Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä. Säätiö halusi tulita tulosta niin, että puheet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä kannattaa lopettaa, koska enemmistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa.

Minä luen tutkimusta aivan eri tavalla: tiivistämistä suosivat asenteet ovat voimistuneet nopeasti. Muutos neljässä vuodessa on ollut merkittävä.

Väitettä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna vastaajista 22 % ja vuonna 2017 31 %.  Siis peräti puoli miljoonaa aiempaa enemmän neljässä vuodessa! Lue lisää

Kaupunkiympäristö on kaupungin edustamista tärkeämpää

Koska olen törmännyt niin monta kertaa viimeisen tunnin aikana väitteeseen, että olen katkera pormestarivaalin lopputuloksesta, voin nyt paljastaa korttini, vaikka alun perin olin ajatellut pitää suuni kiinni.

Olen pettynyt vihreiden äänimäärään, mutta en tappioon kokoomukselle, koska tiesin sen ennalta – tai siis olin varma, että näin käy.

Mutta jos olisi käynyt niin, että toinen olisi ollut yhden äänen suurempi kuin toinen, en osaa sanoa, kumman voittoa olisin toivonut.
Symbolisesti ykkössija olisi ollut tietysti valtavan suuri asia, mutta politiikan sisällön kannalta asia ei ole näin yksinkertainen. Lue lisää

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungner purki eilen pettymystään facebook-sivuillaan  vaalitulokseensa.

”Arvelen että Helsingissä liberaali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, paitsi jos on demari.”

Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minusta Jungner on väärässä puolueessa. Sosialidemokratia olisi voinut Lipposen kauden jälkeen ottaa Jungnerin edustaman suunnan, mutta ei ottanut.

Jungner ei ole ainoa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat kuulua urbaania liberalismia edustavaan puolueeseen, mutta ovat hajallaan eri puolueissa.

Myös Juhana Vartiainen havaitsi olevansa väärässä puolueessa. Pelkään pahoin, että hän joutuu tekemään saman johtopäätöksen uudestaan, koska kokoomus ei ole se liberaali urbaani puolue, jota Vartiainen ajatteli, eikä siitä sellaista tule, koska konservatiivisesta puolueesta ei voi tulla liberaalia puoluetta ja koska kokoomus on muutenkin menossa rajusti oikealle. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (43) Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

7.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 9 Kommenttia 

Itä-Helsingissä asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on muuta Helsinkiä matalampaa ja työttömyysasteet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?

Väitämme, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on luontoa tuhlaten kaavoitettu. Väljä asutus ei takaa kaupungistumisen etuja.

Asuntosijoittajien keskuudessa vedotaan tutkimukseen, jonka mukaan sijoitusasunto kannattaa ostaa sieltä, minne kaavoitetaan lisää, koska lisärakentaminen tekee alueesta houkuttelevamman ja nostaa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja aktiivisuutta, paremmat palvelut ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluksi) vähän ristiriitaista. Asukkaat harmittelevat tutun koiranulkoilutuspuiston jäämistä rakentamisen alle. Uudet asukkaat eivät kärsi nostalgisista muistoista vaan arvioivat aluetta sellaisena kuin se on. Lue lisää

Perjantaina 7.4. klo 18 Cafe Mascot

6.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · 1 Kommentti 

Tule tänne ja tuo kaverisikin. Paikalta saa myös sopuhintaan Mikon ja Minun kirjaa Kaupunkirakentamisen aika. 

Osoite on 4. linja 2

Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

6.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika, _ · 11 Kommenttia 

Urbaaniin kaupunkiympäristöön haluaa runsas kolmasosa  Helsingin seudun asukkaista. Siis noin puoli miljoonaa ihmistä. Ja urbaanien asukkaiden määrä kasvaa lähes kymmenellä tuhannella joka vuosi. Siksi Helsingissä on päätetty rakentaa lisää urbaania kaupunkiympäristöä tiivistämällä ja laajentamalla kantakaupunkia. Samalla on huomattava, että merkittävä osa urbaaneista asukkaista haluaa asua luonnon lähellä.

Lauttasaari on hyvä esimerkki siitä, miten kantakaupungin laajentaminen tulee tehdä. Tarvitsemme runsaasti lisää urbaaneja ja luonnonläheisiä asuinympäristöjä, ja Lauttasaari on tähän luonteva paikka. Se on laajenevan kantakaupungin lähin vyöhyke ja suurin piirtein yhtä kaukana keskustasta kuin Kalasatama. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (41) Miten torjua slummeja?

Helsingissä ei ole sellaisia slummeja kuin muualla Euroopassa ja jopa Ruotsissa on. On ollut viisasta yrittää välttää asuinalueiden sosiaalista erilaistumista.

Helsinki käyttää varsin paljon rahaa – luopuu tuloista – estääkseen sosiaalista segregaatiota. Myös hyviltä asuinalueilta varataan tontteja sosiaalista asuntotuotantoa varten. Tämä on koettu hyväksi, koska emme halua toistaa virheitä, joita on tehty vaikkapa Tukholmassa.

Asuntopolitiikan keinoin voimme kuitenkin estää vain yksipuolisten rikkaiden asuinalueiden syntymistä –  emme sitä, että joillekin alueille tulee pelkkiä huono-osaisia. Voimme tarjota arvostetuilta asuinalueilta asuntoja myös vähävaraisille, mutta emme voi pakottaa hyväosaisia muuttamaan alueille, joille he eivät halua muuttaa. Segregaation torjunnassa kuitenkin tärkeintä olisi välttää juuri huono-osaisten asuinalueiden syntymistä. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

5.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika, _ · 15 Kommenttia 

Asuntopulan vaivaamassa kaupungissa asuntotuotantoon kelpaavista tonteista on tullut arvokas resurssi. Rakennusoikeus lähellä kantakaupunkia ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvokasta. Kantakaupungissa tontista maksetaan nykyään jopa yli 2 000 euroa per neliömetri.

Iso osa tonttimaasta on Helsingin kaupungin, siis meidän veronmaksajien omistuksessa. Siksi on perusteltua vaatia, että tuota omaisuutta hoidetaan hyvin, eikä tontteja luovuteta rakennusyrityksille alihintaan. Rakennusyhtiö ei nimittäin ei myy asuntoa halvemmalla vaikka onkin saanut tontin halvemmalla. Siksi Helsingin tulee pyrkiä siihen, että tonttimarkkina toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Mikäli Helsingin kaupunki menettäisi keskimäärin 200 euroa per luovutettu kerrosneliö huonon tonttipolitiikan takia, jäisi kaupungilta saamatta vuosittain keskimäärin 30–50 miljoonaa euroa joko suorina myyntituloina tai pitkällä aikavälillä tulevina vuokratuloina. Tämä raha on poissa veronmaksajien kirstusta ja pakottaa kaupungin nostamaan vastaavasti muita veroja toimintansa kulut kattaakseen.

Kaupunkirakentamisen aika (38) Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Sosiaalinen segregaatio

Sosiaalinen segregaatio tarkoittaa sitä, että eri sosiaaliluokat asuvat omilla alueillaan, köyhät köyhien alueilla ja rikkaat rikkaiden alueilla ja keskituloiset jossain siinä välissä.

Itsestäänselvyyksiäkin kannattaa kyseenalaistaa. Onko huono-osaisuus pahempi asia, jos naapurikin on huono-osainen? Voisi väittää myös päinvastoin: köyhän työttömän elämä voi olla paljon ikävämpää, jos hän on yksin eristettynä rikkaiden hyväosaisten keskuudessa. Oma köyhyys tuntuu sitä ikävämmältä, mitä enemmän oma tulotaso poikkeaa naapureiden tulotasosta.

Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Professori Erik Allardt sanoi joskus vuosikymmeniä sitten, että asuinalueiden erilaistuminen on hyvä asia, kunhan vältetään sosiaalisesti leimautuneiden alueiden synty.

Kahden omalla tavallaan hyväosaisen asuinalueen, vihreän Kumpulan ja kokoomuslaisen Pakilan on aivan hyvä olla omina alueinaan, koska naapureiden kanssakäyminen sujuu paremmin.

Mutta entä nuo huono-osaisten alueet, slummit? Muuttuuko köyhyys synkemmäksi tai vaikeammin voitettavaksi, jos köyhät asuvat omilla köyhien asuinalueillaan vai tuleeko siitä vain näkyvämpi. Onko sosiaalinen sekoittaminen siis huono-osaisuuden häivyttämistä – ei pois silmistä, mutta pois tilastoista?

Kysymys on siis siitä, pysyvätkö köyhät yhtä köyhinä ja huono-osaisina, jos he asuvat sekaisin muiden ihmisten keskuudessa sen sijaan, että asuisivat omilla köyhien asuinalueillaan.

Tätäkin on tutkittu kokeellisesti. Yhdysvalloissa köyhiä arvottiin siirtymään slummeista keskiluokkaisille asuinalueille. Aikuisten työttömyydelle ei tapahtunut mitään, mutta heidän lastensa tulevaisuus parani keskimäärin selvästi.

Huono-osaisten asuinalueiden syntymistä pitää välttää jo senkin takia, että muuten edistämme köyhyyden periytymistä. Tämä on asiassa ratkaisevan tärkeä näkökohta.

Huono-osaisuus on tarttuva tauti, jolta lapsia tulee varjella.

Kaupunkirakentamisen aika (38) Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä?

4.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika · Kommentoi 

Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä?

Ketkä hyötyvät ruuhkamaksusta? Kenen etua ne palvelevat liikenteestä ja keitä ne syrjivät?

Liikenteessä on tilaa vain tietyllä määrälle autoja. Ylimääräiset autot voidaan karsia liikenteestä joko ruuhkilla (aikakustannus) tai ruuhkamaksuilla eli rahalla.

Jos ajattelemme ruuhkamaksuja autoilijoiden välisenä nollasummapelinä, niistä hyötyvät ne, joilla on vähän aikaa ja paljon rahaa, koska he voivat muuttaa ruuhkamaksujen ansiosta aikaa rahaksi ja kärsivät ne, joilla olisi aikaa seistä ruuhkissa, mutta ei rahaa maksaa ruuhkamaksuja.

Asia olisi näin yksinkertainen, jos jokin veroparatiisissa elävä yhtiö keräisi ruuhkamaksut, eikä kerättyjä rahoja nähtäisi sen jälkeen.

Koska ruuhkamaksut kerätään kunnalle, joka voi käyttää niitä joko kunnallisveron alentamiseen, parempiin julkisiin palveluihin tai joukkoliikenteen hyväksi, voittajia ovat lopulta jokseenkin kaikki – myös ne, jotka jäävät ruuhkista pois, koska eivät halua maksaa.

Seuraava sivu »