Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (2) Liikenne

Toronto on joukkoliikenteen kehittämisessä jälkijunassa, mutta yrittää parantaa tapojaan. Se on kuitenkin poliittisista suhdanteista kiinni. Liikennesuunnittelijat pelkäävät syksyn vaaleja, jotka voivat nostaa oikeistopopulistin osavaltion johtoon. Hänen veljensä – sittemmin kuollut huumeiden käyttäjä – valtaan tullessaan lakkautti jo aloitetun metrontyömaan ja määräsi varmuuden vuoksi jo kaivetun tunnelin täytettäväksi. Tekeillä ja suunnitteilla on useita poikittaisia ja säteittäisiä pikaratikkalinjoja. Niiden varrelle keskitetään erittäin…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä. Säätiö halusi tulita tulosta niin, että puheet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä kannattaa lopettaa, koska enemmistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa. Minä luen tutkimusta aivan eri tavalla: tiivistämistä suosivat asenteet ovat voimistuneet nopeasti. Muutos neljässä vuodessa on ollut merkittävä. Väitettä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna vastaajista 22 % ja vuonna 2017 31 %.  Siis…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika, Kaupunkisuunnittelu, Vaalipuheiden arviointia

Kaupunkiympäristö on kaupungin edustamista tärkeämpää

Koska olen törmännyt niin monta kertaa viimeisen tunnin aikana väitteeseen, että olen katkera pormestarivaalin lopputuloksesta, voin nyt paljastaa korttini, vaikka alun perin olin ajatellut pitää suuni kiinni. Olen pettynyt vihreiden äänimäärään, mutta en tappioon kokoomukselle, koska tiesin sen ennalta – tai siis olin varma, että näin käy. Mutta jos olisi käynyt niin, että toinen olisi ollut yhden äänen suurempi kuin…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika, Talouspolitiikka, Tulevaisuuden kunta, Vaalipuheiden arviointia, _

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungner purki eilen pettymystään facebook-sivuillaan  vaalitulokseensa. ”Arvelen että Helsingissä liberaali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, paitsi jos on demari.” Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minusta Jungner on väärässä puolueessa. Sosialidemokratia olisi voinut Lipposen kauden jälkeen ottaa Jungnerin edustaman suunnan, mutta ei ottanut. Jungner ei ole ainoa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat kuulua urbaania…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsingissä asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on muuta Helsinkiä matalampaa ja työttömyysasteet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa? Väitämme, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on luontoa tuhlaten kaavoitettu. Väljä asutus ei takaa kaupungistumisen etuja. Asuntosijoittajien keskuudessa vedotaan tutkimukseen, jonka mukaan sijoitusasunto kannattaa ostaa sieltä, minne kaavoitetaan lisää, koska lisärakentaminen tekee alueesta houkuttelevamman ja nostaa alueen…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika, _

Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

Urbaaniin kaupunkiympäristöön haluaa runsas kolmasosa  Helsingin seudun asukkaista. Siis noin puoli miljoonaa ihmistä. Ja urbaanien asukkaiden määrä kasvaa lähes kymmenellä tuhannella joka vuosi. Siksi Helsingissä on päätetty rakentaa lisää urbaania kaupunkiympäristöä tiivistämällä ja laajentamalla kantakaupunkia. Samalla on huomattava, että merkittävä osa urbaaneista asukkaista haluaa asua luonnon lähellä. Lauttasaari on hyvä esimerkki siitä, miten kantakaupungin laajentaminen tulee tehdä. Tarvitsemme runsaasti lisää…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?

Helsingissä ei ole sellaisia slummeja kuin muualla Euroopassa ja jopa Ruotsissa on. On ollut viisasta yrittää välttää asuinalueiden sosiaalista erilaistumista. Helsinki käyttää varsin paljon rahaa – luopuu tuloista – estääkseen sosiaalista segregaatiota. Myös hyviltä asuinalueilta varataan tontteja sosiaalista asuntotuotantoa varten. Tämä on koettu hyväksi, koska emme halua toistaa virheitä, joita on tehty vaikkapa Tukholmassa. Asuntopolitiikan keinoin voimme kuitenkin estää vain…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika, _

Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

Asuntopulan vaivaamassa kaupungissa asuntotuotantoon kelpaavista tonteista on tullut arvokas resurssi. Rakennusoikeus lähellä kantakaupunkia ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvokasta. Kantakaupungissa tontista maksetaan nykyään jopa yli 2 000 euroa per neliömetri. Iso osa tonttimaasta on Helsingin kaupungin, siis meidän veronmaksajien omistuksessa. Siksi on perusteltua vaatia, että tuota omaisuutta hoidetaan hyvin, eikä tontteja luovuteta rakennusyrityksille alihintaan. Rakennusyhtiö ei nimittäin ei myy asuntoa…

Jatka lukemista

Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkirakentamisen aika (38) Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Sosiaalinen segregaatio Sosiaalinen segregaatio tarkoittaa sitä, että eri sosiaaliluokat asuvat omilla alueillaan, köyhät köyhien alueilla ja rikkaat rikkaiden alueilla ja keskituloiset jossain siinä välissä. Itsestäänselvyyksiäkin kannattaa kyseenalaistaa. Onko huono-osaisuus pahempi asia, jos naapurikin on huono-osainen? Voisi väittää myös päinvastoin: köyhän työttömän elämä voi olla paljon ikävämpää, jos hän on yksin eristettynä rikkaiden hyväosaisten keskuudessa. Oma köyhyys tuntuu sitä ikävämmältä, mitä…

Jatka lukemista