Pienistä ylinopeuksista hössötetään turhaan?
Enon onnettomuudessa kuoli kuusi nuorta, kun heidän autonsa ajoi kolmion takaa rekan eteen. Kuorma-autoilijoiden liitto oli perin nyreissään, kun julkisuuteen kerrottiin, että rekan kuljettajaa tutkitaan epäiltynä kuuteen kuolemantuottamukseen, vaikka henkilöauto tuli kolmion takaa. Epäiltiin, että rekka olisi ajanut lievää ylinopeutta. Ajopiirturin mukaan tuo lievä yli nopeus oli 87 km/h kuuden kympin alueella. Oli siis ajanut rajoitinta vasten eikä ollut hiljentänyt risteystä edeltäneen nopeusrajoituksen vuoksi. Lisäksi rekalla oli ylipainoa, mutta sillä ei tässä ollut onnettomuuden vakavuuteen merkitystä.
Onko merkitystä sillä, törmääkö rekka henkilöautoon 60 km/h vai 87 km/h? Jälkimmäisessä tapauksessa vapautuva energiamäärä on yli kaksinkertainen edelliseen verrattuna. Lisäksi rekka sentään ehti vähän jarruttaa.
Nyt siirrymme spekulaation puolelle, koska uutiset eivät kerro, paljonko rekka ehti jarruttaa. Vedetään hatusta, että sen nopeus olisi laskenut kahdella kymmenellä kilometrillä tunnissa eli törmäys olisi tapahtunut 67 km/h. Vaikka nopeus olisi jarrutuksen alkaessa ollut 60 km/h, pysähtyä rekka ei olisi ehtinyt, mutta ei se toisaalta olisi törmännyt neljän kympin nopeudellakaan. Törmäysnopeus olisi ollut 23 km/h. Sen kai jokainen myöntää, että on jokin ero sillä, tuleeko rekka kylkeen 67km/h vai 23 km/h.
Syy onnettomuuteen oli tietysti henkilöauton kuljettajan, mutta jos nopeusrajoituksia olisi noudatettu, ruumiita olisi tullut ainakin vähemmän.
En halua syyttää rekan kuljettajaa, koska hän tulee saamaan kohtuuttoman tuomion teosta, johon kymmenet tuhannet syyllistyvät päivittäin. Halusin vain sanoa, että ”pienillä ylinopeuksilla” on väliä ja siksi on oikein valvoa niitä.
===Uuden Suomen mukaan rekan jarrutusjäljet olivat 12 metriä. Jos renkaat ja jarrut olivat kunnossa, kitkakerroin oli noin 0,8. Tämän mukaan törmäys tapahtui nopeudella 74 km/h. Jos alkunopeus olisi ollut 60 km/h, törmäysnopeus olisi ollut 39 km/h. Energioiden ero on lähes nelinkertainen.
Menetämmekö antibiootit?
Britanniasta tunkee Suomeenkin sairaalabakteeri, johon ei mikään antibiootti tehoa. Tuberkuloosista on kehittymässä antibioottiresistentti kanta. Onko niin, että antibiootit ovat vain hetken helpotus, niiden runsas käyttö jalostaa bakteerit vastuskykyisiksi ja taudit tulevat takaisin?
Ilman antibiootteja pitää luopua suuresta määrästä kirurgiaisa operaatioita ja esimerkiksi monista syöpähoidoista. Lue lisää
Helsinki käännyttää Pisa-turisteja
Suomen Pisa-menestyksen takia Helsinkiin tunkee opetusalan delegaatioita tutustumaan koulutusjärjestelmäämme ovista ja ikkunoista. Tulijoita on niin paljon, että suurimalle osalle on pakko vastata kieltävästi. Opetusvirastolle ei ole resursseja ottaa heitä vastaan?
Tietääkö vasen käsi kaupungilla nyt mitä oikea tekee? Poliittinen turisti on parhaita turisteja, koska he käyttävät paljon rahaa (eivät omaansa). Voisiko matkailutoimisto järkätä opetusvirastolle ne resurssit? Hotellit ja ravintolat voisivat vaikka vähän sponssata.
Mustavalkoisesta puuttuu vihreys
(Teksti on julkaistu kolumnina Vihreässä langassa)
Ville Komsi sanoi joskus kauan sitten vihreistä, etteivät äänestäjämme hylkää meitä, vaikka olisivat jostain asiasta heidän kanssaan erimieltä, jos voivat luottaa vilpittömyyteemme. Äänestäjät haluavat ymmärrettäviä perusteluja.
Muut puolueet ovat toimineet toisin. Niiden käsityksen mukaan poliittisen sanoman on oltava yksinkertaistettua. Pidän enemmän Ville Komsin asenteesta, mutta nykyisin vihreät ovat muuttumassa muiden kaltaiseksi tässäkin. Lue lisää
Energiaverotuksen sudenkuopat
Mikä energiaverotuksessa mättää?
Eero Heinäluoman Pauli Lehtimäen ja Jussi Pajusen keskustelu energiaverotuksesta kirvoitti tekemään yhteenvedon siitä, mikä energiaverotuksessa mättää.
Päämäärä on hyvä. Fossiilisia polttoaineita pitää verottaa huomattavasti nykyistä kovemmin, jotta olisi kannustin siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Sitten tulee yksityiskohtia, joiden vuoksi ohjausvaikutus menee pahasti vikaan. Virheitä on ainakin:
1) Kivihiiltä verotetaan voimakkaasti, jos sillä tuotetaan lämpöä, muta se on verotonta, jos sillä tuotetaan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, koska kun olemme samassa verkossa muiden maiden kanssa, sähkön verorakenteen pitää olla sama. Siksi sähköä ”hiilidioksidivero” on itse sähkön hinnassa. Veron korkeus ei riipu siitä, millä se on tehty, vaan kuka sitä käyttää. Joistakin vähän mielivaltaisesti valituista sähköntuotantomuodoista veron saa osittain takaisin tuotannon subventiona. Lue lisää
Iltapäivälehtien epidemiologiaa
Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että, että sikainfluenssarokote on sairastuttanut toistakymmentä suomalaista lasta narkolepsiaan. Oli hirvittävä virhe rokottaa kansa. Mitä havaintoja on tämän tueksi?
Fennoskandiassa oli lievä narkolepsia epidemia. Epidemia painottui Suomeen, mutta esiintyi lievempänä myös Ruotsissa. Suomessa tapausten määrä nousi normaalista noin viidestä viiteentoista. Päässä laskien ero on Suomessa tilastollisesti merkitsevä, Ruotsissa ei taida olla.
Samana vuonna 90 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaan rokotettiin sikainfluenssaa vastaan samalla rokotteella kuin Suomessa. Muualla maailmassa sen ei ole raportoitu aiheuttaneen narkolepsiaa. Jos kyseessä olisi tilastotieteen peruskurssin tentti, oikea vastaus olisi, ettei aineisto edes viittaa syy-yhteyteen narkolepsian ja rokotteen välillä. Syytä pitäisi etsiä jostain paikallisesta tekijästä, joka on esiintynyt Suomessa ja rajoitetusti Ruotsissa, mutta ei muualla maailmassa. Tarjokkaita on paljon, mutta jokin paikallinen virustauti tai hyönteisten levittämä sairaus olisi hyvä ehdokas. Rokotus ei oikein kelpaa, koska rokottaminen ei rajoittunut Suomeen ja Ruotsiin.
Rokottaminen on nyt keskeytetty ja se on oikea päätös, koska teoriassa syy-yhteys voi kuitenkin olla. Tilastotieteen syventävien opintojen tentissä oikea vastaus olisi monimutkaisempi. Selitys narkolepsian esiintymiseen voi olla vain Suomessa voi olla meidän hyvissä tiedostoissamme. Muualle ei ole hoksattu tutkia näin harvinaista sairautta. Tai sitten täällä on jokin toinen altistava tekijä, vaikkapa harvinainen geeniperimä, joka yhdessä rokotteen kanssa altistaa narkolepsiaan. Jokin muu tekijä tarvitaan rokotteen lisäksi, koska suomalaisistakaan 99,999 prosenttia ei rokotteesta huolimatta sairastunut. On paljon asioita, jotka altistavat suuremmalla todennäköisyydellä jopa kuolemalle. Esimerkiksi se, ettei ota rokotetta.
Vaikka tuo yhteys olisi, rokottaminen oli silti perusteltua. Muistetaan nyt kuitenkin, että neljäkymmentä ihmistä kuoli sikainfluenssaan. Vaikka rokotus myöhästyi, se säästi todennäköisesti ainakin kymmeniä ihmishenkiä.
Kun vaaraa sikainfluenssasta ei nyt ole, oli perusteltua keskeyttää rokottaminen. Jos tauti tulee takaisin, rokottaminen on syytä aloittaa uudestaan, vaikka siihen sisältyisi tuo pieni riski.
Kiviniemi vastaan Pekkarinen
Pääministeri Kiviniemi on näköjään sanonut, että Helsinki pitäisi lämmittää puuhakkeella. Energiaministeri Mauri Pekkarinen taas vaati turpeen verotusta alemmas ja sai, koska muuten turvevoimaloissa alettaisiin polttaa puuta ja metsäteollisuuden puunsaanti vaikeutuisi.
Voisivatko Mauri ja Mari keskustella asiasta keskenään?
Kannattaako libertaarin äänestää?
Luin joskus kansantaloustieteilijää, joka kertoi, ettei äänestämisessä ole mitään järkeä. Päättely meni jotenkin näin: Oletetaan, että presidentinvaalissa tilanne on niin tasan, että ehdokkaiden äänimäärät mahtuisivat sadantuhannen äänen sisälle. Jos käyt äänestämässä on karkeasti arvioiden yksi mahdollisuus sadasta tuhannesta, että äänesi ratkaisee voittajan. Jos äänestäminen vie puoli tuntia ja arvostat aikasi kymmeneksi euroksi tunnissa, sinun pitää arvostaa ehdokkaasi voitto puolen miljoonan euron arvoiseksi, ennen kuin äänestäminen kannattaa. Lue lisää
Helsingin seudun kasvu
Moni näyttää ihmettelevän, miksi Helsingin itäpuolelle pitää asuttaa ihmisiä. Kuka haluaisi asuttaa samat ihmiset Kehäradan varteen ja kuka minnekin. Vähän mittakaavakysymyksiä.
Maankäyttöä mitoitetaan vuosikymmeniksi. Viimeisen 30 vuoden aikana uudenmaan väkiluku on noussut noin 14 000 asukkaalla vuodessa. Uudenmaanliiton arvioissa varaudutaan asuttamaan Uudellemaalle – siis lähinnä Helsingin seudulle, on tulossa seuraavien 25 vuoden aikana 430 000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennuste on jonkin verran maltillisempi, 360 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Kun otetaan huomioon oletettu asumisväljyyden kasvu, tänne pitäisi rakentaa seuraavien 30 vuoden aikana Turun ja Tampereen yhteenlasketun asuntokannan verran lisää. Jos siis on nähnyt junan ikkunasta pienen asumattoman alueen, se ei vielä tee tyhjäksi tarvetta rakentaa lisää.
Helsinki voi sijoittaa kantakaupunkiin – lähinnä satamalta vapautuville alueille – ehkä 50 000 asukasta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on kehottanut nostamaan tehokkuuksia, mutta ei siinä ole paljon tehtävissä, sillä esittelijöiden esityksetkin ovat olleet varsin tehokkaita. Vuosaaressa on suunnitelmia karsittu asukkaiden vastustuksen takia ja aika hankalaa voi olla rakentaa suunniteltua asutusta Meri-Rastilan metsiin, vaikka se onkin lähellä metroasemaa. Hyvä kaupunkirakenne on tiivis mutta harva: tiiviisti rakennettua kaupunkimaista ympäristöä ja lähellä kunnon viheralueet.
Vantaa pystyy ottamaan Kehäradan ympäristöön noin 50 000 asukasta. Minusta Mäntsälän pitäisi ottaa 30 000 asukasta, mutta mäntsäläläiset ovat varautuneet kolmeen tuhanteen.
Helsinki-Porvoo –akselille on kaavailtu 150 000 asukasta. Tämä on täysin mahdotonta ilman raideliikennettä.
Vielä jää paineita rakentaa kehyskuntien savipelloille kahteen autoon perustuvaa asuntokantaa.
Itse olen toiminut vuoden verran aktiivisesti sen puolesta, että Päijät-Häme kaappaisi tuosta Uudellemaalle kaavaillusta muuttovirrasta sellaiset 50 000. Ratkeaa 13.9.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.8.2010
Östersundomin yleiskaava
Pantiin pöydälle
Tehdään yhteistä yleiskaavaa yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa. Toisinkin yhden kunnan yleiskaava, yhteinen yleiskaava voi poiketa maakuntakaavasta. Tämä selittää sen, miksi virasto esittää maakuntakaavan osalta, että sen suojelurajaukset ratkaistaisiin yhteisen yleiskaavan yhteydessä. Lue lisää