energia, Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti alkamassa tukea paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta kompensaationa sille sähkön hinnan nousulle, jonka päästökauppamekanismi aiheuttaa. Pääasiallinen osoite taitaa olla Outokumpu Oyj. Aloitetaan nyt tuottamasta sähkön hinnan noususta. Sähkön hinta ei ole ilmastopolitiikan vuoksi noussut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkömarkkinoilla. Kompensaatio on ongelmasta, jota ei ole.

energia, Ilmastopolitiikka, _

Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa – paitsi Suomessa

Energiauutisissa oli hätkähdyttävä artikkeli päästövähennysten kustannuksista. Suomi on käyttänyt vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden 27 euroa ja Ruotsi 1300 euroa. Hölmöin on ollut Ranska, joka on käyttänyt peräti 1400 euroa. EU:n keskiarvo on 400 euroa/tonni. Artikkeli perustuu italialaisen tohtori Carlo Stagnaron tutkimukseen.  Vähennetyn hiilidioksiditonnin hinta eri EU-maissa

energia, Ilmastopolitiikka

Markkinaratkaisulla on vastustajia

Vaikka aika moni myöntää, että pelkkä päästökauppa tuottaisi paremman tuloksen kuin nykyjärjestelmä, melkein kaikki kuitenkin vastustavat markkinaehtoisia ratkaisuja, koska jokin fusku on aina edullista jollekin osapuolelle. Markkinaehtoisella ratkaisulla tarkoitan, että sähkön hinnoitellaan kaikille sen käyttäjille tuntihinnan perusteella, sähköverosta luovutaan kokonaan ja se korvataan korkealla ja kattavalla hiiliverolla tai päästöoikeuden korkealla hinnalla (100 €/tonni) ja sähkön siirrossa painottuu kiinteän maksun osuus,…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

Jos on saastuttavia ja puhtaita tapoja tehdä sähköä, pitäisikö saastuttavaa rangaista vain puhdasta subventoida? Talousteorian mukaan ehdottomasti pitäisi laittaa haittaverot saastuttavalle sen sijaan, että tuetaan puhtaita energiamuotoja. Puhtaista ei ole ulkoista hyötyä, vaan saastuttavista on ulkoista haittaa. Kun valitaan subvention tie, tullaan samalla subventoineeksi energian kulutusta, vaikka säästöä oikeastaan pitäisi edistää – onhan jokseenkin kaikista energiamuodoista lopulta ulkoista haittaa. Päästöoikeus…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka, _

Tästä selviää vain markkinamekanismi

Poimin parin päivän sadon Uusi energiapolitiikka -sivustolta innovaatiouutisista, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta tulevaisuuteen, jos ne toimisivat niin hyvin kuin uutisessa väitetään. Jenkeissä aiotaan varastoida aurinko- ja tuulisähköä kuumaan (yli. 500 C0) nestemäiseen suolaan (faasimuutos) ja ottaa ulos tasaisena sähkövirtana. Valtiotieteilijän tiedoin kuvittelisin, että 70 % sähköstä hukkuu matkalla, mutta insinöörillä saattaa olla asiasta jotain salattua tietoa, jota valtiotieteilijä ei…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Kapasiteettimarkkinat?

Viime talvena oli paljon puhetta sähkökapasiteetin loppumisesta. Riski on ilmeinen, koska näissä oloissa kenenkään ei kannatta investoida perinteiseen sähkön tuotantoon. Helsinkikin korvaa hanasaaren voimalaitoksen lämpökattilalla. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty kapasiteettimarkkinoita. Tarjouskilpailun perusteella maksettaisiin varakapasiteetin ylläpitämisestä. On arvailujen varassa, mitä tuosta kapasiteetista maksettaisiin. Arvataan siis vaikka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopioitu sivustolta Uusi energiapolitiikka.) Tuhat megawattia maksaisi siis 60 M€/vuosi.…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Miten sähköveroon päädyttiin

Lipposen ensimmäinen hallitus asetti maahan hiilidioksidiveron, joka verotti myös esimerkiksi kivihiilen polttamista voimalaitoksissa. Pian ymmärrettiin, ettei tämä pelittänyt pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Sähköntuotannon polttoaineet säädettiin verottomiksi ja korvattiin kaikesta sähköstä maksettavalla sähköverolla ja uusiutuvan sähköntuotannon subventiolla. Lopputuloksen piti olla melko lähellä alkuperäistä hiilidioksidiveroa. Olin silloin itsekin näitä päätlöksiä tekemässä vihreiden edustajana. Sittemmin sähkövero ja tuotantotuet ovat alkaneet elää omaa elämäänsä eikä kokonaisuus…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

Sähkön hintavaihteluissa on murehdittu paljon ajoittaisia korkeita hintoja., mutta ongelmalla on toinenkin ulottuvuus, hyvin halpa hinta. Sähkö tulee olemaan kesällä järkyttävän halpaa. Tilanteen stabiloimiseksi ja energiayhtiöiden toimintaedellytysten parantamiseksi tuolla sähkölle tulisi nopeasti löytää järkevää käyttöä.  Se lisäisi myös sähköntuotantokapasiteettia talvipakkasilla, kun kapasiteetti uhkaa loppua. Tämä on tärkeätä jo senkin vuoksi, että täytyyhän kalliilla pääomakustannuksilla tuotetusta tuuli- ja aurinkosähköstä olla myös…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Energiayhtiöiden kannattaa lopettaa mariseminen

Missä vain kaksi energiayhtiöiden edustajaa kohtaa, siellä alkaa kauhea mariseminen energiamarkkinoiden järjettömästä muutoksesta ja ennen kaikkea siitä totaalisesta tuhosta, jonka tuuli- ja aurinkovoiman syöttötariffit aiheuttavat sähkömarkkinoille. Mariseminen muuttuneista olosuhteista ei ole oikea tapa suhtautua energiamarkkinoiden muutokseen. Parhaiten pärjäävät yhtiöt, jotka hyväksyvät tosiasiat ja käyttävät energiansa sen miettimiseen, miten muuttuvissa olosuhteissa menestyy. Euroopassa on päätetty, että ilmastonmuutokseen vastataan lisäämällä uusiutuvan energian…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan (Raja muuten ylittyi viimekuussa, toivottavasti tilapäisesti). Onko lupaus uskottava. Kysytään markkinoilta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tunnetuista fossiilisista varannoista jätetään maahan 80 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi öljyvarat muuttuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi. Vain paran 20 % kannattaa hyödyttää. Senkin osan arvon laskee tasolle, joka vastaa tämän…

Jatka lukemista