Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin

8.10.2015 · Aihe Eduskuntatyö · 132 Kommenttia 

Lukiota käyvä tyttäreni kysyi minulta yllättäen, kannattaako enää pyrkiä yliopistoon Suomessa vain onko suuntauduttava ulkomaille. Ihmettelin kysymystä. Tyttäreni huolen aiheena oli, onko muutaman vuoden kuluttua Suomessa enää tasokasta yliopisto-opetusta tai siis onko sitä Helsingin yliopistossa.

Helsingin yliopistolla menee juuri nyt hyvin. Sen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa on noussut. Koska nämä mittarit puoltavat harhaisesti englanninkielisiä yliopistoja, kannattaa katsoa myös, miten Helsingin ylipisto on pärjännyt ei-englanninkielisten maiden joukossa. Sijoitus Shanghain listalla oli kuudestoista. Lue lisää

Jäähyväiset eduskunnalle (5) Juristerian nousu

Tätä lukua on kirjastani kiitetty eniten. Toista mieltä olevat taas eivät ole sanoneet mitään, tuskin edes tervehtineet. Koska ala on kaukana osaamisalueestani, luetutin tekstiä aika monella itsenäni viisaammalla. Olisin saanut vinkkejä kokonaiseen asiaa käsittelevään kirjaan. Sellainen pitäisi kirjoittaakin, mutta minä en sitä osaa tehdä. Tästä ongelmasta puhutaan eduskunnassa paljon, ja ovatpa sitä minulle valittaneet oikeustieteen professoritkin, joiden mielestä perustuslakinäkemykset ovat ohittaneet oikeustieteen muut haarat kokonaisuutta pahasti vääristäen. Minä katson asioita häpeilemättä valtiotieteilijän silmin.

 

Saimme Suomeen vuonna 2000 modernin perustuslain, joka vahvisti sosiaalisia oikeuksia ja ankkuroi Suomen edistyksellisten oikeusvaltioiden joukkoon. Olin monen muun mukana tukemassa tätä edistysaskelta ylpeänä. Perustus­lakia painottavat käytännöt ovat kuitenkin tuoneet mukanaan asioita, joista en osaa iloita. . . Perustuslaki ja ennen kaikkea sen tulkinnat ovat jäykistäneet hallintoa ikävällä tavalla ja tuoneet rationaali­sen harkinnan rinnalle juristeriaa, lainopillista saivartelua.

Lue lisää

Vasemmistolainen strategia?

Otto Köngäs, demari, opiskelija, duunari ja järjestöjyrä Vallilasta, kirjoitti vappuaattona blogilleen vapputerveisiä vasemmistolle. Siinä hän surkutteli vasemmiston tilaa ja ennen kaikkea etsi ulospääsyä.

Minäkin olen sitä mieltä, että suuntaa pitäisi kääntää monta piirua vasemmalle. Vasemmistolaisuudella tarkoitan hyvinvointiyhteiskunnan (Big Government) ja pienten tuloerojen puolustamista sekä kaikkien oikeutta meriittihyödykkeisiin (asuminen, koulutus, terveydenhoito ja kulttuuri). Hyvinvointiyhteiskunta murenee, yhteiskunnalliset erot kasvavat. Ei hyvä asia lainkaan!

Könkään viestiin voi monelta osin yhtyä. ”Tiede” on vasemmistolaisten arvojen, hyvinvointiyhteiskunnan ja pienten tuloerojen puolella. Näiden asioiden puolustajien, demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton ei kannattaisi keskittyä kalastelemaan toistensa vesillä. Ei myöskään liittoutua yhdeksi vasemmistoblokiksi ja profiloitua kukin omalle taholleen. Vihreille hän antoi, aivan oikein, tehtäväksi kilpailla kokoomuksen ja RKP:n kanssa kaupunkien liberaaleista äänestäjistä.

Demareille hän antoi mielenkiintoisen tehtävän, kun ottaa huomioon, että teksti on syntynyt Helsingin Vallilassa: pitää ääntä ruuhka-Suomen ulkopuolisten alueiden palveluista ja työpaikoista. Totta, siksihän demarit ovat menettäneet kannatustaan perussuomalaisille ja osin Keskustallekin. Me sitten jaamme kokoomuksen ja vasemmistoliiton kanssa Helsingin.

Kovin ovelaa poliittista taktiikka ei luulisi tarvittavan, että yllä luettelemilleni ”vasemmistolaisille” tavoitteille saisi taakseen äänestäjien enemmistön. Niin ylivoimainen enemmistö suomalaisista tukee tasa-arvoista yhteiskuntaa. Lue lisää

Terveisiä Smolnaan (1/2) Kuuden miljardin sopeutus

13.5.2015 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 80 Kommenttia 

VM on laskenut, että julkisen talouden sopeutustarve on noin kuusi miljardia euroa. Tämä on noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Työllisyytemme lepää viennin hiipumisen takia kotimaisen kysynnän varassa. Jos kysynnästä poistettaisiin heti ensikuun alussa kuusi miljardia, ajaisimme kansantalouden syvään lamaan, eikä julkinen talous kohentuisi lainkaan.

Vaikka sopeutus on välttämätön, sitä ei voi siis toteuttaa kerralla. Ura, joka tähtää julkisen talouden alijäämän maksimaaliseen parantamiseen, ei ole maksimaalisten leikkausten tie. Sopeutus on osattava ajoittaa järkevästi. Leikkaukset pitäisi toteuttaa nousukauden aikana. Olisi hyvä keksiä sellaisia menojen leikkauksia ja verojen korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen lyhyellä varoitusajalla, kun suhdanteiden paraneminen antaa siihen tilaa. Veropuolella arvonlisäveroa on mahdollista korottaa parin kuukauden varoitusajalla. Menojen osalta tämä on vaikeampaa. Lue lisää

Työajan pidentäminen on huono keino sisäisenä devalvaationa

5.5.2015 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka, _ · 97 Kommenttia 

Työajan pidentäminen on huono ratkaisu akuutteihin ongelmiin, koska se vie väärään suuntaan. Parempi sisäisen devalvaation keino olisi nostaa arvonlisäveroa ja laskea palkkaveroja.

Juha Sipilä näyttää ottaneen tosissaan huolen siitä, että Suomen hintakilpailukyky on suurena syynä seitsemättä vuotta jatkuviin talouden laihoihin vuosiin. Olemme tilanteessa, jossa olisi devalvoitava, mutta yhteisvaluutan oloissa se on mahdotonta. Euro on kyllä devalvoitunut, mutta se ei paljon auta, koska päävientimaamme ovat joko euromaita tai niiden valuutat ovat devalvoituneet euron tahdissa tai nopeamminkin.

Palkkataso pääsi karkaamaan vuosina 2007 ja 2008 selvästi yli sen, mihin työn tuottavuus antoi tukea. Optimistinen selitys tähän on, että silloin oltiin vain tyhmiä. Pessimistinen selitys on, että niin sanottu NAIRU-työttömyyden taso on Suomessa kovin korkea eli että näin tulee käymään jatkossakin, jos työttömyys laskee alle seitsemän prosentin.

Suomalaisen työn hintaa voisi alentaa suhteessa kilpailijamaihin pidättymällä palkankorotuksista, kunnes kilpailijoiden palkat ovat nousseet tarpeeksi. Tässä on se vika, että armahtava inflaatio on pysähtynyt. Aika pitkään pitäisi odotella ja siinä välissä velkataakka kasvaisi turhan paljon. Lue lisää

Onko IPU rahan haaskausta?

7.4.2015 · Aihe Eduskuntatyö, _ · 17 Kommenttia 

(Kirjoitin tämän postauksen lentokoneessa matkalla taas Suomeen. Ihmettelin, kun kukaan ei ollut kommentoinut. Se taisi johtua siitä, etten ollut muistanut julkaista.)

Kanadan hallitus/parlamentti on päätynyt siihen, että maa ei saa riittävää vastinetta IPU:lle maksamistaan jäsenmaksuista. Siitä, voiko Kanadalle antaa tämän takia alennusta jäsenmaksusta, keskusteltiin ryhmä 12+ n kokouksessa (Lähinnä OECD-maat) tunti. Kyse oli joistain kymmenistä tuhansista euroista. Sälyttämällä kokouksen kustannukset jokaiselle minuutille, keskustelu maksoi enemmän.

IPU kokoontuu kaksi kertaa vuodessa yleiskokoukseen pitämään valtioiden pääpuheita ja hyväksymään joitain julkilausumia. Jos nuo julkilausumat olisivat se tuotos, voisin tarjoutua kirjoittamaan sellaiset ja jopa paremmat promillella IPUn kustannuksista. Lue lisää

Kiinteistövero ja asumisen kustannukset

Eräässä facebook-ryhmässä heräsi keskustelu siitä, nostaako kiinteistöveron nosto markkinavuokria vai ei. Väite kuului, että vuokranantaja panee vuokriin kaikki kustannukset ja kiinteistövero kuuluu niihin. Minä olen oppinut talousteoriani niin, että kustannusperuste pätee säänneltyihin vuokriin, mutta ei markkinavuokriin. Vasta-argumenttina tähän taas oli, että näin olisi, jos ihmiset toimisivat rationaalisesti, mutta eivät toimi.

Panen oman kirjoitukseni tähän omalle blogilleni, koska sen laatimisessa oli aikamoinen työ.

Asuntomarkkinoilla ihmiset toimivat pääsääntöisesti rationaalisesti, koska on pakko. Kosmetiikkaa voi ostaa eri purkeissa eri hinnalla ja Buranasta maksaa tuplasti sen, mitä täysin sama pilleri maksaa pakattuna Ibusali-pakkaukseen, mutta asuntomarkkinoilla rahaa menee niin paljon, että budjettirajoitukset pakottavat suhteellisen rationaaliseen käyttäytymiseen. Tulevaisuuden ennusteisiin ehkä suhtaudutaan vähän niin ja noin ja oletetaan nykyisenlaisen tilanteen jatkuvan loputtomiin eikä esimerkiksi ymmärretä, että muuttotappioalueille ei kannata rakentaa mitään. Lue lisää

Eriarvoisuus on kivaa, jos…

2.4.2015 · Aihe Eduskuntatyö · 95 Kommenttia 

Olen aina ihmetellyt sitä, miten hyvinkin ideologiset taistolaiset (monen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta painottava ideologia oli sinänsä ihailtava, operatiivisessa puolessa oli toivomisen varaa) eivät aikanaan Neuvostoliitossa matkustaessaan huomanneet mitään arveluttavaa. Hanoissa IPU-matkalla olleena on sanottava, että eriarvoisuus on aika kivaa, jos sattuu olemaan sillä etuoikeutetulla puolella. Itse asiassa se on sitä kivempaa mitä huonommista oloista itse on peräisin. Lue lisää

Listan moderointiin tulossa viiveitä

25.3.2015 · Aihe Eduskuntatyö, _ · Kommentoi 

Lähden runsaan viikon matkalle IPU-kokoukseen Hanoihin. Tuona aikana mahdollisuuteni moderoida keskustelua ovat rajoitetut, kerran tai pari vuorokaudessa korkeintaan.

Oden veromalli (4/4): Muita veroja

22.3.2015 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 64 Kommenttia 

Vaikka arvonlisäverona kerättäisiin valtaosa veroista, muitakin veroja tarvittaisiin.

Ohjaavat verot

Ohjaavan veron tarkoituksena on vähentää jotain haitallista asiaa, jota ei kuitenkaan voi tai kannata kieltää kokonaan. Nykyiset valmisteverot säilyttäisivät tasonsa suurin piirtein. Verojen tasot ja kohdistuminen pitäisi nykyistä paremmin määrätä tuota torjuttavaa haittaa, siis ohjausvaikutusta ajatellen.

Olen sen verran optimistinen, että uskon vuonna 2040 otetun ilmastonmuutoksen torjumisen tosissaan niin, että hiilidioksidipäästöihin kohdistuu nykyistä huomattavasti korkeampi vero päästöoikeuksien hintojen tai suoran hiiliveron kautta. Ripaus pessimismiäkin on mukana: vuonna 2040 on vielä joitain verotettavia päästöjä. Tulopuolelle kirjaan noin kolme miljardia euroa nykyistä enemmän. Lue lisää

Seuraava sivu »