anekdootteja elämäni varrelta, _

Anekdootteja(3): Vennamo valtuustossa

Vihreät – silloin nimeltään vaihtoehtoinen Helsinki – saivat vuoden 1980 kunnallisvaaleissa ensimmäisen valtuutettunsa, Ville Komsin Helsingin valtuustoon. Minusta tuli valtuustoryhmän sihteeri ja sain oikeuden istua salin laidalla kokousta seuraamassa. Paikkani oli Veikko Vennamon istuinpaikan lähituntumassa. Ilkka Hakalehto, Keskustapuolueesta omaan ryhmäänsä loikannut populisti piti jostain asiasta itselleen tyypillisen puheen, puhui narisevalla äänellään etuoikeuttujen ja suurpääoman hyysäämisestä ja kaikesta ikävästä, jota pahat päättäjät olivat Helsingissä tehneet. Käsiteltävää asiaa en muista. Vennamo…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.9.2019

Edellisessä kokouksessa pöydälle pantujen asioiden (Herttoniemen metroasema, Puotilan ostoskeskus ja kuntoportaat) lisäksi ainoana isona asiana on Meri-Rastilan täydennyskaava Meri-Rastilaan 2400 uutta asukasta Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa) Helsinkiin aikomuksena rakentaa sinne ydinvoimala lämmittämään Helsinkiä. Sittemmin ydinvoimalasta luovuttiin ja rakennettiin asuntoja sen sijaan. Ensin asialla oli Asuntosäästäjät ry, joka rakennutti paitsi asunnot, myös sillan Helsingistä Vuosaareen. Aika poikia. Kaupunki osti sillan myöhemmin itselleen. Olen pitänyt Meri-Rastilaa hirveänä virheenä. Metroaseman…

Jatka lukemista

_

Helsingin pitäisi aikaistaa investointejaan rohkeasti

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli budjettiesitystä. Kovin mainittavia muutoksia ei tehty. Ryhmät esittivät itsensä näköisiä muutoksia, jotka myös hyväksyttiin. Demarit halusivat kokoomuksen tukemana edistää autoilua Itä-Helsingissä ja vihreät pyöräilyä ja aurinkoenergiaa. Itse en tehnyt mitään muutosta, koska jos olisin esittänyt, mitä ajattelen, se olisi ollut vastoin kaikkia raameja ja strategioita. Kokenut kunnallispoliitikko ei tee sellaista. Olisi esittänyt investointeihin 100 miljoonaa euroa lisää. Kun Helsinki kasvaa keskikokoisen kaupungin verran vuosikymmenessä, se tarkoittaa keskikokoisen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.8.2019

Johanneksen puiston puistosuunnitelma Puisto pannaan kuntoon 1,6 miljoonan euron voimin. Näitä puistoja pitäisi pitää paljon paremmassa kunnossa, mutta hyvä että edes tämä. Osana puistoa on Johanneksen kenttä, joka säilytetään ja jonka pintamateriaaliksi ollaan ottamassa harmaa hiekkatekonurmi. Jalkapalloa harrastava poikani protestoi voimakkaasti. Hiekkatekonurmella ei hänen mukaan voi pelata mitään, jossa on riski kaatua. Se on kuin hiekkapaperille kaatuisi. Samaa pelaamisen estävää pintaa suunnitellaan tiettävästi myös Katajanokalle. Kaupunkiympäristön budjettiesitys Aivan mahdottoman…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, _

Luotin siihen, että eduskunnassa puhutusta ei voi syyttää

Minä olen elänyt uskomuksessa, että kansanedustajaa ei voi syyttää siitä, mitä hän on eduskunnan pöntöstä sanonut, mutta olen siis ollut nämä vuodet ollut väärässä. Minulle tämä tuli yllättäen ajankohtaiseksi kesken puheenvuoroni eduskunnassa noin 30 vuotta sitten. Eduskunnassa käsiteltiin kysymystä pienten valtionosuuksien muuttamisesta prosentuaalisista markkamääräiksi. Silloin vielä tällaisiin lakeihin tarvittiin määräenemmistö ja hallitus tarvitsi vihreiden neljää ääntä. Tätä minun oli vähän tätä vaikea vastustaa, koska oli muualla kirjoittanut, että prosentuaaliset…

Jatka lukemista

_

Demarit ja vihreät joskus aikojen alussa.

Jacob Söderman pohtii Hesarissa, että demarit olisivat nyt menestyvä puolue, jos olisivat ymmärtäneet sulauttaa vihreät itseensä 1980-luvulla. Pohdittiin tätä meidänkin päässämme. Joskus 1980-luvulla piskuinen joukko tulevia vihreitä vaikuttajia kokoontui Suomi-lehden tiloissa miettimässä orastavan vihreän liikkeen yhteiskunnallista strategiaa. Olimme yksimielisiä siitä, että demarit näyttävät suomalaiselle yhteiskunnalle suunnan. (Ihan oikeasti, siltä se silloin näytti.) Niinpä suomalaiseen yhteiskuntaan vaikutetaan vaikuttamalla demareihin. Enää piti ratkaista, vaikutetaanko demareihin tehokkaammin sisältä vai ulkoa. Päädyimme vaikuttamaan…

Jatka lukemista

anekdootteja elämäni varrelta, _

Anekdootteja: Tallinnaan 1965

En ole ajatellut julkaista muistelmiani, koska muistini ei ole kronologinen ja koska päiväkirjoissani on katastrofaalisia aukkoja. Siksi olen ajatellut muistella anekdootteja elämäni varrelta. Näitä tulee noin viikon välein. Tallinnaan 1965 Teknologinen kehitys saavutti huippunsa ja vuonna 1965 Suomenlahden yli pääsi laivalla Tallinnaan. Ennen se oli ollut mahdollista. Olin silloin 13-vuotias. Neuvostoliittolainen ja suomalainen osapuoli päättivät jakaa laivaliikenteen lipputulot tasan ja tämä tehtiin niin, että oli yhden päivän ja kolmen…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka, _

Miksi potkurikoneita ei käytetä enempää?

Varoitus: julkaisen tämän kirjoituksen ilman faktantarkistusta. Tarkoituksenani on, että blogin kommentoijat korjaavat tekstissä mahdollisesti olevat virheet ja väärinymmärrykset. Moni miettii tänä ilmastoahdistuksen aikana, mikä olisi oikea tapa matkustaa Suomesta Keski-Eurooppaan, kun Rail Baltica ei ole käytettävissä vuosiin. Junalla pääsee vain Tukholman kautta ja jotenkin pitäisi päästä Tukholmaan. Myös Moskovan kautta pääsee, mutta… Lento Tukholmaan on tietysti parempi kuin lento Berliiniin ja pääsee Tukholmaan toki laivallakin, mutta se ei ole…

Jatka lukemista

_

Mitä ajattelen Veikkauksen monopolista?

Jos Alko olisi kuin Veikkaus Suomessa on Alkon monopoli virallisesti torjumassa alkoholin haittoja. Kuvitelkaamme, että joku olisi keksinyt korvamerkitä Alkon voiton rahoittamaan lastensairaaloita. Samalla Alkon hallintoelimet olisi miehitetty sairaaloiden ja syöpälasten edustajilla. Taatakseen lasten hyvän hoidon Alko pyrkisi maksimoimaan tulonsa eikä mikään lainsäädäntö kaitsisi sen käyttämiä keinoja. Alko laittaisi jokaisen marketin aulaan ja kioskiin kolikoilla toimivan kossuautomaatin, josta saisi päivän avausnaukun muutamalla kolikolla. Erityisesti se keskittäisi kossuautomaattinsa sossujen edustalle…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Tarvitaan ohjelma liito-oraville soveltuvien metsätyyppien turvaamiseksi

Liito-orava on ihan sympaattinen eläin, jonka soisi menestyvän Suomessakin. Se ei ole lajina lainkaan uhanalainen, koska sen pääesiintymisalueella Siperiassa sitä ei uhkaa mikään. Maailmanlaajuisesti se onkin luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. EU:ssa se on harvinaisuus, koska sitä on käytännössä vain Suomessa ja vähäisessä määrin Baltian maissa. Vaikka laji ei ole maailmanlaajuisesti uhanalainen, on ihan hyvä tavoite suojella sen kantaa myös Suomessa. Tapa, jolla liito-oravaa suojellaan, on kuitenkin täysin terhoton. Tulee hyvin…

Jatka lukemista