Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

22.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 10 Kommenttia 

Päätettäessä, soveltuuko jokin tontti paremmin toimisto- vai asuinkäyttöön, markkinat saisivat ratkaista. Jos tontista maksetaan enemmän asuntokäytössä, se soveltuu parhaiten asunnoksi ja päinvastoin.

Suunnittelija sanoo, ettei näin voi tehdä, koska silloin kaikki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markkinat toimivat näin yksioikoisesti, koska pääkaupunkiseudulla on kova pula asunnoista ja reilusti yli miljoona kerrosneliötä toimistotilaa tyhjillään. Markkinoiden mielipide ei ole siis aivan tuulesta temmattu.

Tilanne tasapainottuisi, jos noudattaisimme markkinoiden tahtoa muutaman vuoden ajan ja tekisimme pelkkiä asuntoja. Lue lisää

Miksi esitin Masotea?

21.2.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 7 Kommenttia 

STM:n alaisten virastojen tulevia tehtäviä koskevassa selvitystyössäni esitin perustettavaksi Maakuntien yhteistä kehittämiskeskusta (Masote). Esitys on herättänyt paljon vastustusta, mutta vastustajat tuntuvat vastustavan aivan eri asiaa kuin sitä, mitä olen esittänyt. Ilmeisesti olen perustellut asian huonosti. Yritän siis uudestaan.

 Kehittämisyksikkö, ei niinkään tutkimuslaitos

Ensimmäinen virheeni oli puhua tutkimuslaitoksesta, vaikka kyse on enemmän kehittämiskeskuksesta. Raja on tietysti veteen piirretty viiva.

Mitä Masote tekisi? Lue lisää

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

18.2.2017 · Aihe Ilmastopolitiikka, _ · 36 Kommenttia 

Joukko arvovaltaisia republikaaneja on julkaissut ehdotuksen konservatiivisia yhteiskunnallisia arvoja noudattavaksi ilmastopolitiikaksi Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilidioksidivero Asteittain nouseva hiilidioksidivero olisi alussa 40 $/tonni ja nousisi ennalta ilmoitettua tahtia korkeammaksi.
  2. Pieni perustulo. Hiilidioksidiveron tuoton jakaminen tasan kaikille pienenä perustulona. (Sanaa perustulo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perustulo olisi nelihenkiselle perheelle alussa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) verotonta tuloa ja nousisi samassa tahdissa hiilidioksidiveron kanssa.
  3. Vienti ja tuonti. Vietäessä tai tuotaessa tuotteita maista, joissa ei ole samaa järjestelmää, maksettu hiilidioksidivero palautettaisiin viennissä ja lisättäisiin tuontituotteisiin.
  4. Säätelyn purkaminen. Pahojen demokraattien aikaansaama kallis, byrokraattinen ja tehoton säätely ja normiohjaus poistettaisiin tarpeettomana, koska hiilidioksidivero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuottaa minulle suuren henkilökohtaisen kriisin. Olen itse ehdottanut jokseenkin samaa kauan sitten. Pitääkö vaihtaa kantaa, jos huomaa olevansa samaa mieltä amerikkalaisten pahisten kanssa? 🙂

Lue lisää

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

18.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 40 Kommenttia 

Kirjoitin tällaisen Näkökulma-artikkelin Suomen Kuvalehteen. Myönnän että tässä on aimo annos naivia idealismia, mutta tämä inhorealistinen aika saattaa sitä kaivata. Kuvalehdessä julkaistua versiota jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varauduttava siihenkin, että presidentti Trump istuu vallassa koko kauden ja tekee todella mitä on luvannut niin, että Yhdysvallat muuttuu protektionistiseksi ja eristäytyväksi maaksi, joka luopuu merkittävästä osasta läntisiä arvoja.

On helppo keksiä, mitä kaikkea kauheuksia tästä voisi seurata, mutta mietitäänpä naiivin optimistisesti, miten me muut voisimme kääntää tämän voitoksemme?

Voisivatko Eurooppa, Kiina, Venäjä, Afrikka ja Lähi-Idän islamilaiset valtiot päätyä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasassa yhteinen etu? Uusi oikeudenmukaisempi maailmanjärjestys? Yhteisistä eduista on helpompi neuvotella, jos yksi osapuoli ei ole ylivoimainen. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

17.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 3 Kommenttia 

Yleiskaavaan liittyvistä ponsivastauksista pöydälle kaikki ne, joihin joku esitti muutosta.

Hernesaaren osayleiskaava

Hyväksyttiin muutoksitta. Olen näköjään levittänyt väärää tietoa Urban Helsinki -porukan vaihtoehdosta. Siinä ei ole 18 metrin runkosyvyyttä. Sellainenkin suunnitelma on ollut esillä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen rakennustehokkuuksiin ja pysäköintiin palataan asemakaavan yhteydessä. Tämä on niitä alueita, joissa pysäköintipaikkojen määrä muodostaa katon asuntotuotannolle. Tästä kuluneella viikolla työmarkkinajärjestöt kirjelmöivät yhdessä.

En ole täysin vakuuttunut, että kaupungin kassasta löytyy 30 M€ venesataman rakentamiseen enkä oikein usko että yksityistä rahaakaan löytyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren asemakaavaluonnos

Tein palautusesityksen, jonka mukaan Länsiväylän liittymää varten hyväksytään vain katumaisen risteyksen vaatima tila. Perusteluni oli, ettei kallista liittymää kannata rakentaa muutamaksi vuodeksi. Ajatukseni oli, että liikenne hoidettaisiin Katajaharjun ja Hanasaaren liittymien kautta kunnes Länsiväylä saadaan kaupungin kaduksi. On myönnettävä, että ajatukseni perustui osittain väärään tietoon. Itse liittymän rampit maksavat alle kaksi miljoonaa. Rahaa menee Länsiväylän osittain kattavaan kanteen. Sitä kantta minä taas pidän tarpeellisena, koska vaikka Länsiväylä muuttuisi Länsibulevardiksi, melkoisen estevaikutuksen se silti muodostaa. Kansi maksaa 17 M€ eli alta kaksi prosenttia koko saaren kustannuksista. Tosin tämä ratkaisu taas jättää Länsiväylän vähän kanjoniin, joten estevaikutus on vastaavasti suurempi – vähän niin kuin Vuosaaressa on.

Risto Rautava pyysi asian pöydälle, joten tästä sitten pohditaan seuraavat kaksi viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäistenrannan asemakaavaluonnos Lue lisää

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

13.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 126 Kommenttia 

Tälläkin blogilla käyty keskustelu siitä, missä tulevaisuuden työpaikat sijaitsevat, osoittaa tulevaisuuden näkymien olen hyvin erilaisia. Joidenkin mukaan työpaikan paras sijainti on Helsingin keskustassa, toisten mielestä kaupungin ulkopuolella, vaikkapa Keilaniemessä.

(Haa, huomasin oman asenteeni tulevan esiin edellisessä virkkeessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilaniemi ei ole kaupungin ulkopuolella vaan kaupungissa.)

Kävin toissaviikolla luennoimassa Tampereen Teknillisellä yliopistolla Hervannassa. En ollutkaan käynyt Hervannassa vuosiin Se oli kovin erilaista ympäristöä kuin Tampereen keskusta, jossa yliopisto sijaitsee ja johon liittyy noin 95 % kokemuksestani Tampereesta.

Oikeastaan vasta Hervannassa tajusin, että insinöörien käsitys hyvästä työpaikan ympäristöstä on aivan erilainen kuin vaikkapa humanistien.

Insinööri arvostaa tällaista työympäristöä

Kaikkialla maailmassa insinöörialojen työpaikat ovat Hervannan ja Keilaniemen kaltaisilla alueilla pysäköintikenttien ympäröiminä kaupungin ulkopuolella. Niihin pääsee kätevästi omalla autolla, jota myös lähes kaikki käyttävät. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

12.2.2017 · Aihe _ · 40 Kommenttia 

Aluksi on vastaus 25 yleiskaavan yhteydessä tehtyyn ponteen. Teen niistä oman selostuksen, kunhan ehdin.

Hernesaaren yleiskaava

Pöydältä. Minun mielestäni tämä voisi mennä tällaisenaan. Lisää kaupunkia Helsinkiin -listalla oli esitetty varjosuunnitelmaa, jossa alueelle mahtuisi kaksinkertainen asukasmäärä. Tiivistettynä ja minun tulkitsemanani ja vähän lisäämänä Kaijansinkon vastaus tähän meni suunnilleen näin:

Varjosuunnitelmassa koko rakennusala oli laskettu asuntorakentamiseen, kun kaupunki sallii rakennusoikeuden yli 15 % muita tiloja (talopesulat, saunat , yhteistilat ym) Se ei näy rakennusoikeutena, mutta näkyy fyysisenä rakentamisena. Niinpä asukasta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k-m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suunnitelmassa umpikorteleiden runkosyvyys oli 18 metriä, mikä on todella paljon ja tuottaa epätarkoituksenmukaista tilaa. (Tätä Kaijansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runkosyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k-m2.

Rakentamista oli kaavailtu nykyisen puiston päälle, jolloin puisto kaventuisi, mitä pitäisin sinänsä valitettavana. Toinen asia on, että puiston päälle rakentaminen olisi erittäin kallista, koska sitä pitäisi vakauttaa todella rankasti. Lue lisää

Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

10.2.2017 · Aihe _ · 37 Kommenttia 

Minulla kävi keskiviikkona kylässä Korean television joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perustulokokeilu taitaa päätyä julkisen talouden kannalta voitolle pelkästään sen tuottaman suurten matkailutulojen vuoksi. Tämä oli neljäs ulkomaisen median haastattelu, joka minulla on asiasta. Hankkeen varsinaiset puuhamiehet eivät kuulemma juuri muuta teekään kuin vastaavat kansainvälisen lehdistön kysymyksiin.)

Olin ajatellut keskittyä kehumaan perustuloajatusta, mutta hepä olivatkin saaneet vihiä, että suhtauduin tähän kokeiluun vähän skeptisesti eikä siinä sitten muu auttanut kuin yrittää selittää, miksi kokeiltu malli ei ole laajennettavissa koko kansantalouteen, koska se veisi valtion konkurssiin, mutta aito perustulomalli olisi valtiontalouden kannalta aivan kunnossa.

Harvoin olen epäonnistunut asian selvittämisessä niin pahoin kuin näiden korealaisten kanssa.

Koska asian selittäminen on haastavaa suomeksi suomalaiselle yleisölle, piirsin asiasta kaksi kuvaa, miten toimii oikea perustulomalli ja millaista mallia nyt kokeillaan. Lue lisää

Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

6.2.2017 · Aihe _ · 49 Kommenttia 

Esittelyssä on tällä kertaa mielenkiintoinen startup, diabeteshoidon seurantaohjelma Dottli. Kyse on kännykkä- ja tietokoneohjelmistosta, johon voi tallettaa omia terveystietojaan ja jakaa niitä haluamiensa henkilöiden kanssa, joihin toivottavasti kuuluu myös hoitava lääkäri. Se voi alentaa diabeteksen hoidon kustannuksia merkittävästi ja parantaa hoitotuloksia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten uusi teknologia voi mullistaa terveydenhuollon.

Diabetes on tauti, jossa ihminen ei saa riittävästi tai ollenkaan insuliinia, tai jossa insuliini ei kunnolla tehoa. Insuliinin tarkoitus on pitää verensokeri kurissa siirtämällä sokeria verestä kudoksiin lihassolujen polttoaineeksi. Ykköstyypin diabetes johtuu siitä, että haima on lopettanut insuliinin tuotannon kokonaan, mihin potilas ennen kuoli. Suomessa tätä tyyppiä on ehkä eniten maailmassa. Maallikkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun todetaan, että tämäkin tauti on jonkin infektion aiheuttama.

Kakkostyypin diabeteksessa insuliinia ei tule tarpeeseen nähden riittävästi. Tarvetta lisää esimerkiksi keskivartalolihavuus. Lue lisää

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

1.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 27 Kommenttia 

Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.

Toiseksi tämä on eläkejärjestelmän kannalta kustannusneutraali. Kun ottaa osan eläkkeestä etukäteen, lopullinen eläke jää vähän pienemmäksi. Aikanaan osa-aikaeläke oli suorastaan törkeän edullinen. Eräs eläkejohtaja sanoi tuohon aikaan, että jos joku ei 56 vuotta täytettyään ymmärrä siirtyä osa-aikaeläkkeelle, hänelle pitää myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myönnän. Ajatus tästä eläkemuodosta syntyi minulle Singaporen matkan aikana.

Tästä meidän raportistamme on toteutettu yllättävän monta.

Seuraava sivu »