Perustulo ei ole huuhaata
Viimeaikainen keskustelu perustulosta on vienyt asiaa mielestäni vähän hakoteille – tai ainakin kovin kauas siitä, mitä minä perustulolla tarkoitan.
Nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään verrattuna perustulon päätarkoitus on tehdä sosiaaliturvasta kannustavampaa: jos perustulon päälle ansaitsee omia tuloja, ne eivät leikkaa perustuloa lainkaan. Jokaisesta ansaitusta eurosta, ensimmäisestä alkaen tosin menee veroa noin 40 %. Se voi tuntua paljolta, mutta se on paljon vähemmän kuin nykyinen efektiivinen marginaalivero, joka liikkuu 60 prosentin ja 90 prosentin välillä tapauksesta riippuen.
Jos perustulo on kannustava, se ei voi olla kovin antelias. Puheet tyyliin tonni käteen ja asumistuki päälle ovat aivan mahdottomia ja vievät koko ajatuksen outoon valoon. Lue lisää
Budjettiraameista
Käyttämäni ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen kehyspäätös on mittakaavaltaan oikea. Yritys pienentää budjettivajetta nopeammin voisi kasvattaa työttömyyttä, ja vähempi olisi merkinnyt vaarallista velkaantumista. Valittu linja vastaa osapuilleen hallitusohjelmassa sovittua, puolet menoleikkauksia ja puolet veron korotuksia. On makuasia, pidetäänkö kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksia menosäästönä vai kunnallisveron korotuksena. Lue lisää
Kuolinisku huumemafioille!
Meksikon ja muiden Väli-Amerikan maiden huumesodassa on kuollut jo 47 000 ihmistä. Se on hirvittävän paljon, mutta tätäkin pahempaa on se, millaiseen kurimukseen huumemafioiden valtaan joutuneet maat ovat päätyneet. Niiden koko kehitys on pysähtynyt, vaikka Väli-Amerikan mailla pitäisi olla erinomaiset edellytykset päästä mukaan kehittyvien maiden nousuun.
Huumesodalla ei näytä olevan mainittavaa vaikutusta kokaiinin saatavuuden Yhdysvalloissa. Lue lisää
Myanmarin sotilasjuntta luopuu vapaaehtoisesti vallasta?
Oppositio vei jokseenkin kaiken Myanmarin täytevaaleissa. Koska vain osa parlamenttipaikoista oli tässä vaiheessa jaossa, oppositio ei noussut valtaan, vielä.
Olemmeko näkemässä sotilasjuntan vapaaehtoisen vallasta luopumisen, kuten Bangkokin suurlähettiläs Sirpa Mäenpää kertoi tammikuussa, kun kävimme tutustumassa uusiutuvien energiamuotojen markkinoihin? (Katso matkakertomus Bangkokista.)
Sotilaseliitin nuoret jäsenet ovat saaneet matkustaa ulkomailla ja havainneet, että naapurimailla menee paljon paremmin. Maa on todennut politiikkansa hedelmät huonoiksi, päättänyt muuttaa kurssia , avautua ulkomaailmalle ja siirtyä asteittain demokratiaan.
Demokratiaan ei voi siirtyä kuin asteittain maassa, jossa oppositio ei ole järjestäytynyt ja vaikka olisi, oppositiolla ei ole eikä voi olla maan johtamiseen vaadittavaa osaamista.
Poliittisia vankeja on vapautettu, sensuuria höllennetty ja nyt päästettiin runsaat neljäkymmentä opposition edustajaa parlamenttiin.
Olot Myarmarissa ovat alkeelliset, eikä toimivaa infrastruktuuria ole, joten se kaivattu vauraus on pitkän tien päässä.
Harvoin on mikään diktatuuri havainnut olevansa väärässä ja päättänyt lakkauttaa itse itsensä.
Voiko tämä olla totta?
Kehysriihi ja painelaskelma
(Julkaistu kolumnina Savon Sanomissa)
Suomen valtio otti viime vuonna lisää velkaa noin seitsemän miljardia euroa. Lukua kuvaa parhaiten, että se on noin 200 euroa palkansaajaa kohden kuukaudessa, sillä maksavathan palkansaajat Suomessa lopulta liki kaiken. Kehysriihessä sovittiin säästöistä, jotka toteutuessaan nostavat veroja ja leikkaavat menoja summalla, joka on palkansaajaa kohden noin 80 euroa kuussa. Vähän jäi siis vielä kurottavaa. Minusta päätös oli jokseenkin oikean kokoinen. Isommat veronkorotukset tai menojen leikkaukset olisivat nostaneet työttömyyttä, eivätkä ehkä olisi lopulta tuoneet kassaan mitään. Lue lisää
Mitä olen kirjoittanut ydinvoimasta
Televisiouutiset mainosti näyttävästi tulevaa kirjaani Vihreä politiikka. Onnittelut kustantajalle! Monta väärinkäsitystä tuo haastattelu on aiheuttanut.
Sanon kirjassani, että kun kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta ei ole ajankohtainen vuosikymmeniin, vihreiden ei pitäisi jakaa ihmisiä hyviin ja pahoihin sillä perusteella, mitä mieltä he ovat ydinvoimasta. Se on näissä oloissa pelkkä uskontunnustus. Lue lisää
Miten järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto
Julkaistu blogina kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla (kaks.fi)
Jos maahan perustetaan 70 suurkuntaa, miten tulisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut? Suurkunnista vain noin 20 olisi riittävän suuria huolehtimaan koko paketista itse, siis myös erikoissairaanhoidosta yliopistosairaalatasoista hoitoa lukuun ottamatta. Niissä kuitenkin asuisi selvä enemmistö suomalaisista.
On esitetty, että muodostettaisiin noin 20 sote-piiriä. Minusta olisi parempi, että nuo 20 riittävän suurta kuntaa, jotka ovat lähes kaikki maakuntiensa keskuskaupunkeja, huolehtivat koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastuukuntamallin mukaisesti. Lue lisää
Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa kuntauudistuksesta
Jotain on oltava pahasti vialla, kun hallitus haluaa ryhtyä vaikeaksi tiedettyyn kuntauudistukseen. Mikä on rikki, kun pitää korjata?
Kasvavilla kaupunkiseuduilla, ei vain Helsingin seudulla, on menossa muuttoliike, jossa keskuskaupungit menettävät hyvätuloisia veronmaksajia kehyskunnille ja kaikista köyhimmät kerääntyvät alueen ulkoreunoille. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu kuntiin. Se ei toimi, jos rikkaat kerääntyvät omiin kuntiinsa ja köyhät omiinsa.
Kuntien välinen segregaatio on itsessään hyvin paha asia, mutta sitäkin pahempaa ovat toimet, joilla toiset haluavat kalastella hyviä veronmaksajia itselleen ja toiset puolustautua. Tästä johtuvat virheet näkyvät kaupunkirakenteessa kauan senkin jälkeen, kun kehitystä vinouttavat pelisäännöt joskus ymmärretään kumota. Mekin teemme sitä. Teollisuuskadun ruuhkissa kärvistelevän kannattaa muistaa, että Helsinki on sallinut sinne kaikkien normien ylittävän määrän pysäköintipaikkoja houkutellakseen muuttoaikeissa olevia yrityksiä jäämään.
Kuka siis toimii väärin? Ei kukaan. Kaikki tekevät oikeita ratkaisuja edustamansa tahon kannalta. Vika on pelisäännöissä, jotka ohjaavat turmiolliseen osaoptimointiin. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.3.2012
Östersundomin osayleiskaavaluonnos
Esitys läpäisi lautakunnan kolmannella yrittämällä. Yksimielisesti seuraavat jatko-ohjeet, joita oli väännetty aika pitkään.
- ”Jatkosuunnittelussa keskimmäistä Porvoonväylän pohjoispuolista viherkäytävää levennetään rajaamalla käytävän itäpuolella sijaitsevaa asuinalueen rajaa kohti itää 50-150 metriä.
- Jatkosuunnittelussa Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantanäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osanrakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin ja rakentamista niemen tällä osalla vähennetään.
- Asemakaavoituksen aikataulutuksessa varmistetaan, ettei Östersundomin alueen rakentamista aloiteta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkärjen suunnalta.” Lue lisää
Espoo haluaa pääkaupunkiseudulla tasatariffin.
HSL:ssä käsitellään siirtymistä etäisyyteen perustuvaan vyöhyketariffiin. Helsingin keskusta kuuluu A-vyöhykkeeseen, sen ympärillä on B-vyöhyke, johon on esitetty Helsinkiä Östersundomia lukuun ottamatta ja esimerkiksi Espoosta Tapiolaa ja Leppävaaraa. Loppuosa Espoosta kuuluisi C-vyöhykkeeseen. Halvin lippu on kahden vyöhykkeen lippu, joten Helsingin keskustasta pääsee B-vyöhykkeelle samalla hinnalla kuin yhden pysäkkivälin Aleksilla. Nyt Espoo haluaa laajentaa B-vyöhykettä niin suureksi, että se ulottuisi Espoon keskukseen saakka. Lue lisää
