Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työmarkkinat eivät toimi. Siksi meillä on työttömiä enemmän kuin oli talvisodan aikana miehiä rintamalla. Melkein harmittaa, että kirjoitin ikävästi aktiivimallista. Pidän sitä edelleen huonona ja kömpelönä, mutta monet sitä vastaan esitetyt argumentit ovat aivan pöljiä, enkä haluaisi tulla rinnastetuksi niihin. Erityisesti ihmetyttää, että ne, jotka raivoisasti vastustavat vastikkeetonta perustuloa ”koska se suosii pummeja”, haluavat, että työttömyysturva toimisi kuin perustulo.…

Jatka lukemista

_

Miksi presidentin vaali ei välttämättä ratkea ensimmäisellä kierroksella

Presidentinvaaligallupit näyttävät kaikki samaa: Niinistön kannatus laskee nopeasti, mutta vaali näyttäisi silti ratkeavan ensimmäisellä kierroksella. Viimeisin, HS-gallup  lupasi Niinistölle 58 %. Yleensä peli olisi tällä selvä, mutta on kolme syytä, miksi näin ei välttämättä ole. Trendi. Niinistöllä on nopeasti laskeva trendi. Tämä ei yksin riitä toiseen kierrokseen, koska puolet äänistä on jo annettu. Niinistön kannatuksen pitäisi olla vaalipäivänä alle 42…

Jatka lukemista

_

Eikö koulutus kannatakaan?

Julkaisussamme Lisää matalapalkkatyötä on tämä Juhana Vartiaisen kuva palkkatasosta ja työllisyysasteesta koulutuksen mukaan. Se osoittaa, että asteikon yläpäässä parempi koulutus tuottaa paremman ansion, mutta ei paljon suurempaa työllisyyttä kuin vähän alempi koulutus, kun taas asteikon alapäässä keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden välillä ei ole juuri lainkaan eroa palkkatasossa, mutta sitä suurempi ero työllisyysasteessa. Halusin erästä tarkoitusta varten päivittää tämän kuvan…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, Tekoäly, _

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoälytyöryhmän yhteiskunnallisten vaikutusten jaosto piti tänään Demoksen sparraamana työpajaa. Tässä joitain muistiinpanoja, lähinnä omia käsityksiäni Työt muuttuvat turhemmiksi? Jos oletamme, että työn tuottavuus nousee vaikkapa 30 % ja oletamme, että maailma pysyy muuten samanlaisena, menetettyjen työpaikkojen tilalle löytyy periaatteessa kyllä uusia, mutta ne ovat vähemmän tarpeellisia kuin menetettävät ja siten huonommin palkattuja. Jos olisivat tarpeellisempia, niihin olisi siirrytty jo…

Jatka lukemista

_

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työmarkkinoita vaivaa osaamisvinouma. Osaajista on puutetta samalla kun vähemmän koulutetut eivät löydä töitä. Vuonna 2016 työttömyysprosentti oli pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa kaksikymmentäkuusi ja akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa seitsemän. Pitäisi siis pitää huolta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulutusta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Vielä 1980-luvun lopulla pelkän kansa- tai peruskoulun käyneiden keskuudessa työttömyys oli samaa…

Jatka lukemista

_

Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskaltaudun taas kirjoittamaan asiasta, jonka tunnen vain satunaisten lehtitietojen pohjalta. Korviini on usein tarttunut  tieto, että yrityksillä on suuria rekrytointiongelmia alueilla, joilla on korkea työttömyys. Tämä johdu työttömien työn välttelystä vaan siitä, että ei löydy ammattitaitoista työvoimaa. Viimeksi Lapin matkailuyrittäjät perustelivat suurta ulkomaisen työvoiman määrää sillä, että paikallisissa ei ole vaadittavien ammattien taitajia. Vähän oikaisemalla ongelman voisi esittää näin: moni…

Jatka lukemista

_

Kansanäänestyksiin kolme vaihtoehtoa

Viimeaikaiset kansanäänestykset ovat saaneet monet epäilemään kansanäänestysten järkevyyttä, eniten tietysti Britannian Brexit. Ei niinkään sen takia, että britit äänestivät ”väärin”. Nyt jo selvä enemmistö briteistä on sitä mieltä, että ei pitäisi erota EU:sta. Epäilyksiä herättävät lähinnä tapahtumat äänestyksen aikana. Kampanjassa käytettiin täysin valheellisia argumentteja, joiden valheellisuus paljastui äänestäjille vasta, kun äänestys oli ohi. Moni on sitä mieltä, että kansaa pitää…

Jatka lukemista

_

Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Tässä on vastaava kuva vuosien 1930 – 50 kohorteista, jotka ovat olleet tarkastelukaudella siirtyneet eläkkeelle. Kuviossa on kunkin kohortin mediaanitulot suhteessa koko väestön mediaanituloihin samana vuonna. Huomaamme kaksi efektiä.  Eläkkeet ovat nousseet merkittävästi (käyrän vaakasuora osa on noussut ylöspäin) ja eläkkeelle siirtymisikä on noussut (käyrän laskeva osa on siirtynyt oikealle.) Lisäksi kuvassa näkyy viime vuosina tehty eläkeindeksin sormeilu. Jokin on…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi…

Jatka lukemista

_

Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohessa on kuvattuina ikäluokkien sisäiset Ginikertoimet viiden vuoden välien vuodesta 1996 vuoteen 2016 saakka. Tämä antaa tulonjaon kehityksestä aavistuksen verran toisenlaisen kuvan, koska Gini-kerroin voi nousta ja laskea myös pelkästään ikäluokkien kokojen muuttuessa. Mukana ovat myös myyntivoitot, mikä aiheuttaa lukuihin jonkin verran kohinaa. Niinpä olen laskenut ikäluokkien Gini-kertoimista viiden vuoden painotetut kertoimet painoina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävittää informaatiota,…

Jatka lukemista