Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

11.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 27 Kommenttia 

Jos on saastuttavia ja puhtaita tapoja tehdä sähköä, pitäisikö saastuttavaa rangaista vain puhdasta subventoida?

Talousteorian mukaan ehdottomasti pitäisi laittaa haittaverot saastuttavalle sen sijaan, että tuetaan puhtaita energiamuotoja. Puhtaista ei ole ulkoista hyötyä, vaan saastuttavista on ulkoista haittaa. Kun valitaan subvention tie, tullaan samalla subventoineeksi energian kulutusta, vaikka säästöä oikeastaan pitäisi edistää – onhan jokseenkin kaikista energiamuodoista lopulta ulkoista haittaa.

Päästöoikeus vai hiilivero?

Jos päästöoikeus maksaa 30 €/tonni, on se jokseenkin tarkalleen sama asia kuin hiilidioksidivero tasoltaan 30 €/tonni. Ero tulee siitä, mitä tapahtuu, jos on arvioitu ohjausvaikutuksen teho väärin. Jos päästöt nousevat ennakoitua suuremmiksi tai jäävät pienemmiksi, päästöoikeuden hinta nousee tai laskee, kunnes päästöt ovat tavoitetasolla. Vero on sillä tasolla kuin se on, kunnes tehdään uusi päätös verosta.  Yritysten kannalta turvallinen ratkaisu. [Ympäristön muutettu sanaksi yritysten] Lue lisää

Tästä selviää vain markkinamekanismi

7.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka, _ · 54 Kommenttia 

Poimin parin päivän sadon Uusi energiapolitiikka -sivustolta innovaatiouutisista, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta tulevaisuuteen, jos ne toimisivat niin hyvin kuin uutisessa väitetään.

Nestemäinen suolaJenkeissä aiotaan varastoida aurinko- ja tuulisähköä kuumaan (yli. 500 C0) nestemäiseen suolaan (faasimuutos) ja ottaa ulos tasaisena sähkövirtana. Valtiotieteilijän tiedoin kuvittelisin, että 70 % sähköstä hukkuu matkalla, mutta insinöörillä saattaa olla asiasta jotain salattua tietoa, jota valtiotieteilijä ei tiedä. Lue lisää

Kapasiteettimarkkinat?

3.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 28 Kommenttia 

Viime talvena oli paljon puhetta sähkökapasiteetin loppumisesta. Riski on ilmeinen, koska näissä oloissa kenenkään ei kannatta investoida perinteiseen sähkön tuotantoon. Helsinkikin korvaa hanasaaren voimalaitoksen lämpökattilalla.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty kapasiteettimarkkinoita. Tarjouskilpailun perusteella maksettaisiin varakapasiteetin ylläpitämisestä.

On arvailujen varassa, mitä tuosta kapasiteetista maksettaisiin. Arvataan siis vaikka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopioitu sivustolta Uusi energiapolitiikka.) Tuhat megawattia maksaisi siis 60 M€/vuosi. Ihan siedettävä vakuutusmaksu. Ovathan taloudelliset seuraukset sähkön katkeamisesta paljon suuremmat. On siis kehittämisen arvoinen ajatus. Lue lisää

Miten sähköveroon päädyttiin

3.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 6 Kommenttia 

Lipposen ensimmäinen hallitus asetti maahan hiilidioksidiveron, joka verotti myös esimerkiksi kivihiilen polttamista voimalaitoksissa. Pian ymmärrettiin, ettei tämä pelittänyt pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Sähköntuotannon polttoaineet säädettiin verottomiksi ja korvattiin kaikesta sähköstä maksettavalla sähköverolla ja uusiutuvan sähköntuotannon subventiolla. Lopputuloksen piti olla melko lähellä alkuperäistä hiilidioksidiveroa. Olin silloin itsekin näitä päätlöksiä tekemässä vihreiden edustajana. Sittemmin sähkövero ja tuotantotuet ovat alkaneet elää omaa elämäänsä eikä kokonaisuus ole enää lainkaan looginen. Nyt esimerkiksi aurinkosähkön käyttöä haittaa se, että sekin on sähköveron alaista, jos sitä myy naapurilleen. Lue lisää

Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

3.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 13 Kommenttia 

Sähkön hintavaihteluissa on murehdittu paljon ajoittaisia korkeita hintoja., mutta ongelmalla on toinenkin ulottuvuus, hyvin halpa hinta.

Sähkö tulee olemaan kesällä järkyttävän halpaa. Tilanteen stabiloimiseksi ja energiayhtiöiden toimintaedellytysten parantamiseksi tuolla sähkölle tulisi nopeasti löytää järkevää käyttöä.  Se lisäisi myös sähköntuotantokapasiteettia talvipakkasilla, kun kapasiteetti uhkaa loppua. Tämä on tärkeätä jo senkin vuoksi, että täytyyhän kalliilla pääomakustannuksilla tuotetusta tuuli- ja aurinkosähköstä olla myös hyötyä. Sähkö pyrkii olemaan halpaa, kun tuuli- ja aurinkosähköä tulee paljon.  Jos omistaisin tuulivoimaa, olisi tästä erityisen kiinnostunut, koska 12 vuoden kuluttua syöttötariffi loppuu ja saisin vain markkinahinnan. Lue lisää

Energiayhtiöiden kannattaa lopettaa mariseminen

1.4.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 31 Kommenttia 

Missä vain kaksi energiayhtiöiden edustajaa kohtaa, siellä alkaa kauhea mariseminen energiamarkkinoiden järjettömästä muutoksesta ja ennen kaikkea siitä totaalisesta tuhosta, jonka tuuli- ja aurinkovoiman syöttötariffit aiheuttavat sähkömarkkinoille.

Mariseminen muuttuneista olosuhteista ei ole oikea tapa suhtautua energiamarkkinoiden muutokseen. Parhaiten pärjäävät yhtiöt, jotka hyväksyvät tosiasiat ja käyttävät energiansa sen miettimiseen, miten muuttuvissa olosuhteissa menestyy.

Euroopassa on päätetty, että ilmastonmuutokseen vastataan lisäämällä uusiutuvan energian osuutta. Sähkömarkkinoilla tuuli- ja aurinko ovat siitä ikäviä, että niiden marginaalikustannukset ovat lähellä nollaa. Ne tuottavat sähköä aina, kun aurinko paistaa tai tuulee, ja siksi muu tuotanto joutuu sopeutumaan. Lue lisää

Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

31.3.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 51 Kommenttia 

Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan (Raja muuten ylittyi viimekuussa, toivottavasti tilapäisesti). Onko lupaus uskottava. Kysytään markkinoilta.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tunnetuista fossiilisista varannoista jätetään maahan 80 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi öljyvarat muuttuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi. Vain paran 20 % kannattaa hyödyttää. Senkin osan arvon laskee tasolle, joka vastaa tämän parhaan osan ja toiseksi parhaan osan pumppauskustannusten erotusta.

Valtavat arvonalennukset ovat siis odotettavissa. Keskuspankkipiireissä kuulemma puhutaan hiilikuplasta, joka tulee rahamarkkinoiden riesaksi kun asunto ja teknologiakuplasta on selvitty. Lue lisää

Tuulivoiman syöttötariffi

12.1.2016 · Aihe energia, _ · 72 Kommenttia 

Tuulivoimaa on syytetty viime aikoina sähkömarkkinoiden sekamelskasta. Suomalainen tuulivoima ei ole pystynyt sotkemaan Suomen sähkömarkkinoita – vielä – koska sitä on niin vähän. Pohjanlahden toisella puolella tilanne on toinen, koska Ruotsissa ja Tanskassa ailahtelevasti päällä olevaa tuulivoimaa on paljon enemmän. Meille tämä ei juurikaan heijastu, koska Suomi on lähes koko ajan eri hinta-aluetta Ruotsin kanssa. Rajoittajana on toisin sanoen siirtoyhteyden heikkous.

Skandinaviaan tuulivoimaa mahtuu suhteellisesti paljon enemmän kuin Suomeen, koska Norjassa ja Ruotsissa on paljon vesivoimaa, jonka tehoa on helppo säätää.

Tuulivoiman lisääntyminen myös Suomessa tulee lisäämään säätövoiman tarvetta. Niinpä Vuotoksen allas on otettu taas esille ja puhutaanpa jopa Vuoksen vesistön voimaloiden muuttamisesta säädettäviksi, jolloin siis veden virtaamaa Vuoksessa säädeltäisiin – ei vuodenaikojen mukaan mutta muutaman päivän aikajänteellä, jolloin Saimaan pintaa ei heilahtelisi pahasti, mutta joen luonne muuttuisi lähinnä Venäjän puolella. (Venäjällä on sama säätöenergian ongelma kuin Suomessa)

Tuulivoima tuo joka tapauksessa tarvetta säätää tehoa sekä kysyntä- että tarjontapäässä. Lue lisää

Osittainen kapasiteettimaksu – hahmotelma kompromissiksi

10.1.2016 · Aihe energia, _ · 66 Kommenttia 

Viikon huippupakkaset ja niukasti vältetty sähköpula ovat herättäneet kysymyksen kapasiteettimaksusta sähköntuotannossa. Markkinoilla maksetaan sähköstä vain energiasta, mutta ei kapasiteetin olemassa olosta. (Sähkölaskun kiinteä osa menee verkkoyhtiölle, ei voimalaitokselle.)

Periaatteessa pörssisähkön hinta asettuu tasolle, joka vastaa huonoimman tai siis muuttuvilta kustannuksiltaan kalleimman voimalan muuttuvia kustannuksia. Niin kauan kun kivihiililauhdevoima oli lähes aina marginaalissa, sähkön hinta pysyi jotenkin järkevänä voimantuottajien kannalta, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa voimalaitokset eivät saa kiinteistä kustannuksia peitetyksi. Toimivia voimalaitoksia on tämän vuoksi suljettu ennenaikaisesti, mutta ennen kaikkea kenenkään ei kannata rakentaa uutta voimalaitosta. Jotkut äärimmäisen epäitsekkäät tahot ovat tosin rakentamassa ydinvoimaa Suomeen. Sähkönkuluttaja kiittää (riippuu kannasta ydinvoimaan), mutta hirveästi on tulossa omistajille takkiin. Helen Oy rakentaa Vuosaareen pelkän lämpökattilan, koska voimalaitoksen rakentaminen ei kannata. Tämä on koko maan kannalta aivan järjetöntä, mutta Helenin kannalta ainoa mahdollisuus.

Jos näin jatketaan, edessä on talvia, jolloin sähkön saamista joudutaan säännöstelemään. Tämän kustannukset mätänevinä hirvipaisteina ja suljettuina paperitehtaina ja kunnantalolle hätämajoitettuina vanhuksina ovat isot. Jotain siis tarvitsisi tehdä. Lue lisää

« Edellinen sivu