Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

16.12.2016 · Aihe Kaupunkien voitto, _ · 23 Kommenttia 

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen.

Mukavat kaupungit houkuttelevat koulutettuja nuoria

Miksi työpaikat ja asukkaat keskittyvät kaikkialla maailmassa suuriin kaupunkeihin; menevätkö asukkaat töiden perässä vai työpaikat työvoiman perässä?

Vastaus on, että molemmat seuraavat toisiaan, mutta erityisesti niin, että nuoret osaajat, joilla on varaa valita, menevät minne haluavat ja työpaikat seuraavat heitä ja tavikset seuraavat työpaikkoja. Nuoret koulutetut osaajat suosivat suuria, mielenkiintoisia kaupunkeja.

Harris on oikeassa, että suuret teollisuuskaupungit kuten vaikkapa Detroit ovat vaikeuksissa, koska niihin nuoret jupit eivät hakeudu. Ruostevyöhykkeen protesti ratkaisi Yhdysvaltain presidentinvaalit. Meilläkin on paljon vaikeuksissa olevia teollisuuskaupunkeja, ja niissä äänestyskäyttäytyminen on ollut vähän samanlaista. Lue lisää

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

13.12.2016 · Aihe Kaupunkien voitto · 25 Kommenttia 

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen STM:n selvitystehtäväni kanssa.

= = = =

Kaksi käsitystä kaupunkien tulevaisuudesta

Internetin piti jossain vaiheessa lopettaa kaupungit, koska tieto siirtyi rajoituksetta, eikä siksi mitään osaamiskeskittymiä tarvita. Kuitenkin 2000-luvulla kaupungistuminen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lopulta käy, on esitetty kaksi aivan vastakkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kirjassaan Triumph of the City ennustanut, että voitto aluekisassa kuuluu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoonan asukkaan kaupunkien kannata ilmoittautua edes kisaan. (Sittemmin, kun hänet kutsuttiin Suomeen asiantuntijaksi, hän pudotti rajasta kohteliaasti pois kaksi nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Harris taas sanoi, että suurkaupunki on teollisuusyhteiskunnan tuote. Informaatioyhteiskunnassa on jo alkanut muutto pois kaupunkien keskustoista niiden laidoille tai pieniin kaupunkeihin. Uusi teknologia merkitsee, että pienissäkin sarjoissa voi tuottaa tehokkaasti. Siksi pienissäkin kaupungeissa tulee olemaan yhtä monipuolinen palvelutarjonta kuin suurissa. Suuret kaupungit tulevat tyhjenemään pieniin, koska asuminen on niissä paljon halvempaa. (?) Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016

12.11.2016 · Aihe Kaupunkien voitto · 3 Kommenttia 

Listan voi lukea itsekin tästä

Kaivoskalliolle kahdeksan uutta huvilaa

Laajasalossa, Koirasaarentien varrella on vuodelta 2013 suojelukaava, jossa on suojeltu kolme arvokasta huvilaa, mutta kielletty niissä asuminen. Nyt asuminen sallitaan samalla kun omakotitaloja saa rakentaa kahdeksan lisää.

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet

Pöydältä.

Varsin korkeata rakentamista pukkaa. Jonkin verran on tullut korkeaa rakentamista vastustavaa viestiä.

Minun on pakko sanoa, että olen vähän epävarma. Kun kävimme silmiä avaavalla lautakuntamatkalla Vancouverissa, meille sanottiin, että korkea rakentaminen on perustelua keskustassa, jossa ulko-ovesta avautuu kiehtova, täyssä palveluja ja kaikkea jännää tarjoava maailma, mutta ei esikaupunkialueilla, joissa saadaan vain korkean rakentamisen nurjat puolet.Lähiöistä tulee paremmin toimivia, jos niitä tiivistetän, mutta siihebn ei välttämttä tarvita mitään pilvenpiirtäjiä. Vancouverissa tällaista rakentamista ei toisaalta pidettäisi kovin korkeana.

Demarit pyysivät tämän kahdeksi viikoksi pöydälle. Heiltä on kuulemma tulossa ehdotuksia, mutta en tiedä yhtään, mitä. Lue lisää

Seinäjoen ihme

(Kirjoitus on julkaistu MDI:n sivuilla osana Seinäjokea koskevaa blogisarjaa sekä Ilkka-lehden nettisivuilla. Seinäjoen ihmeellä tarkoitetaan kaupungin voimakasta kasvua saman aikaisesti kuin muut samanlaiset kaupungit menettävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatieyhteyttä. Ovathan kaikki väkilukuaan viime aikoina kasvattaneet seutukunnat ovat rautatiepaikkakuntia lukuun ottamatta Helsingin kupeessa kasvavaa Porvoota ja piskuista Tunturi-Lapin seutukuntaa. Ilman rataa Seinäjoki olisi todennäköisesti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkittävän? Selvä enemmistöhän liikkuu autolla ja bussiakin käyttää useampi kuin junaa. Lue lisää

Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

9.11.2015 · Aihe Kaupunkien voitto · 35 Kommenttia 

Ristisubventio on valtion kannalta kätevä tapa tukea kannattamatonta toimintaa aluepoliittisin perustein, sillä eihän se maksa valtiolle mitään. Ristisubventio on mahdollista vain, jos toimintaa harjoittaa monopoli tai toiminta on luvanvaraista, jolloin siihen voidaan liittää ristisubvention kaltaisia ehtoja. Ilmaista ristisubventio ei tietenkään ole, sen maksavat kuluttajat. Ellei meillä esimerkiksi olisi apteekkimaksua, lääkkeet olisivat kaupungeissa selvästi halvempia kuin ne ovat nyt.

Ristisubventio on kuitenkin sekä epäoikeudenmukainen että taloudellisesti tehoton tukimuoto.

Sen on epäoikeudenmukainen, koska sillä on väärä maksaja. Miksi syrjäseutujen apteekkien tukeen osallistuvat kaupunkilaisista vain sairaat, jotka tarvitsevat paljon lääkkeitä, mutta eivät terveet? Miksi Helsingin ja Tampereen välillä junalla matkustavien on tuettava lipun hinnoissa hiljaisia rataosuuksia, mutta ei niiden, jotka ajavat samaa väliä autolla? Lue lisää

Kaupunkien voitto 8: Kaupungit tarvitsevat eriytyvää lainsäädäntöä

Olosuhteet urbaanissa Suomessa poikkeavat valtavasti haja-asutusalueiden olosuhteista, ja ero tuntuu kasvavan. Tämä tuottaa haasteita valtakunnalliselle lainsäädännölle. Jos lainsäädäntö tehdään kaupunkeihin sopivaksi, se sopii huonosti maaseudun olosuhteisiin ja päinvastoin. Tarvitaan eriytyvää lainsäädäntöä.

Ennen vuotta 1977 kunnat jakautuivat maalaiskuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin, joilla oli erilaiset velvoitteet ja oikeudet. Tämän jälkeen kuntalaki on tuntenut vain yhden kuntamuodon. Kuntia kutsutaan niiden oman valinnan mukaan kaupungeiksi ja maalaiskunniksi, mutta juridista eroa niiden välillä ei ole.

Kuntaministeri Paula Risikon (kok) syksyllä 2014 nimittämä asiantuntijatyöryhmä – niin sanottu propellipäätyöryhmä – esitti raportissaan, että palattaisiin takaisin tilanteeseen, jossa meillä olisi erilaisia kuntia, joilla olisi erilaiset tehtävät ja velvoitteet. Monia nykyisiä valtion tehtäviä olisi tarkoituksenmukaista siirtää kaupungeille, mutta pienille maalaiskunnille ne eivät sopisi. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa – kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto

Suurin osa suomalaisista kaupungeista on viime vuosikymmeninä kasvanut yli maantieteellisten rajojensa. Kaupunki on levittäytynyt usean itsenäisen kunnan alueelle.
Ennen toista maailmansotaa Suomessa kaupungin kasvaessa yli rajojensa rajoja muutettiin ja naapurikunnan puolelle syntyneet asuinalueet liitettiin kaupunkiin. Toisaalta maalaiskunnan sisälle syntynyt kasvava taajama voitiin erottaa omaksi itsenäiseksi kaupungikseen tai epäitsenäiseksi kauppalaksi tai taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.

Viimeinen suuri rajojen tarkistus Helsingin seudulla tehtiin vuonna 1946, kun niin sanotut liitosalueet – suuri osa Helsingin maalaiskunnasta ja muun muassa Haagan kauppala, Lauttasaari ja Munkkiniemi – liitettiin Helsinkiin. Ruotsinkielinen Espoo jätettiin kielipoliittisista syistä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Helsingin pinta-ala kahdeksankertaistui. Vuonna 1966 Helsinkiin liitettiin Helsingin maalaiskuntaan kuulunut Vuosaari ja vuonna 2008 Sipoosta Östersundomin alue.

Nykyinen epätarkoituksenmukainen kuntajako johtaa kuntien osaoptimointiin ja haittaa kaupunkien kehitystä, mistä kärsii lopulta koko maa. Kaupunkien hallinto on pirstoutunut ja alkuperäisen keskuskaupungin ja sitä ympäröivien lähiökuntien välillä on usein hyvinkin jännitteinen suhde. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?

Perinteiset pienet kaupungit vaikuttavat uhanalaisilta. Elinkeinorakenteen muutos ei ole ollut niille suosiollinen.

Valtaosalla suomalaisista pienistä kaupungeista asukasluku laskee. Suomessa on 103 kuntaa, jotka kutsuvat itseään kaupungeiksi. Vuoden 2014 aikana näistä 41 kaupungin väkiluku nousi yhteensä 33 000 hengellä ja 63 kaupungin väkiluku laski yhteensä 7 500 hengellä.

Maalaiskuntina itseään pitävistä 60 kunnan väkiluku nousi yhteensä 4 400 hengellä ja 151 kunnan väkiluku laski yhteensä 6 910 hengellä. Väkilukuaan nostaneet maalaiskunnat olivat voittopuolisesti suurten kaupunkien ympäryskuntia.
Merkille pantavaa on, että jos keskitytään vain väkilukuaan menettäneisiin kuntiin, väkiluvun aleneminen painottuu määrällisesti pieniin kaupunkeihin enemmän kuin maalaiskuntiin.
Pääsääntöisesti kaikki perinteiset pienet kaupungit menettivät asukaslukuaan, elleivät ne olleet suuren kaupungin naapureita kuten Naantali ja Kauniainen. Väkilukuaan kasvattaneissa pienissä kaupungeissa oli myös sellaisia kuin Närpiö, Laitila, Ikaalinen ja Nivala, joiden kaupunkimaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi, mutta jotka ovat elinvoimansa osoittaneita alueensa keskuksia. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa

Pienellä kaupungilla on periaatteessa puolellaan monia etuja. Vanhoissa kaupungeissa on toimiva ruutukaava ajalta ennen autoja. Sen ansiosta jokseenkin kaikki on saavutettavissa kävellen, tai olisi, jos kaupunkisuunnittelussa tätä olisi ymmärretty pitää päämääränä.

Pienen kaupungin on jokseenkin välttämätöntä suojella keskustansa elinvoimaisuutta peltomarketteja vastaan. Valitettavasti kaikki kaupungit eivät oivaltaneet tätä ajoissa, vaikka jokainen kaupunki nyt panostaa keskustan elävöittämiseen.

Kontaktikaupunkeina pienet kaupungit toimivat paremmin kuin suuret, vaikka ne menettävätkin työmarkkinoiden toimivuudessa suurille työssäkäyntialueille.

Pienten kaupunkien ilmapiiri on kotoisampi. Ne koetaan turvallisemmiksi. Paikallisdemokratia toimii paremmin, koska päätökset tapahtuvat lähempänä. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille

Tiivistelmä:

Nuoret osaajat määräävät aluekehityksen suunnan. Heillä on varaa valita, minne asettuvat asumaan. Yritysten on pakko seurata perässä ja muiden on seurattava työpaikkoja.

Nuoret akateemisesti koulutetut aikuiset ovat keskittyneet rajusti alueellisesti. Helsinki ja Tampere ovat menestyneet näiden avainhenkilöiden houkuttelemisessa murskaavan hyvin. Yrittäjällä, joka on perustamassa korkeaan osaamiseen perustuvaa yritystä, ei ole Suomessa  sijaintivaihtoehdon osalta paljon valinnanvaraa. Lue lisää

Seuraava sivu »