Markkinaehtoinen asuntopolitiikka
Blogikeskustelijoista kovin moni ajattelee, että jokainen asunto ja tontti pitäisi antaa eniten tarjoavalle, eikä kaupunki saisi suosia mitään ryhmää asunnonjaossa. En suoraan sanoen tullut ajatelleeksikaan, että moista ajatusta vastaan joutuisi opponoimaan. Markkinaehtoinen asuntopolitiikka johtaisi jyrkkään sosiaaliseen segregaatioon, hyväosaisten aidattuihin alueisiin toisaalla ja surkeisiin slummeihin toisaalla. On yleisesti tunnustettu asia – ja luulin sen olevan lähtökohtana vähän kaikilla – ettei tällaista tule suosia. En luettele kaikkia sen huonoja puolia, tyydyn mainitsemaan yhdestä. Johtaisi laaja-alaiseen henkisten voimavarojen haaskaukseen, jos väärään kaupunginosaan syntynyt lahjakas lapsi olisi tuomittu elämään periytyvässä köyhyydessä, kuten on laita laajoja slummeja synnyttäneissä maissa. Lue lisää
Isojen asuntojen kannattavuus
Perheasunnosta Töölössä maksetaan paljon enemmän kuin Soukassa. Se osoittaa, että on perheitä, jotka asuisivat mieluummin Töölössä kuin Soukassa. Kannattaako siis perheasuntojen rakentaminen Töölöön?
Oletetaan, että kaupunki huutokauppaa tontin eniten maksavalle. Oletetaan, että kartelleja ei ole ja kilpailu toimii ja että kaikenkokoisten asuntojen rakennuskustannukset ovat 2000 euroa/neliö kohtuullisine liikevoittoineen. Oletetaan edelleen, että yksiöiden markkinahinta on 4000 euroa/m2 ja perhekokoisten asuntojen 3000 €/m2. Jos määräys on, että puolet kerrosalasta pitää olla perheasuntoja ja loput mitä vaan, rakennusliike saa asunnoista kokomääräyksen takia keskimäärin 3500 €/m2. Jos kokomääräystä ei olisi, rakennusliike saisi 4000 €/m2. Lue lisää
Työurien pidentäminen
Työurien pidentäjien pitäisi keskittyä nykyistä enemmän
- miettimään työnantajan kannustamiseen, koska kovin usein aloite eläkkeelle siirtymisestä tai putkeen lähdöstä tulee työnantajalta;
- muuttamaan viimeisten vuosien superkarttumaa sellaiseksi, että se kannustaa olemaan töissä pitkään eikä ansaitsemaan viimeisinä vuosina mahdollisimman paljon;
- pohtimaan työuria sen alkupäästä, sillä suomalaiset eivät eläköidy muita varhemmin mutta aloittavat työnteon selvästi muita vanhempina; Lue lisää
Saako kunta harjoittaa asuntopolitiikkaa?
Edellinen postaus pinta-alasääntelyn keinoista oli tarkoitettu käsittelemään sitä, mikä on oikea tapa suosia isompia asuntoja, mutta keskustelu kääntyi siihen, onko oikein suosia isompia asuntoja ylipäänsä. Lue lisää
Tästäkö kenkä puristaa?
Minun on ollut vaikea ymmärtää, miksi maanviljelijät ovat vihaisia siitä, että Elanto vuoden tauon jälkeen sipoolaisen Ingmannin asiakkaaksi. Maksaahan Ingman viljelijöille maidosta enemmän kuin Valio, vaikka Valio vastaavasti myy maidon kauppoihin huomattavasti kalliimmalla kuin ruotsalaisomisteinen Ingman. Joku kommentoija kirjoitti:
Valio maksaa tuottajalle maitolitrasta jopa vähemmän kuin Ingman. Mutta maidontuottajaosuuskunnat omistavat Valion, joten Valion maidosta saama parempi kate palautuu lopulta tuottajille, mikä enemmän kuin kompensoi pienemmän tuottajahinnan. Lisäksi tämä on tuottajalle pääomatuloa eikä ansiotuloa.
Tämä on ensimmäinen loogiselta tuntuva selitys maanviljelijöiden haluun myydä maitonsa halvalla.
Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voittonsa omistajille? Pääomapanoksen mukaisesti, jolloin se verotetaan pääomatulojen mukaan vain maitomäärän perusteisesti, jolloin se verotetaan ansiotulona?
Asuntojen keskikokovaatimus
Helsinki haluaa puolustaa asuntopolitiikallaan lapsiperheitä ja estää kaupungin muuttumisen suureksi sinkkuhotelliksi. Siksi kaavoihin tai tontinluovutusehtoihin on laitettu asuntojen keskikooksi 75 m2, kosta joustetaan vuokra-talojen kohdalla. Rakennusliikkeet marmattavat, etteivät isot asunnot mene kaupaksi ja hakkeet viivästyvät siksi. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.3.2010
Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaavalliset suunnitteluperiaatteet
Kyse on alueesta, joka on Pasilan sillan pohjoispuolella. Jokin aika sitten käsittelimme ”pilvenpiirtäjiä” sillan eteläpuolella. Esityksestä ei oikein saa selvää pelkästään tekstin perusteella. Lautakunnassa on toivottavasti esillä myös kuvia; niitä ei tosin voi paljon olla, koska tässä laaditaan vasta puitteista arkkitehtikilpailulle. kerrosalaa aluelle pitäisi ahtaa 100 000 – 120 000 k-m2.
Pasilan siltaa levennetään. Veturitie ohjataan radan varteen maanpinnan tasoon, siis ymmärtääkseni samaan tasoon raiteiden kanssa. Siitä kehitetään 4-6-kaistainen baana eritasoristeyksineen. En ymmärrä, minne ne auton Nordenskjöldinkadun jälkeen jatkavat. Liikennettä pitäisi olla yli 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tjaah!
Puhe valtuustossa
Useampikin on pyytänyt tälle blogille puheenvuoroani, jonka pidin valtuuston budjettiraamin lähetekeskustelussa 3.2 Pyynnöt johtuivat ilmeisesti siitä, että Hesari kommentoi puhetta pääkirjoituksessaan. En ole voinut toteuttaa toivetta, koska puhuin ilman paperia. Nyt se on kuitenkin löytynyt valtuuston keskustelupöytäkirjasta, joka tuli kaupunkisuunnittelulautakunnan listan liitteenä. Tässä siis se puhe niin takerrellen kuin se on pidetty.
Arvoisa puheenjohtaja! Lue lisää
Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle
Ranskan pääministeri, Nicolas Sarkozy näyttää julistaneen Ranskan työpaikkojen pelastusohjelman, jolla hän erittäin protektionistisella ohjelmalla jakaa valtion tukea tuonne ja tänne. Uutinen on minusta paljon merkittävämpi kuin mitä suomalainen lehdistö on sille antanut.
Ensimmäinen ongelma on se, lisääkö protektionismi työpaikkoja Euroopassa. Vallitsevan talousteorian mukaan – sen johon EU perustuu – se vähentää työpaikkoja. Minä en ole tästä teoriasta varma. Voi olla, että protektionismi ei vähennä työpaikkoja, mutta kansantuloa se alentaa varmasti. Ensimmäisellä kierroksella – Ranska harrastaa protektionismia ja muut elävät kuin ennen – ranskalainen protektionismi varmaankin lisää työpaikkoja Ranskassa. Mutta seuraavalla kierroksella muut maat vastaavat. Ranskan mielestä eivät ehkä voi vastata, koska EU-liansäädäntö kieltää protektionismin, mutta tässä ranskalaisessa ajattelussa on jotain vikaa… Lue lisää
Osuuskauppa vaihtoi Valion maidon sipoolaiseen
Pääministeri on ilmoittanut vaihtavansa ruokakauppaa, koska ei hyväksy sitä, että HOK-Elanto on kilpailutuksen jälkeen vaihtanut meijeriä. Maito ei tule enää Valion meijereistä vaan ruotsalaisomisteisen Arla Ingmanin meijereistä Sipoosta, Hämeenlinnasta ja Suonenjoelta. Koska tämä Ingmanin maito on peräisi suomalaisista lehmistä, pääministerin – ja monen muun keskustavaikuttajan – äkämystyminen johtuu Valion (kesk) ohittamisesta, ei suomalaisen maataloustuotannon. Vai liittyykö suuttumus lähiruuan suosimiseen, koska pääosa maidosta tulee Etelä-Suomesta? Lue lisää