Jäähyväiset eduskunnalle (5) Juristerian nousu

Tätä lukua on kirjastani kiitetty eniten. Toista mieltä olevat taas eivät ole sanoneet mitään, tuskin edes tervehtineet. Koska ala on kaukana osaamisalueestani, luetutin tekstiä aika monella itsenäni viisaammalla. Olisin saanut vinkkejä kokonaiseen asiaa käsittelevään kirjaan. Sellainen pitäisi kirjoittaakin, mutta minä en sitä osaa tehdä. Tästä ongelmasta puhutaan eduskunnassa paljon, ja ovatpa sitä minulle valittaneet oikeustieteen professoritkin, joiden mielestä perustuslakinäkemykset ovat ohittaneet oikeustieteen muut haarat kokonaisuutta pahasti vääristäen. Minä katson asioita häpeilemättä valtiotieteilijän silmin.

 

Saimme Suomeen vuonna 2000 modernin perustuslain, joka vahvisti sosiaalisia oikeuksia ja ankkuroi Suomen edistyksellisten oikeusvaltioiden joukkoon. Olin monen muun mukana tukemassa tätä edistysaskelta ylpeänä. Perustus­lakia painottavat käytännöt ovat kuitenkin tuoneet mukanaan asioita, joista en osaa iloita. . . Perustuslaki ja ennen kaikkea sen tulkinnat ovat jäykistäneet hallintoa ikävällä tavalla ja tuoneet rationaali­sen harkinnan rinnalle juristeriaa, lainopillista saivartelua.

Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (4) Hallituksen työskentely ja avustajien rooli

Jatkan keskustelua kirjastani. Tämä oli hetken tauolla, kun piti ruotia hallitusohjelmaa.

Viimeisen 15 vuoden aikana ministerien avustajien ja valtiosihteerien määrä jo merkitys hallituksen työeskentelyssä on kasvanut valtavasti. Tämä ei ole pelkästään ongelmatonta.

 Parhaimmillaan poliittiset avustajat niin eduskunnassa kuin hallituksessakin parantavat päätöksenteon laatua huomattavasti.  .  .  . Valitsemalla palkatun henkilökunnan taitavasti puolueet ja eduskuntaryhmät pystyvät parantamaan koko joukkueensa osaamista ja suorituskykyä melkoisesti. Jos pidämme kansanvaltaa arvokkaana mutta toivomme myös hyvää ja osaavaa hallintoa maallemme, on syytä hyväksyä se lopulta aika pieni rahamäärä, jota puolueiden avustajakunta merkitsee. Kunhan avustajakunta valitaan hyvin.

Kun kansanedustajat valitsee kansa ilman perusteellista tutustumista ehdokkaisiin, mutta avustajat valitaan suuresta hakijamäärästä henkilökohtaisen tuntemisen tai haastattelujen perusteella, käy helposti niin, että avustajat ovat kansanedustajia ja ministereitä pätevämpiä.

Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (2): Talouskehitys

Hallitusneuvotteluissa 2011 oli vaikeuksia sopia talouskehityksestä, koska kokoomus ei halunnut liikaa velkaantumista eivätkä demarit liian kovia leikkauksia. Ongelma ratkaistiin parantelemalla ohjelman pohjana olevia talousennusteita. Yleensä käytetään VM:n ennustetta, mutta hallitusneuvottelijat tekivät kokonaan omansa.

Sovittiin myös, että jos talouskehitys on ennakoitua parempi, nousukautta joudutetaan alentamalla veroja ja lisäämällä menoja ja jos talous sakkaa, lamaa syvennetään vastaavasti. Suomessa talouspolitiikka on usein myötäsyklistä – erityisesti kokoomus on saanut tuhoa aikaa ylikuumentamalla suhdanteita aivan väärin ajoitetuilla veronalennuksilla. Harvoin tällaista kuitenkaan pannaan paperille.

Suomessa pitäisi tehdä nousukausi mahdolliseksi lisäämällä työn tarjontaa, vaikka se suurtyöttömyyden oloissa tuntuukin kummalliselta. Ruotsi lisäsi työn tarjontaa roimasti eikä se nostanut työttömyysprosenttia vaan tervehdytti taloutta. Ranska taas osoitti päinvastaisen. Vähentämällä työn tarjontaa työaikaa lyhentämällä ei työttömyyttä saatu vähennetyksi lainkaan. Käytän kirjassa paljon sivuja perustellakseni työn tarjonnan lisäämisen välttämättömyyden. Edullisin tapa lisätä työn tarjontaa on poistaa kannustinloukkuja ja kuntouttaa työttömiä. Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (1) Hallitus, jota kukaan ei halunnut

Useampi henkilö on pyytänyt minulta, että tällä blogilla voitaisiin keskustella kirjastani Jäähyväiset eduskunnalle. Palastelen keskustelun kirjan lukujen mukaan kirjoittaen lyhyen referaatin luvun keskeisestä sisällöstä. Kunnolla tähän keskusteluun voivat tietysti osallistua vain ne, jotka ovat kirjan lukeneet, mutta myyntimäärien periusteella heitäkin on riittävästi. Kirjaa voi yrittää lainata kirjastosta, vaikka ainakin Helsingissä jono on pitkä. Kirjakaupoista saa ja voi sen tilata myös tämän sivuston kautta, ohjeet oikeassa palkissa. Joku varmaankin pyytää taas minua julkaisemaan kirjan netissä, mutta se ei ole oikein sopusoinussa kustannussopimukseni kanssa.

HALLITUS, JOTA KUKAAN EI HALUNNUT

Kun perussuomalaiset olivat vaalien ainoa voittaja, yritettiin saada puoluetta mukaan hallitukseen antamalla aivan käsittämättömiä erioikeuksia, mutta Timo Soinin ilmeisesti laski, eikä aiheetta, että puolue ei kestäisi hallitusvastuuta. Niinpä piti muodostaa häinneiden hallitus. Vihreätkin olivat jo ehtineet päätyä jäämään opposition, mutta joutuivat päätöksen pyörtämään, koska jokin hallitus oli saatava.

Yhteistä visiota Suomen suunnasta ei ollut, ja ehkä siksi neuvottelut olivat todella vaikeat. Välillä ne katkesivat ja yritettiin porvarihallitusta, josta vihreillä oli ikävät muistot ja josta tuloksena oli ollut viiden paikan vaali­ tappio. Vihreiden eduskuntaryhmän enemmistö olisi halunnut katsoa tämänkin kortin, mutta nuorekas puoluevaltuustomme kielsi sen.

Kun talouden raameista ei päästy pitkään aikaan yksimielisyyteen, sektorityöryhnät saattoivat kirjoittaa kaikkea hyvää ja kaunista ilman budjettirajoitusta. Lue lisää