Kaupunkien voitto, Kaupunkirakentamisen aika, Kaupunkisuunnittelu

Asuinalueiden muuttuva arvostus

Lujatalo vetäytyi suuresta rakennushankkeesta Järvenpään keskustassa, koska oli tullut siihen tulokseen, ettei hanke kannata. Arvio asuntojen myyntihinnoista oli laskenut. Tämä menee aivan oppikirjan mukaan. Kun Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kiihdyttäneet asuntotuotantoa, asuntojen hinnat kaupunkiseudun laidoilla kääntyvät laskuun. Kehyskunnissa  ovat laskeneet jo jonkin aikaa. Jos asunnonostajien preferenssit sijainnin suhteen pysyvät ennallaan, asuntojen hintojen laskiessa ne laskevat euromääräisesti yhtä paljon hyvillä…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto, Kaupunkirakentamisen aika, Kaupunkisuunnittelu, Oden vaaliohjelma

Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kirjassamme on neljä osaa. Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin Virkistys ja viheralueet Markkinamekanismin hyödyntäminen Julkaisemme päivittäin jokaisesta osasta yhden luvun niin kauan kuin lukuja riittää. Aloitamme osasta Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä. Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä Eduskunnan traditioihin kuuluu Sibelius-lukion kuoron joululaulukonsertti Valtiosalissa viimeisenä istuntopäivänä ennen joulua. Se oli viimeksikin todella hieno tilaisuus niin kuin…

Jatka lukemista

Hyviä ehdokkaita, Kaupunkien voitto, Kaupunkisuunnittelu, Kuntavaalit 2017, Tulevaisuuden kunta, Yleiskaava 2016, _

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika “Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan. Helsinkiä on jo vuosikymmeniä rakennettu ikään kuin kaupunki olisi pientä hiomista vaille valmis. Tämän seurauksena kasvu on laajentunut kauas keskustasta ja asumisen hinta on käynyt kohtuuttoman kalliiksi. Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto, _

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen. Mukavat kaupungit houkuttelevat koulutettuja nuoria Miksi työpaikat ja asukkaat keskittyvät kaikkialla maailmassa suuriin kaupunkeihin; menevätkö asukkaat töiden perässä vai työpaikat työvoiman perässä? Vastaus…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen STM:n selvitystehtäväni kanssa. = = = = Kaksi käsitystä kaupunkien tulevaisuudesta Internetin piti jossain vaiheessa lopettaa kaupungit, koska tieto siirtyi rajoituksetta, eikä siksi…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016

Listan voi lukea itsekin tästä Kaivoskalliolle kahdeksan uutta huvilaa Laajasalossa, Koirasaarentien varrella on vuodelta 2013 suojelukaava, jossa on suojeltu kolme arvokasta huvilaa, mutta kielletty niissä asuminen. Nyt asuminen sallitaan samalla kun omakotitaloja saa rakentaa kahdeksan lisää. Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet Pöydältä. Varsin korkeata rakentamista pukkaa. Jonkin verran on tullut korkeaa rakentamista vastustavaa viestiä. Minun on pakko sanoa, että olen vähän epävarma.…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto, Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka

Seinäjoen ihme

(Kirjoitus on julkaistu MDI:n sivuilla osana Seinäjokea koskevaa blogisarjaa sekä Ilkka-lehden nettisivuilla. Seinäjoen ihmeellä tarkoitetaan kaupungin voimakasta kasvua saman aikaisesti kuin muut samanlaiset kaupungit menettävät väestöään yliopistokaupungeille) Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatieyhteyttä. Ovathan kaikki väkilukuaan viime aikoina kasvattaneet seutukunnat ovat rautatiepaikkakuntia lukuun ottamatta Helsingin kupeessa kasvavaa Porvoota ja piskuista Tunturi-Lapin seutukuntaa. Ilman rataa Seinäjoki olisi todennäköisesti pienehkö kylä…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto

Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

Ristisubventio on valtion kannalta kätevä tapa tukea kannattamatonta toimintaa aluepoliittisin perustein, sillä eihän se maksa valtiolle mitään. Ristisubventio on mahdollista vain, jos toimintaa harjoittaa monopoli tai toiminta on luvanvaraista, jolloin siihen voidaan liittää ristisubvention kaltaisia ehtoja. Ilmaista ristisubventio ei tietenkään ole, sen maksavat kuluttajat. Ellei meillä esimerkiksi olisi apteekkimaksua, lääkkeet olisivat kaupungeissa selvästi halvempia kuin ne ovat nyt. Ristisubventio on…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto, Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkien voitto 8: Kaupungit tarvitsevat eriytyvää lainsäädäntöä

Olosuhteet urbaanissa Suomessa poikkeavat valtavasti haja-asutusalueiden olosuhteista, ja ero tuntuu kasvavan. Tämä tuottaa haasteita valtakunnalliselle lainsäädännölle. Jos lainsäädäntö tehdään kaupunkeihin sopivaksi, se sopii huonosti maaseudun olosuhteisiin ja päinvastoin. Tarvitaan eriytyvää lainsäädäntöä. Ennen vuotta 1977 kunnat jakautuivat maalaiskuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin, joilla oli erilaiset velvoitteet ja oikeudet. Tämän jälkeen kuntalaki on tuntenut vain yhden kuntamuodon. Kuntia kutsutaan niiden oman valinnan mukaan…

Jatka lukemista

Kaupunkien voitto, Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa – kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto

Suurin osa suomalaisista kaupungeista on viime vuosikymmeninä kasvanut yli maantieteellisten rajojensa. Kaupunki on levittäytynyt usean itsenäisen kunnan alueelle. Ennen toista maailmansotaa Suomessa kaupungin kasvaessa yli rajojensa rajoja muutettiin ja naapurikunnan puolelle syntyneet asuinalueet liitettiin kaupunkiin. Toisaalta maalaiskunnan sisälle syntynyt kasvava taajama voitiin erottaa omaksi itsenäiseksi kaupungikseen tai epäitsenäiseksi kauppalaksi tai taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Viimeinen suuri rajojen tarkistus Helsingin seudulla tehtiin vuonna…

Jatka lukemista