Pohdintoja korkeakoulujen sisäänotosta

1.10.2017 · Aihe _ · 74 Kommenttia 

Juutuin Twitter-väittelyyn yliopistojen pääsykokeista huomautettuani, että on epäloogista väittää, että Helsingin eliittilukioiden laudatur-hirmut valtaisivat aloituspaikat, jos sisäänotto perustuisi ylioppilaskirjoituksiin eikä pääsykokeisiin. Ei heitä yksinkertaisesti riitä ja vaikkapa oikikseen nämä kyllä pääsisivät halutessaan nytkin, mutta eivät kaikki halua.

Keskustelussa sinkosi niin paljon väitteitä, ettei niitä voinut kommentoida 140 merkin vastauksilla. Siksi teen yhteenvedon esitetyistä väitteistä.

Lähtökohtani on se, että on sinänsä tärkeätä valita korkeakouluihin niitä, joilla on parhaat edellytykset menestyä opinnoissa. On esitetty sellaistakin, että opiskelijat pitäisi valita ”demokraattisemmin” niin, että huonojakin menestyjiä valittaisiin, mutta tähän en oikein löydä perusteita.

Oikeiden opiskelijoiden valinta on niin tärkeätä, että se saa vähän maksaakin – joko rahaa tai opiskelijoiden aikaa. Niinpä, jos voitaisiin osoittaa, että pääsykokeiden validiteetti on selvästi parempi, kannattaisin pääsykokeita, mutta tästä ei ole kukaan esittänyt mitään näyttöä.

Tämä vielä julkaisematon tutkimus osoittaa – niin tutkijat ainakin  väittävät – että ylioppilastutkinto ennustaa opinnoissa menestymistä paremmin kuin pääsykokeet. Kun tutkimus ensi kuussa julkaistaan, tiedämme tästäkin enemmän.

Jos tuo väite pääsykokeiden kehnoudesta pitää paikkansa, asian pitäisi olla selvä. Jos koejärjestely on kallis, vie opiskelijoiden aikaa kohtuuttomasti, johtaa tilanteeseen, jossa pääsee sisään vasta muutaman vuoden jälkeen, ja kaiken tämän rumban jälkeen testi on huonompi kuin ylioppilaskirjoitus, en näe järjestelyissä järjen hiventäkään. Lue lisää

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

1.10.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 16 Kommenttia 

Uutiset lääketieteestä lupaavat hoitomahdollisuuksien paranevan merkittävästi. On tulossa geeniterapiaa perinnöllisten sairauksien hoitamiseen ja yksilöllisesti räätälöityjä syöpälääkkeitä ja vaikka mitä ihmeellistä. Se kaikki lupaa pidempää ja terveempää elämää.

Harmi vain, että tämä kaikki maksaa.

Sanoo valtiovarainministeriö mitä hyvänsä, terveydestä kannattaa maksaa enemmän, kunhan saa myös enemmän terveyttä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaikki uusi ja parempi ei lisää kustannuksia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alentaa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on silläkin, paljonko paljon terveydestä kannattaa maksaa. Niin paljon on kehitteillä kalliita hoitoja, että jos ne kaikki otettaisiin täysimääräisesti käyttöön, voisimme käyttää koko kansantulon terveydenhuoltoon. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

25.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 51 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Hernesaaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.1.2017 ja on nyt tullut lausunnoilta. Yhtään muutosta siihen ei ehdoteta.

Kaava on monen vaiheen jälkeen hioutunut varsin hyväksi. Siinä välissä asukaslukukin on noussut 2 500 asukkaalla. Alueella toimii toistaiseksi Hernesaaren telakka, jonka olemassaoloa en ymmärrä lainkaan, koska laivojen tekeminen olisi Raumalla 20 % halvempaa.

Tänne on suunniteltu tolkuttoman paljon pysäköintiä. Siinä välissä valtuusto on päättänyt (päättää keskiviikkona, mutta tästä ei ole ehdotettu muutosta, joten se on oikeastaan jo valmis) siirtyä markkinaehtoiseen pysäköintipolitiikkaan. Sitä on noudatettava täälläkin, mikä oletettavasti vähentää paikkojen määrää merkittävästi, koska täällä ne ovat erityisen kalliita. Tämä on kuitenkin asemakaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väljempi pysäköintipolitiikka mahdollisuuksia nostaa tehokkuuksia vielä vähän.

Itäisen saariston tarkistettu asemakaavaehdotus Lue lisää

Positiivinen vaihtoehto ravihevosille – sijoittaminen startupiin

8.9.2017 · Aihe _ · 22 Kommenttia 

Jos olet kiinnostunut uhkapelistä, mutta et ymmärrä mitään jalkapallosta tai ravihevosista, sijoita suomalaiseen startupiin. Voiton todennäköisuus on paljon suurempi kuin Lotossa. Jokainen arpa ei voita, mutta hajauttamalla rahasi riittävän moneen yritykseen mahdollisuutesi voittaa kasvavat.

Nyt on tarjolla tamperelaisen Yepsonin joukkorahoitusluonteinen osakeanti (minimipanos vain 235 euroa).  Yepzon tekee paikantimia, jolla voit seurata lemmikkisi tai fillarisi ihmeellisiä seikkailuja. Sen voi antaa mukaan myös reppureissaajalle, joka lähtee Aasiaan, niin voi nukkua yönsä rauhallisesti.

Yrityksestä ja sen tuotteista kerrotaan tässä ja meneillään olevasta osakeannista tässä.

Jos aikoo antiin osallistua, kannattaa pitää kiirettä. Osakeanti on periaatteessa auki vielä neljä viikkoa, mutta voi sulkeutua huomattavasti aiemminkin. Anti päättyy, kun maksimitavoite, 1,3 M€ on saavutettu. Puoli miljoonaa on näköjään jo tullut.

 

 

Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen

2.9.2017 · Aihe _ · 30 Kommenttia 

Työmarkkinat muuttuvat tavalla, joka korostaa jäykkien työehtosopimusten haittoja. On yhä enemmän lyhytaikaisia töitä, joissa työnantaja on tehtaan patruunan sijaan kotitalous suoraan tai välillisesti.

Paperitehtaassa voidaan hinnoitella työt suhteellisen vapaasti, mutta uusilla työmarkkinoilla asiakasta ei voi pakottaa maksamaan ylihintaisesta työstä.

Uusilla työmarkkinoilla työllisyys paranisi, jos palkat määräytyisivät markkinoilla. Perinteisillä työmarkkinoilla se merkitsisi monille selvää huononnusta ja ahdistavaa epävarmuutta. Niinpä työmarkkinajärjestöt tuskin saavat aikaan päätöksiä työehtojen liberalisoimisesta.

Muutos tapahtuu niin, että yhä useampi päätyy yksinyrittäjäksi, joiden palkka määräytyy markkinoilla. Näiden määrä on 20 vuodessa lisääntynyt puolitoistakertaiseksi. Kampaamoissa ”työntekijät” ovat kampaamotuoleja vuokraavia yrittäjiä.

Yksinyrittäjyys lisääntynee kiihtyen, koska vapaasti hinnoitellut vievät työt jäykästi hinnoitelluilta, mutta myös koska potentiaalinen työnantaja/asiakas ajattelee, että yksinyrittäjä on pystyvämpi kuin työttömyydestä palkansaajaksi pyrkivä. Lue lisää

Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?

25.8.2017 · Aihe _ · 116 Kommenttia 

Ajattelin puuttua tässä kirjoituksessa asiaan, jossa en ole asiantuntija ja jossa tietoni ovat vanhentuneita: pitäisikö yliopistoihin ottaa oppilaat ylioppilastodistuksen vai pääsykokeiden perusteella. Vattin tutkija Matti Sarvimäki on kirjoittanut tästä perusteellisen blogin VATT:n sivuille, mutta minä ajattelin kirjoittaa vähän poleemisemmin.

Perusongelma on, että pääsykoejärjestelmä on valtavan haaskaava, koska opiskelijat käyttävät melko turhaan pääsykoekirjojen alaviitteiden ulkoaoppimiseen paljon aikaa. Noista ulkoa opituista alaviitteistä ei ole mitään hyötyä, jos ei kuitenkaan pääse sisälle, eikä niistä juuri muuta hyötyä ole kuin se sisäänpääsy, jos pääsee.  Tästä on hyvä parantaa.

On tietysti tärkeätä valita opiskelijat korkeakouluihin mahdollisimman hyvin. Silloin testin kannalta kaksi asiaa on yli muiden:

Reliabiliteetti, eli kuinka vähän satunnainen koe on ja

Validiteetti, eli mittaako koe oikeaa asiaa.

Molemmissa koemuodoissa reliabiliteetti on vähän mitä sattuu, kun ottaa huomioon, kuinka ratkaisevasta asiasta loppuelämän kannalta on kyse. Minulla ainakin kognitiiviset kyvyt huonosti nukutun yön jälkeen ovat huomattavasti laskeneet puhumattakaan nyt siitä, että sattuisi kärsimään migreenikohtauksesta. Eikä flunssassa kirjoittaminenkaan mitään herkkua ole. Lue lisää

Viro pyörämatkailumaana

19.8.2017 · Aihe Pyöräily, _ · 7 Kommenttia 

On aika tehdä yhteenveto viikon pyörämatkastani Viroon

Lähdin aika ennakkoluuloisena kokeilemaan Viron virallisia pyöräreittejä. Joskus yli kymmenen vuotta sitten olin luokitellut ne maantiepyörälle sopimattomaksi, koska ne olivat silloin suurimmalta osin soratietä ja vielä aika huonolaatuista sellaista. Tässä suhteessa ilahduin suuresti. Ainakin reitti 1, joka lähtee Tallinnasta Hiidenmaan ja Saarenmaan kautta kohti Latviaa oli pääosin päällystettyä ja oikein hyvälaatuista.

Jos päämääräsi on päästä lopulta Riikaan, näitä ei todellakaan kannata käyttää, koska ne tekevät matkasta monta kertaa pidemmän. Mutta jos tarkoituksena on vain matkailla ja nähdä kaikkea kivaa, nämä ovat aivan loistavia. Vahva suositus. Huomattakoon, että Viro on lähes mäetön, joten aika heikkokuntoinenkin voi siellä pyöräillä. Lue lisää

Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä

18.8.2017 · Aihe _ · 53 Kommenttia 

VATT:n tutkija Mikko Sillimanin mukaan positiivisen diskriminaation tulokset Helsingin kouluissa ovat kerrassaan erinomaisia. Tulos perustuu vertailuun Vantaan koulujen kanssa, jossa samaa politiikkaa ei ole ollut. Kun positiivisen diskriminaation rahaa kouluissa osoitettiin, tulokset paranivat selvästi Helsingissä, mutta eivät samanaikaisesti Vantaalla. Harvoin on mistään politiikkatoimesta saatu näin vahvoja tuloksia. Hyvä Helsinki!

Nämä positiivisen diskriminaation rahat olivat niin tehokkaita, että herää kysymys, kannattaisiko tätä rahaa jakaa kaikille kouluille, kunhan se käytetään samalla tavalla eikä tuntikehyksen kasvattamiseen. Onhan niitä syrjäytyviä nuoria kaikissa kouluissa.

Viime keväänä julkaistiin Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen ja Ohto Kannisen tutkimus siitä, miten eliittilukiossa opiskelu vaikuttaa oppilaan ylioppilastutkintoarvosanoihin. Ei mitenkään, oli tulos noin vähän yksinkertaistettuna. Tässä metodina käytettiin ”satunnaistamista” niin, että verrokkeina olivat oppilaat, jotka juuri ja juuri eivät päässeet eliittilukioon, esimerkiksi Ressuun. Lue lisää

Haittavero lihalle?

16.8.2017 · Aihe _ · 56 Kommenttia 

Kun tiedämme, että ihmiset syövät epäterveellisen paljon lihaa ja että lihantuotannon synnit ovat ilmastonmuutoksessa suuret, on esitetty lihan syönnin verottamista.

Eikö riittäisi, että vähennettäisiin sen tukemista? Maataloustukemme runko ovat hehtaarituet. Hehtaareista 70 % palvelee lihan tuotantoa, joten lihantuotantoa tuetaan jo tätä kautta aika paljon, kaloreita tai valkuaisainekiloja ajatellen huomattavasti enemmän kuin suoraan ihmisravinnoksi tarkoitettua kasvinviljelyä. Mutta tämä ei riitä. Erikseen tuetaan sitä, että tämä tuettu rehu jalostetaan lihaksi.

Eikö tämän ylimääräisen lihantuotantotuen voisi ajaa vaiheittain alas ja tyytyä siihen hehtaaritukeen?

Rautateiden kilpailu ei ole aivan yksinkertainen juttu

15.8.2017 · Aihe liikennepolitiikka, _ · 77 Kommenttia 

Kun joskus viime vuosituhannella opiskelin kansantaloustiedettä, silmiini osui tieto, että joku 1800-luvun klassinen kansantaloustieteilijä oli sanonut, että se, että Preussin rautatiet tuottavat voittoa, on tietysti osoitus saksalaisesta tehokkuudesta, mutta myös täysin väärästä hinnoittelusta. Rautateiden hinnat on asetettava niin alas, että talous menee tappiolle, jos halutaan kalliista ratainvestoinnista maksimaalinen hyöty.

Tämä edelleen paikkansa pitävä seikka johtuu siitä, että muuttuvat kulut – viimeisen matkustajan aiheuttama lisäkustannus – on niin pieni, että sen mukainen hinta vie yrityksen tappiolle. Jos taas yrittää virittää hinnan niin korkeaksi, että yritys ei mene tappiolliseksi, tulee rajanneeksi suuren osan potentiaalisesta kysynnästä ulos, jolloin kokonaishyöty investoinnista jää vajaaksi. Voi kuulostaa teoriaherrojen höpötykseltä, mutta tämän taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »