin hyvä seminaari. Panen tähän joitakin omia ajatuksiani.
Arja Lehtonen Capella Property Oy:stä kertoi ennusteista, joiden mukaan asukasluvun kasvu (nostaa toimistoneliöiden määrää) ja toimistojen tiivistyminen (vähemmän neliöitä/työntekijä) kumoavat suunnilleen toisensa, joten koko kaupungin alueella toimistoneliöiden määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Kun uutta toimistoa – modernimpaa, paremmalla paikalla – kuitenkin rakennetaan noin 40 000 k-m2/vuosi, tulee suunnilleen sama määrä toimistoja purkaa tai muuttaa asunnoiksi. Helsingin keskusta on kuitenkin koko seudun tasolla tavoitelluinta aluetta toimistoille. Lue lisää

Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

5.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 33 Kommenttia 

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ja muutos vuodessa. Lähde: H:gin kaupungin tietokeskuksen tilasto, jonka lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -aineistoa

Asuntojen hintaerot ovat Helsingissä aivan tolkuttomat ja kasvamaan päin. Yllättävän paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan osoitteesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kaksiota ostava nuori pari joutuu maksamaan asunnosta Vallilassa selvästi yli 100 000 euroa enemmän kuin Itä-Helsingistä, luulisin monen päätyvän jossain vaiheessa Itä-Helsinkiin.

Kun asuntojen hinnat nousivat pilviin Kalliossa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kääntyivät nousuun Vallilassa.  Nyt kun ne ovat nousseet pilviin myös Vallilassa, jonnekin tämän aallon pitää siirtyä.

Asuntojen korkeat hinnat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merkki. Kohoava hinta osoittaa alueen statuksen paranemista ja houkuttelevuuden lisääntymistä. Erityisen huono merkki on, jos jollain alueella asuntojen hinnat painuvat kovin alas. Osoittaahan se, alue koetaan jollain tavoin ongelmalliseksi.

Lue lisää

Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista

2.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 40 Kommenttia 

Kaiken ilon aiheen lomassa Helsingin valtuustoseminaarissa murehdittiin sitä, ettei myönteinen kierre ole tarttunut Itä-Helsinkiin.

Minä väitän, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on järkyttävän väljästi kaavoitettu.

Tämä väite perustuu erääseen ohjeeseen, jonka joku asiaa tutkinut tutkija oli kirjoittanut asuntosijoittajille – keinottelijoille voisi joka sanoa. Tuossa ohjeessa kehotettiin ostamaan sijoitusasuntoja sieltä, minne on kaavoitettu lisää. Se ennustaa alueen houkuttelevuuden kasvua. Paremmat palvelut, enemmän elämää ja paremmat joukkoliikenneyhteydet. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.1.2017

1.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 10 Kommenttia 

Tämä oli varsinainen pöydällepanokokous.

Hernesaaren osayleiskaava

Kaava on parantunut koko ajan. Aloitettiin jostain noin 4 400 asukkaasta ja nyt kaavaillaan 6 900 asukasta. Todettakoon kuitenkin, että yleiskaavassa ei lyödä lukkoon rakennusten korkeuksia, joten tuota voidaan vielä rukata, mutta näillä nurkilla se tulee olemaan.

Helikopterikentän heivaaminen pois kaavasta oli erittäin hyvä asia. Saatiin lähes 2 000 lisäasukasta pelkästään sillä ja säästettiin yli 100 M€ kaupungin rahaa.

Nyt niemen kärkeen suunniteltua venesatamaa on pienennetty olennaisesti niin, että venepaikkoja on enää 400. Ne muuten maksavat 30 M€ eli 75 000 €/venepaikka. On ihan kiva, että kaupunki suosii veneilyä, mutta kyllä veneilijöiden pitäisi tuohon kustannukseen vähän itsekin osallistua. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2

29.1.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 47 Kommenttia 

(esityslistaan tästä)

Pyöräilybarometri

Peräti 57 helsinkiläisistä pyöräilee ainakin kerran viikossa lumettomana aikana, 11 % ympäri vuoden. Suurin osa on hyötyliikennettä – ollaan siis matkalla jonnekin ja vain 14 % sanoi kuntoilun syyksi pyöräilyyn. Kuntoilu syynä pyöräilyyn oli yleistä ikääntyneiden kohdalla. Nuoremmilla syynä oli sen kätevyys liikkumismuotoaja sekä myönteinen vaikutus terveyteen.

Pyöräilyn edistämisestä ollaan lähes yksimielisiä. 96 prosenttia kaikista helsinkiläisistä kannatti pyöräilyn edistämistä ja 92 niistäkin, jotka eivät itse pyöräile.

Myönteisyys pyöräilyä kohtaan korreloi selvästi koulutustason kanssa niin, että mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän pyöräilee itse ja kannattaa pyöräilyä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

28.1.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 38 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Hernesaaren osayleiskaava.

Luottamusmiehet on ilmeisesti tarkoitus näännyttää tai sitten on tekeillä jonkin merkittävän päätöksen salakuljetus. Asiakohdassa on liitteineen materiaalia 1869 sivua. Näin siinä käy, kun hallinto-oikeus menee kumoamaan jonkin kaavan sen vuoksi, ettei ole selvitetty tarpeeksi.

Tämä on meillä kuitenkin toista kertaa. Olemme tästä asiallisesti päättäneet, ja nyt käsittelemme vain sitä, mihin lausunnot antavat aihetta. Eivät juuri mihinkään.

Hernesaaresta on tulossa hieno paikka. Antero Vartia ja Jasper Pääkkönen panivat Löylyn kaukonäköisesti hyvälle paikalle. Lue lisää

Seuraava sivu »