Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.2.2019

En ole menossa lautakuntaa, vaan Mikko Särelä menee. Siksi tämä selostus on kursorinen. Hyppään pöydällä olevat asiat tyystin yli. Myös paljon sellaista, johon minulla ei ole sanomista. Vallilanlaakson ratikan asemakaava Tämä palaa lausuntokierroksen jälkeen jokseenkin muuttumattomana. Lausuntokierroksella vastustettiin koko ratikkaa ja lisäksi siirtolapuutarhan avaamista läpikululle. Toivottavasti lapio menee maahan nopeasti. Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava Kun tulee ratikka, tarvitaan myös varikko. Tämä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Teimme valtuustoaloitteen Yliopiston metroaseman Liisankadun sisäänkäynnistä

Jätin eilisessä kaupunginvaltuuiston kokouksessa aloitteen Yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänköynnin avaamisesta Liisankadu, Unioninkadun ja Kaiseniemenkadun risteykseen. Se paramntaisi kruununhakalaisten liikenneyhteyksiä merkittävästi. Olimme sopineet tästä Risto Rautavan (kok) kanssa. Aloitteeseen tuli 44 allekirjoitus, mikä on siis valtuuston enemmistö. Alolite kuuluu näin. Yliopiston metroaseman suunnitelmiin on alusta pitäen kuulunut pohjoinen sisäänkäynti, joka sijoittuu Liisankadun ja Unioninkadun risteykseen. Siihen liittyy myös tunneli Unioninkadun ja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Miksi asumistukimenot kasvavat

Suomessa käytetään paljon rahaa asumistukeen, koska valtio haluaa tukea köyhiä säästeliäästi. Muualla esimerkiksi työttömyyskorvaukset ovat paljon korkeampia, mutta niistä pitääkin maksaa myös tavanomaiset asuinmenot. Meillä asumisesta korvataan erikseen, jottei rahaa menisi ”hukkaan”. Korkeampaa työttömyyskorvausta saisivat myös vanhempiensa luona asuvat peräkammarin pojat, omistusasunnossa asuvat ja töissä olevan työttömän puoliso. Takuueläke 782 euroa ei riittäisi mihinkään, jos siitä pitäisi maksaa myös asuminen.…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingin linjaukset tontinluovutuksista

Pitkän, suorastaan vuosien valmistelujen jälkeen kaupunki on saanut valmiiksi linjaukset tontinluovutuksen periaatteiksi. Lopultakin. Ne ovat tänään ensimmäisen kerran kaupunkiympäristölautakunnan listalla. Kaupunki on suuri maanomistaja. Sillä on miljardien arvosta maata. Ei ole aivan vähäpätöinen asia, millä perusteilla näitä luovutetaan esimerkiksi asuntotuotantoon. Perusteet ovat jääneet myös ajasta jälkeen. Joskus ennen rakentaminen oli kaikkea muuta kuin markkinaehtoista. Silloin rakennusmaata luovutettiin kavereille – aikanaan…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti – ratkaisuna yhtiöittäminen

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa käsiteltiin tänään kiinteistöstrategiaa. Kiinteistöllä tarkoitetaan rakennuksia, ei tonttimaata. Asiakirja ei ole aivan vähäpätöinen, koska Helsingin kaupunki omistaa rakennuksia kahdeksan miljardin euron edestä, joista puolet on kouluja. Helsinki on huono kiinteistöjen omistaja. Erään yksityisen lukion edustaja haukkui minulle kerran Helsingin koulukiinteistöjen ylläpidon pataluhaksi. He ylläpitävät korjaamalla sitä vuosittain. Helsinki laiminlyö vuosittaiset korjaukset, kunnes koulu on pakko panna kalliiseen peruskorjaukseen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.1.2019

Radiokadun ja Ilmalankadun katusuunnitelmat (Pöydältä) Tässä on kaksi ongeolmallista kohtaa. oinen on yhteispysäkin ratikoiden ja bussien kanssa. Virallisesti yritämme nopeuttaa ratikoita, mutta tällaiset ratkaisut hidastavat. Tosin tuossa ei liikennettä nyt ihan tolkuttomasti ole, joten tilanteet, jossa ratikka joutuu odottamaan bussia, eivät ole kovin yleisiä. Fillarit on pantu pyöräkaistalle pysäköityjen autojen vasemmalla puolelle. Näin pysäköivä auto joutuu ylittämään pyöräkaistan. Pysäkkien kohdalla…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, Pyöräily

Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti

Kalliiden autopaikkojen pakkomyynti kytkykauppana haaskaa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Kaavoitusmääräysten mukaan jokaiseen taloon tarvitsee rakentaa tontille tarpeellinen määrä pysäköintipaikkoja. Tarve tulee suunnittelijan hihasta, ei markkinoilta. Siihen vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutaso, mutta funktiossa ei ole mukana hintaa lainkaan, vaikka autopaikan hinta vaihtelee muutamasta satasesta (harvaan asuttu metsälähiö) 70 000 euroon. Tavanomainen hinta kaupunkimaisessa ympäristössä on 30 000– 50 000 euroa, kun autopaikat rakennetaan maan alle.…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu

Autoilun hinnoittelu kaupungissa 1/2: ruuhkamaksut

Twitter-keskustelusta johtuen ajattelin selventää, miksi autoilusta perittäviä maksuja pitäisi muuttaa radikaalisti. Kovin olennaista itse asiassa ei ole, verotetaanko autoilua enemmän vai vähemmän, kunhan maksut suuntautuisivat oikein. Todettakoon aluksi, että minusta auton käyttö on maaseudulla räikeästi yliverotettua. En yleensä lämpene sille, kun kepulaiset haluavat siirtää kaupunkilaisten rahoja maaseudulle, mutta tässä maaseudulla asuvien osaa pitäisi keventää. Autoilun pitäisi maksaa veroa lähinnä ulkoisvaikutuksista.…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingille kovan rahan vuokra-asuntoyhtiö

Koska asuminen on monen kukkarolle liian kallista, miten sitä pitäisi lievittää: asumistuella vai kohtuuhintaisella asuntotuotannolla? Kuvitelkaamme, että meillä olisi asumistukimuoto, joka alentaisi asumiskustannuksia 500 eurolla kuussa jokaiselta tätä tukea saavalta. Koska kuitenkin rahaa on niukasti, tukea voidaan maksaa vain osalle sitä tarvitsevista. Saajien määrää voidaan nostaa vain 1 500 kotitaloudella vuodessa, joten valtaosa jäisi ilman. Sitä ei kerrota, miten nuo…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingin on nopeutettava asuntorakentamista merkittävästi

Uutitissa on välittynyt tietoja asuntotuotannon hiipumisesta. Se näkyy voimakkaimmin rakennuslupien määrän vähenemisenä. Ne ovat vähentyneet vuoden takaisesta voimakkaasti myös Helsingissä, mutta tämä ei johdu kysynnästä vaan Helsingin organisaatiouudistuksesta, jonka takia tontinluovutus on takkuillut ihan vain byrokraattisista syistä . Nolo juttu sinänsä, mutta korjaantuu. Asuntotuotantoa kuristaa odotettu korkojen nousu. Se vähentää sijoittajien kiinnostusta asuntoihin, koska vuokratuotto suhteessa lainan korkoon heikkenee ja…

Jatka lukemista