Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

16.7.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 167 Kommenttia 

Kokoomus on ehdottanut, että jokaiselle huoltoasemalle tulisi velvoite tarjota sähköautojen latausta. Tämä tapahtuisi valtion taloudellisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeisesti ollut Keskustan kanssa liian kauan hallituksessa, kun senkin mielestä kaikkeen, mitä maassa tapahtuu, tarvitaan valtion tukea.

Mutta jos haluamme sähköautojen yleistyvän, riittävän tiheää latausverkkoa tarvitaan, eikä se aluksi voi toimia itse itsensä kannattavana.

Tarkemmin pohdittuna kokoomuksen ehdotus ei kuitenkaan ole hyvä. Bensa-asemat ovat väärä paikka sähköautojen lataamiseen.

Kun on kyse tien päällä lataamisesta, tarvitaan pikalataus, vähintään teholtaan 50 kW. Käykää katsomassa sähkömittarianne. 220 voltin jännitteellä 50 kW tarvitsee 250 ampeerin sulakkeen – jokaista latauspistettä varten. Lue lisää

Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa

8.7.2017 · Aihe _ · 161 Kommenttia 

Virolaisten mielestä Välimeren yli Italiaan tulevat ovat elintasopakolaisia, joille ei tule myöntää turvapaikkaa vaan palauttaa sinne mistä tulivat. Rajaa vainoa ja nälkäkuolemaa pakenevien välillä on joskus aika vaikea vetää.

Afrikan pakolaistilanteen taustalla on hallitsematon väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleensä vähemmistö on liikaa, ja se johtaa konflikteihin ja vainoihin. Siksi Afrikassa on niin valtava määrä sisäisiä pakolaisia, jotka ovat pakolaisina Afrikan sisällä.

Vuonna 1950 nigerialaisia on 38 miljoonaa. Nyt heitä on 180 miljoonaa, vuonna 2030 jo 280 miljoonaa ja vuonna 2100 YK:n ennusteen mukaan 900 miljoonaa.

Se nyt ainakin on varmaa, ettei vuonna 2100 nigerialaisia ole 900 miljoonaa, ei ainakaan Nigerian nykyisten rajojen sisällä. Lue lisää

Vielä yksi sudenkuoppa sotessa.

5.7.2017 · Aihe sote, _ · 17 Kommenttia 

Tove Ruokoja kommentoi kirjoitustani facebook-sivustolla näin: Sosiaalipuolella yhtiön olisi kannattanut jättää esim perhetyö perheelle antamatta ja odottaa tilanteen pahenemista niin että liikelaitoksen lastensuojelu joutuu ottamaan kopin.

Tämä osoittaa vielä yhtä hankalaa rajapintaa. Me kaikki tiedämme, että ennaltaehkäisy on ylipäänsä paljon kannattavampaa kuin sairauden hoito. Helpoissa tapauksissa sote-yhtiön kannattaisi panostaa ennaltaehkäisyyn, koska se säästää itsekin siinä, että potilas pysyy terveenä. Kannattaa siis käyttää esimerkiksi 200 euroa vuodessa, jotta ei synny tuhannen euron kustannuksia myöhemmin.

Sote-yhtiön ei kannata kuitenkaan käytää 5 000 euroa vuodessa välttääkseen 100 000 euron kustannukset myöhemmin, koska se ei joutuisi tuota 100 000 euroa maksamaan, mutta joutuisi maksamaan sen 5 000 €. Lastensuojeluasiakkaille on omat maksajansa ja erikoissairaanhoitoahan soteyhtiö ei joudu maksamaan. Erittäin kannattavaa on saattaa asiakas kelpoiseksi henkilökohtaiseen hoitobudjettiin. Silloin siitä saa vielä enemmän rahaakin. Lue lisää

Soten markkinaehtoistamisen ongelmat

4.7.2017 · Aihe sote, _ · 36 Kommenttia 

Soten ”valinnanvapausmallia”, jota pitäisi kutsua markkinaehtoistamismalliksi, vastaan on esitetty kahdenlaista, toisistaan täysin eroavaa kritiikkiä.

Näkyvin kritiikki on dogmaattisen vasemmistolaista. Markkinat ovat aina väärin jo periaatteessa. Tyypillinen kritiikki kuuluu, että yksityiset yhtiöt myyvät liian halvalla ja siirtävät vielä voitot veroparatiiseihin. Alemmat hinnat ja silti voittoa?

Vielä yleisemmin käytetty argumentti on, että julkinen terveydenhoito on niin tehotonta, ettei sitä voi nyt alistaa kilpailulle, koska se ei siinä pärjää. Aivan näin sitä ei muotoilla, mutta tämä on sen sisältö.

Joku voisi peräti ajatella, että molemmat näistä argumenteista kelpaisivat paremminkin kilpailun avaamisen kannattajille kuin sen vastustajille.

Tämä demariulina on sikäli harmillista, että se peittää näkyvistä sen, että tähän malliin liittyy vakavia ongelmia.

[LISÄYS 5.7.-17 Koska jotkut demarit ovat pahoittaneet mielensä tästä, tarkennan tarkoittavani, että nämä ovat keskustelussa näkyviä vasemmistolaisia argumentteja, en sitä, etteikö joku demari olisi esittänyt ihan kelvollisiakin argumentteja.]

Aivan toista kritiikkiä on edustanut lausunto, jonka antoi eduskunnassa Aalto Institute of Economics. Eduskunnasta saamieni tietojen mukaan tämä lausunto oli painavin hallituksen esitystä vastaan esitetyistä. Lähinnä mikrotaloustiedettä edustavat proffat panivat esitetyt pelisäännöt aivan palasiksi. Lue lisää

Pakkoyhtiöittäminen oli alunperinkin huono ajatus

3.7.2017 · Aihe _ · 42 Kommenttia 

Tulen aina epäluuloiseksi kun kuulen, että jokin uudistus on kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin. Valiokunnan valtaa tosiasiassa käyttävät asiantuntijat ovat niin innostuneita siitä vallasta, jonka mahdollisuus venyttää perustuslaintulkintaa suuntiin, joita eduskunta ei voinut kuvitellakaan nykyisestä perustuslaista päättäessään, että käyttävät tätä valtaa kovin herkästi. Liipasinsormi on niin sanotusti herkistynyt. Usein tulkinnat ovat olleet ristiriidassa terveen järjen kanssa ja pakottaneet huonosti toimiviin ratkaisuihin, joiden huonoudesta kaikki osapuolet kärsivät.

En tiedä asian perustuslaillisesta puolesta, mutta tällä kertaa lausunto sote-uudistuksesta vastasi minun käsitystäni terveen järjen käytöstä.

Puutun tässä kirjoituksessa vain tähän pakkoyhtiöittämiseen. Siinä ei nimittäin ollut alun perinkään järjen hiventä. Väite, että EU-oikeus olisi sellaista vaatinut, on perusteeton, koska ei se ole sitä vaatinut muuallakaan, ei esimerkiksi Ruotsissa. Panemme siis tämän vilpillisen perusteen sivuun ja mietimme, mikä muu on voinut näin outoon ajatukseen johtaa.

(On sinänsä erittäin ikävää, että Suomessa on opittu vetoamaan perusteettomasti siihen, että EU vaatii sitä tai tätä, kun ei pystytä omaa ehdotusta muuten puolustamaan. Ei ihme, että EU:n maine heikkenee.) Lue lisää

Olipa kerran työ

1.7.2017 · Aihe _ · 85 Kommenttia 

Juuso Perälä ja Lilja Tamminen ovat kirjoittaneet aivan mainion kirjan siitä, mitä uusi teknologia, ennen kaikkea tekoäly ja robotit tekevät tulevaisuuden työlle ja yhteiskunnalle.  Jo kirjan nimi kielii reippaasta otteesta: Olipa kerran työ.

Kirja kuvaa eloisasti sitä, miten työn luonne on muuttunut teollisen vallankumouksen alusta alkaen ja miten koneet, automaatio ja robotit ovat korvanneet yhä enemmän ihmistyötä – aluksi vapauttaen ihmiset tekemään mielenkiintoisempaa työtä, koska työ, jonka konekin osasi, ei ollut järin mielenkiintoista.

Kokonaan uudenlaisen kehityksen mahdollistaa tekoäly, oppivat tietokoneohjelmat. Joskus 50 vuotta sitten sanottiin, ettei tietokone tule koskaan voittamaan ihmistä shakissa. Nykyisin tietokone voittaa leikiten kenet tahansa.

Tietokoneen kyky pelata shakkia johtuu kuitenkin siitä, että ohjelmoijat olivat oppineet pisteyttämän pelitilanteen paremmin samalla kun tietokoneiden laskentakyky on kasvanut valtavasti. Kone ottaa ihmisestä työvoiton sillä, että se pystyy laskemaan kaikki mahdolliset siirrot pitemmälle kuin ihminen ikinä. Ihmiselle ei jää shakissa mahdollisuuksia. Lue lisää

Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

Tilastokeskus näyttää saaneen järjestelmänsä kuntoon ja pyöräytti ennakko-väkilukutiedot huhti- ja toukokuulta ennen juhannusta.

Suunta on jatkunut ja muuttoliike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylittää tasaisen vauhdin taulukon perusteella 20 000 rajan ja Helsingin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkaita uusiin pientaloihin ja nyt kaikki seudun kunnat ovat Keravaa lukuunottamatta plussalla.

 

Windows 10 on poistanut salkkutoiminnon kokonaan?

11.6.2017 · Aihe _ · 33 Kommenttia 

Olen käyttänyt Windowsin salkkutoimintaa tietojen siirtämiseen tietokonneltta toisella – ja myös varmujuskopioon viimeisimpien tiedostojen osalta, jos vaikka joskus tallettaisi jonkin tiedoston päälle.

Windows 10:ssä tätä toimintoa ei ollut, mutta sen sai takaisin, kun osasi. Blogini kommentoijat auttoivat tässä suuresti.

Uusimmassa päivityksessä salkku näyttää siirtyneen lopullisesti historiaan. Vai onko jollakin taas teoria, miten sen saa henkiin.

Onko tarkoitus pakottaa käyttämään Microsoftin pilvilaplveluja, jotka se tarjoaa kyllä ilmaiseksi? Sellainen panee aina vähän  epilemään motiivia.

Pilvipalvelussa on kaksi ongelmaa. Ei toimi, jos ei ole verkkoyhteyttä, eikä sitä aina ole, erityisestio ei lentokoneissa, mutta joskus ei edes sisätiloissa. Minulle tapahtuu aika usein, että pilvipalvelussa on jokin synkronointiongelma – varmaankin olen toiminut eri tavalla kun palvelu olettaisi, mutta pelkästään  kirjoittamisen lopettaminen tlanteessa, jossa verkkoyhteyttä ei ole, saa koko järjestelmän sekaisin.

Arggh!

Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (2) Miksi ARA-asuntoja Jätkäsaareen

8.6.2017 · Aihe _ · 41 Kommenttia 

Segregaation torjuminen on tärkeä tavoite. Sen merkityksen huomaa, kun vertaa Helsingin kehitystä kaupunkeihin, joissa segregaatiota ei ole yhtä tehokkaasti torjuttu – Tukholmaan, Pariisiin tai vaikka Turkuun.

VATT:in tutkijat Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että Helsinki rakentaa ARA-asuntoja myös kalliisiin kaupunginosiin, esimerkiksi Jätkäsaareen.

On vähän makuasia, kuinka paljon tukea ARA-asunto saa Jätkäsaaressa – Paavo Arhinmäen mukaan ei lainkaan ¬– mutta käytetään nyt vaikka arviota 500 €/asunto, koska suunnilleen noin paljon alempia ARA-vuokrat ovat kuin markkinavuokrat. Kaupunki ei tästä maksa menetettynä tulona kuin osan. Pääosa siitä jää muiden ARA-asukkaiden maksettavaksi vuokrantasauksen kautta. Jos haluaisi kampanjoida sitä vastaan, että Jätkäsaareen tulee ARA-asuntoja, kannattaisi kampanjoida Itä-Helsingin vuokrataloalueilla.
Asunto-ohjelman mukaan Jätkäsaareen pitäisi tulla kaikkiaan 1500 ARA-asuntoa. Tällöin tuki niille olisi 9 M€/vuosi. Aivan näin paljon ARA-asuntoja sinne ei näytä tulevan. Lue lisää

Puheeni kaupunginvaltuustossa Clarion-hotellin tontin myymisestä

8.6.2017 · Aihe _ · 46 Kommenttia 

Kannatan esitystä enkä aio äänestää vasemmistoliiton hylkäysesityksen puolesta, vaikka tästä puheenvuorosta voisi muutakin päätellä. Pidän tästä aiheesta vähän perusteellisemman puheenvuoron, koska olemme valmistautumassa strategianeuvotteluihin ja haluan muuttaa politiikkaamme suhteessa tonttien myymiseen ja vuokraamiseen. Kesken kaiken yhden toimijan osalta emme voi varoituksetta käytäntöjämme muuttaa, koska yritys on perustellusti voinut olettaa meidän kohtelevan sitä, kuten olemme kohdelleet muitakin.

 Olemme myymässä tontin noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Nyt se tuottaa meille noin 500 000 euroa vuodessa vuokratuloja, myynnin jälkeen noin 100 000 euroa kiinteistöveroa. Luovumme siis 400 000 euron vuotuisista, indeksiin sidotuista tuloista 10 miljoonan euron kertasuoritusta vastaan. Reaalituottona tämä vastaa neljän prosentin reaalikorkoa. Lue lisää

Seuraava sivu »