Miksi demarien kannatus arvioitiin taas yläkanttiin?

10.4.2017 · Aihe _ · 35 Kommenttia 

Sarjassamme tilastotieteilijä naputtaa.

Mielipidetutkimuksia ei tehdä niin, että kysytään tuhannelta vastaajalta, ketä kannatatte ja jos 250 kannattaa demareita, demarien kannatusarvio olisi 25 %. Tällainen johtaisi otantavirheiden takia aivan metsään.

Vastaajilta kysytään, ketä äänestäisit nyt ja ketä äänestit viimeksi. Vastaukset, joissa kannatettiin demareita viimeksi ja kannatetaan nytkin, eivät vaikuta tulokseen (juuri) mitään, vaan laskelma perustuu puoluekantaansa vaihtaneisiin. Jos kukaan ei kertoisi vaihtaneensa puoluetta, kannatusarvioksi tulisi edellisten vaalien tulos. Lue lisää

Tampereella äänestäisin Jaakko Stenhälliä (257)

8.4.2017 · Aihe Hyviä ehdokkaita, Kuntavaalit 2017, _ · Kommentoi 

Jaakko Stenhäll, Tampere (257)

Diplomi-insinööri yllättää ja ymmärtää varsin hyvin taloutta. Hän on yksi vihreiden talouspolitiikan arkkitehdeistä, jota toivoisin puoluejohdon kuuntelevan enemmänkin.

Jaakko on ollut Tampereen yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja (helsingiksi kaupunkisuunnittelulautakunta) ja ajanut siellä modernia kaupunkipoliittista ajattelua.

Jos Stenhällin kaltaisia olisi maakuntapääkaupungeissa enemmänkin, meillä Helsingissä asuntojen hinnat eivät olisi niin kalliita. Urbaania elämää arvostavien ei tarvitsisi kaikkien muuttaa Helsinkiin.

Espoossa äänestäisin Tiina Eloa

8.4.2017 · Aihe Hyviä ehdokkaita, Kuntavaalit 2017, _ · Kommentoi 

Tiina Elo, Espoo 194

Tiina Elo on tolkullisesti ajatteleva ja aikaansaava. Siksi hänelle onkin uskottu tärkeitä luottamustehtäviä. Edellisellä kaudella hän oli Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj (ne ovat yleensä kovaa porukkaa 😊) ja nyt peräti kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja. Kiinnostus kaupunkisuunnitteluun näyttää jatkuvan, koska hän on kaupunginhallituksen valvojana lautakunnassa. Hän on myös kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja. Siinä hän on joutunut rankasti paneutumaan sisäilmaongelmiin.

Jos Tiina Elon kaltaisia poliitikkoja olisi pääkaupunkiseudulla enemmän, seudun kaupunkien yhteistyö sujuisi paljon paremmin – ja sen mukana kaikki muukin sujuisi paremmin.

Haluatko äänestää valtuutetuksi korkeasti koulutettua?

7.4.2017 · Aihe Kuntavaalit 2017, _ · 6 Kommenttia 

Viite ry on tieteen ja tekniikan vihreiden järjestö. Se kuuluu vihreän liiton valtakunnallisiin jäsenjärjestöihin, siis järjestöihin, jotka eivät edusta mitään paikkakuntaa, vaan tiettyä erikoisalaa. Viitteen piirissä käydään varsin korkeatasoista yhteiskunnallista ja teknologista keskustelua. Järjestöllä on ehdokkaita 20 paikkakunnalla. Niitä voi selailla tässä.

Kaupunkirakentamisen aika – video

6.4.2017 · Aihe _ · 1 Kommentti 

Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

6.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika, _ · 11 Kommenttia 

Urbaaniin kaupunkiympäristöön haluaa runsas kolmasosa  Helsingin seudun asukkaista. Siis noin puoli miljoonaa ihmistä. Ja urbaanien asukkaiden määrä kasvaa lähes kymmenellä tuhannella joka vuosi. Siksi Helsingissä on päätetty rakentaa lisää urbaania kaupunkiympäristöä tiivistämällä ja laajentamalla kantakaupunkia. Samalla on huomattava, että merkittävä osa urbaaneista asukkaista haluaa asua luonnon lähellä.

Lauttasaari on hyvä esimerkki siitä, miten kantakaupungin laajentaminen tulee tehdä. Tarvitsemme runsaasti lisää urbaaneja ja luonnonläheisiä asuinympäristöjä, ja Lauttasaari on tähän luonteva paikka. Se on laajenevan kantakaupungin lähin vyöhyke ja suurin piirtein yhtä kaukana keskustasta kuin Kalasatama. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

5.4.2017 · Aihe Kaupunkirakentamisen aika, _ · 15 Kommenttia 

Asuntopulan vaivaamassa kaupungissa asuntotuotantoon kelpaavista tonteista on tullut arvokas resurssi. Rakennusoikeus lähellä kantakaupunkia ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvokasta. Kantakaupungissa tontista maksetaan nykyään jopa yli 2 000 euroa per neliömetri.

Iso osa tonttimaasta on Helsingin kaupungin, siis meidän veronmaksajien omistuksessa. Siksi on perusteltua vaatia, että tuota omaisuutta hoidetaan hyvin, eikä tontteja luovuteta rakennusyrityksille alihintaan. Rakennusyhtiö ei nimittäin ei myy asuntoa halvemmalla vaikka onkin saanut tontin halvemmalla. Siksi Helsingin tulee pyrkiä siihen, että tonttimarkkina toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Mikäli Helsingin kaupunki menettäisi keskimäärin 200 euroa per luovutettu kerrosneliö huonon tonttipolitiikan takia, jäisi kaupungilta saamatta vuosittain keskimäärin 30–50 miljoonaa euroa joko suorina myyntituloina tai pitkällä aikavälillä tulevina vuokratuloina. Tämä raha on poissa veronmaksajien kirstusta ja pakottaa kaupungin nostamaan vastaavasti muita veroja toimintansa kulut kattaakseen.

Kaupunkirakentamisen aika (39) Hernesaari

5.4.2017 · Aihe _ · 3 Kommenttia 

Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6 900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4 400 asukkaalle. Yli puolet lisää! Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaa vievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä luovuttiin vuonna 2013.

Hernesaareen on tulossa upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittää yleisöä vetävänä alueena. Ja nykyaikainen raitiovaunulinjaston laajennu Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (37) Lisää kaupunkia Hakaniemeen

4.4.2017 · Aihe _ · 13 Kommenttia 

Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rantatien varteen tulee asuntoja noin 3 400 uudelle asukkaalle. Alueen kehittäminen lähti liikkeelle Lisää kaupunkia Helsinkiin -liikkeen ja Kallio-liikkeen yhteisestä Sykkivä Hakaniemi -kilpailusta vuonna 2013. Sen seurauksena Helsingin kaupunginhallitus ohjeisti kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelemaan tiivistämiskaavan Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatien varteen.

Hakaniemenranta on osa Helsingin keskeistä huonosti hyödynnettyä Siltavuorensalmea. Yhdessä Pitkänsillan toisella puolella olevan Siltasaarensalmen kanssa se voisi olla Helsingin kansainvälisestikin arvostettu helmi. Hakaniemenranta on aivan ydinkeskustassa ja siinä voisivat luontevasti yhdistyä merinäkymät, kaunis arkkitehtuuri ja urbaanit mukavuudet. Alueelle tarvitaan paremmat kävely-yhteydet salmen poikki ja selkeä näkemys siitä, miten salmen ympäristöä kehitetään. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (35) Ruuhkamaksut

3.4.2017 · Aihe _ · 22 Kommenttia 

Helsinkiin on yleiskaavassa osoitettu asuntoja 150 000 lisäasukkaalle Kehä I:n sisäpuolelle. Tällainen määrä ihmisiä jumiuttaa kaupungin liikenteen, ellei aiempaa suurempi osa käytä matkoillaan joukkoliikennettä tai fillareita.

Ratkaisuna on panostaminen ratikoihin ja ratikoiden omiin, ruuhkista vapaisiin kaistoihin sekä ruuhkamaksujen käyttöönotto.

Miksi ruuhkamaksut

Kun kaupungin tiiviys saavuttaa tietyn rajan, sen liikenne ruuhkautuu väistämättä. Ruuhka muodostaa eräänlaisen tasapainotilan. Jos sitä yritetään vähentää uudella väylällä, sujuvampi liikenne houkuttelee lisää liikennettä ja kunnes ruuhka on entisellään. Teitä rakentamalla ei ruuhkista päästä.

Ruuhka vie ihmisiltä arvokasta aikaa ja aiheuttaa merkittävästi terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Pienhiukkaset tappavat Suomessa lähes 2 000 ihmistä vuosittain ja terveyshaitat keskittyvät nimenomaan suurten kaupunkien keskusta-alueille. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »