Tästä selviää vain markkinamekanismi

7.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka, _ · 54 Kommenttia 

Poimin parin päivän sadon Uusi energiapolitiikka -sivustolta innovaatiouutisista, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta tulevaisuuteen, jos ne toimisivat niin hyvin kuin uutisessa väitetään.

Nestemäinen suolaJenkeissä aiotaan varastoida aurinko- ja tuulisähköä kuumaan (yli. 500 C0) nestemäiseen suolaan (faasimuutos) ja ottaa ulos tasaisena sähkövirtana. Valtiotieteilijän tiedoin kuvittelisin, että 70 % sähköstä hukkuu matkalla, mutta insinöörillä saattaa olla asiasta jotain salattua tietoa, jota valtiotieteilijä ei tiedä. Lue lisää

Kapasiteettimarkkinat?

3.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 28 Kommenttia 

Viime talvena oli paljon puhetta sähkökapasiteetin loppumisesta. Riski on ilmeinen, koska näissä oloissa kenenkään ei kannatta investoida perinteiseen sähkön tuotantoon. Helsinkikin korvaa hanasaaren voimalaitoksen lämpökattilalla.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty kapasiteettimarkkinoita. Tarjouskilpailun perusteella maksettaisiin varakapasiteetin ylläpitämisestä.

On arvailujen varassa, mitä tuosta kapasiteetista maksettaisiin. Arvataan siis vaikka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopioitu sivustolta Uusi energiapolitiikka.) Tuhat megawattia maksaisi siis 60 M€/vuosi. Ihan siedettävä vakuutusmaksu. Ovathan taloudelliset seuraukset sähkön katkeamisesta paljon suuremmat. On siis kehittämisen arvoinen ajatus. Lue lisää

Miten sähköveroon päädyttiin

3.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 6 Kommenttia 

Lipposen ensimmäinen hallitus asetti maahan hiilidioksidiveron, joka verotti myös esimerkiksi kivihiilen polttamista voimalaitoksissa. Pian ymmärrettiin, ettei tämä pelittänyt pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Sähköntuotannon polttoaineet säädettiin verottomiksi ja korvattiin kaikesta sähköstä maksettavalla sähköverolla ja uusiutuvan sähköntuotannon subventiolla. Lopputuloksen piti olla melko lähellä alkuperäistä hiilidioksidiveroa. Olin silloin itsekin näitä päätlöksiä tekemässä vihreiden edustajana. Sittemmin sähkövero ja tuotantotuet ovat alkaneet elää omaa elämäänsä eikä kokonaisuus ole enää lainkaan looginen. Nyt esimerkiksi aurinkosähkön käyttöä haittaa se, että sekin on sähköveron alaista, jos sitä myy naapurilleen. Lue lisää

Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

3.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 13 Kommenttia 

Sähkön hintavaihteluissa on murehdittu paljon ajoittaisia korkeita hintoja., mutta ongelmalla on toinenkin ulottuvuus, hyvin halpa hinta.

Sähkö tulee olemaan kesällä järkyttävän halpaa. Tilanteen stabiloimiseksi ja energiayhtiöiden toimintaedellytysten parantamiseksi tuolla sähkölle tulisi nopeasti löytää järkevää käyttöä.  Se lisäisi myös sähköntuotantokapasiteettia talvipakkasilla, kun kapasiteetti uhkaa loppua. Tämä on tärkeätä jo senkin vuoksi, että täytyyhän kalliilla pääomakustannuksilla tuotetusta tuuli- ja aurinkosähköstä olla myös hyötyä. Sähkö pyrkii olemaan halpaa, kun tuuli- ja aurinkosähköä tulee paljon.  Jos omistaisin tuulivoimaa, olisi tästä erityisen kiinnostunut, koska 12 vuoden kuluttua syöttötariffi loppuu ja saisin vain markkinahinnan. Lue lisää

Energiayhtiöiden kannattaa lopettaa mariseminen

1.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 31 Kommenttia 

Missä vain kaksi energiayhtiöiden edustajaa kohtaa, siellä alkaa kauhea mariseminen energiamarkkinoiden järjettömästä muutoksesta ja ennen kaikkea siitä totaalisesta tuhosta, jonka tuuli- ja aurinkovoiman syöttötariffit aiheuttavat sähkömarkkinoille.

Mariseminen muuttuneista olosuhteista ei ole oikea tapa suhtautua energiamarkkinoiden muutokseen. Parhaiten pärjäävät yhtiöt, jotka hyväksyvät tosiasiat ja käyttävät energiansa sen miettimiseen, miten muuttuvissa olosuhteissa menestyy.

Euroopassa on päätetty, että ilmastonmuutokseen vastataan lisäämällä uusiutuvan energian osuutta. Sähkömarkkinoilla tuuli- ja aurinko ovat siitä ikäviä, että niiden marginaalikustannukset ovat lähellä nollaa. Ne tuottavat sähköä aina, kun aurinko paistaa tai tuulee, ja siksi muu tuotanto joutuu sopeutumaan. Lue lisää

Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

31.3.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 51 Kommenttia 

Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan (Raja muuten ylittyi viimekuussa, toivottavasti tilapäisesti). Onko lupaus uskottava. Kysytään markkinoilta.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tunnetuista fossiilisista varannoista jätetään maahan 80 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi öljyvarat muuttuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi. Vain paran 20 % kannattaa hyödyttää. Senkin osan arvon laskee tasolle, joka vastaa tämän parhaan osan ja toiseksi parhaan osan pumppauskustannusten erotusta.

Valtavat arvonalennukset ovat siis odotettavissa. Keskuspankkipiireissä kuulemma puhutaan hiilikuplasta, joka tulee rahamarkkinoiden riesaksi kun asunto ja teknologiakuplasta on selvitty. Lue lisää

Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat

Missä kaksi voimayhtiöiden edustajaa tapaa toisensa, siellä marmatetaan siitä kaaoksesta, jonka tuulivoima on sähkömarkkinoille tuonut ja jota aurinkosähkö tulee vielä paljon pahentamaan.

Marmatus kannattaa lopettaa, koska tuuli ja ennen kaikkea aurinkoenergian käyttö on tulevaisuutta. Hyvin vaihtelevaan sähkön tuotantoon on vain varauduttava ja siihen, mitä se merkitsee sähkön hinnalle.

Sähkömarkkinoita on tasapainotettava

  1. Siirtokapasiteettia olennaisesti lisäämällä
  2. Kysynnän ohjauksella
  3. Luomalla täydentävää kapasiteettia vesivoimasta ja nopeasti säädettävistä polttoon perustuvista voimaloista.
  4. Mahdollisesti luomalla kapasiteettimarkkinat.

Sään mukaan vaihtelevan energiantuotannon ongelmat olisi lähes selätetty, jos siirtokapasiteettia olisi niin paljon, että koko EU pysyisi jatkuvasti samassa hinta-alueessa. Aina tuulee jossakin eikä kaikkialla voi olla pilvistä. Lue lisää

Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?

Jos Varsinais-Suomessa olisi oma sähköveronsa joka olisi korkeampi kuin muualla Suomessa, energiavaltainen teollisuus karttaisi Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomi köyhtyisi suhteessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsinais-Suomella ole omaa valuuttaa ja siitä, että siellä noudatetaan samoja työehtosopimuksia.

Eija-Riitta Korhola ja todella moni muu näyttää ajattelevan, että mikä koskee yllä Varsinais-Suomea koskee yhtäläisesti EU:ta globaalissa kilpailussa. Lue lisää

Ilmaston lämpeneminen takoo ennätyksiä

15.12.2015 · Aihe Ilmastopolitiikka · 54 Kommenttia 

lämpötila

Päättynyt marraskuu oli maapallolla lämpimin koko mittaushistorian aikana – peräti 0,25 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta 2013.

Huipussaan on myös 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Nasa laskee neljännesvuositilastoja jostain syystä rytmillä joulu – helmikuu, maalis – toukokuu, kesä – elokuu ja syys- marraskuu. Niissä kaikissa viimeisin mittaus on korkein. Se on jo selvä, että tästä vuodesta tulee mittaushistorian lämpimin.

Mitä Pariisin jälkeen?

14.12.2015 · Aihe Ilmastopolitiikka · 231 Kommenttia 

On myönnettävä, että vähän huolestuin, kun kuulin, että Pariisissa on sovittu lämpötilan nousun painamisesta 1,5 asteeseen. Jos tavoite on käytännössä mahdoton saavuttaa, se oikeuttaa lipsumisen.

Vähän kuulostaa uhkaavalta, että on sovittu 1,5 asteesta, mutta tehdyt lupaukset riittävät 2,7 asteeseen,

Mutta nyt on yhdessä julkistettu, että 1,5 astetta olisi oikeastaan välttämätön tavoite. Ei sen saavuttaminen ole mahdotonta, vaikka se vaatikin muutoksia.

Suomessa esimerkiksi pitää tehdä paljon. Kivihiilelle ei oikein ole enää tilaa, mutta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivihiiltäkin pahemmalle ilmanpilaajalle, jonka käyttöä on vain lisätty. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »