Pihisikö populismista ilma ulos?

Populismi on osoittautumassa valheeksi, mutta tilalle voi tulla jotain pahempaa, ellei eriarvoistumiselle tehdä jotain. Edistyksen rintamaan tarvittaisiin myös demareita.

= = =

Oikeistopopulismin aalto, jonka piti pyyhkiä tänä vuona yli Euroopan, laantui Hollannin vaaleissa.

Hollannin tuloksen kannalta ratkaisevat seikat eivät ehkä tapahtuneetkaan Hollannissa vaan Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Monelle Britille on paljastunut, että Brexit-kampanja perustui lähinnä valheelle.EU-jäsenmaksua ei voikaan sellaisenaan siirtää terveydenhuollon rahoittamiseen eikä muissakaan väitteissä ollut totuutta kuin nimeksi. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika (4) Millaisia viheralueita Helsinkiin?

25.3.2017 · Aihe _ · 13 Kommenttia 

Viher- ja virkistysalueet

Millaisia viheralueita Helsinkiin?

Mitä viheralueilla pitäisi olla ja millä perusteella alueita tulisi merkitä viheralueiksi? Onko painopiste alkuperäisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa, tulisiko olla Kaivopuiston kaltaista hoidettua, mutta luonnonarvojen kannalta köyhää luontoa vai keskuspuiston kaltaista metsää?

Pitäisikö Helsingissä suojella alkuperäistä luontoa niin, että kaupunkilaisten liikkumista luonnossa rajoitetaan herkkien lajien suojelemiseksi?

Kuvitelkaamme, että luonto voisi neuvotella asiasta ja käydä kauppaa maasta. Se möisi välittömästi jokseenkin kaikki viheralueet Helsingistä ja ostaisi sillä rahalla satakertaisen alueen jostakin, missä maa on halvempaa. Tämän kaupan jälkeen luonto voisi paremmin, mutta helsinkiläiset huonommin. Lue lisää

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikymmeniä rakennettu ikään kuin kaupunki olisi pientä hiomista vaille valmis. Tämän seurauksena kasvu on laajentunut kauas keskustasta ja asumisen hinta on käynyt kohtuuttoman kalliiksi.

Olemme vilpittömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet kaupunkisuunnittelulautakunnassa aikaan. Helsingin uusi yleiskaava merkitsee vallankumouksellista suunnan muutosta kaavoituksessa hajaantuvasta, aina vain enemmän maata alleen peittävästä ja yksityisautoiluun perustuvasta kaupunkirakenteesta kohti kompaktia, ekologista kaupunkia, jossa liikutaan pääasiassa ratikoilla, fillareilla ja kävellen.

Tämä kirja on meidän vaalilupauksemme.

Tähän projektiin toivomme tukeasi. Tilaa Mesenaatin kautta kirja jo ennakkoon paperilla tai sähköisenä, ja samalla vaikka luento tai työpaja. Kirja ilmestyy osana vaalikampanjaamme ja kaikki kirjan rahoitus on samalla osa vaalikampanjamme rahoitusta. Aiomme julkaista kirjamme tekstejä blogeillamme.

Helsingissä 13.3.2017

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minimitavoite mahdollistaa kampanjan toteutumisen. Jos 6 000 euron tavoitehinta täyttyy, kirjan painosta voidaan nostaa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoitusta vaalikirjallemme “Kaupunkirakentamisen aika” Mesenaatissa. Toivomme tukeasi kampanjalle, jotta voimme painaa kirjamme ja pääsemme jatkamaan työtä paremman kaupungin eteen.

“Kaupunkirakentamisen aika eli kuinka 20-luvulla tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soininvaaran kirja siitä, mikä Helsingin rakentamisessa on vialla ja kuinka se korjataan.

Kirja sisältää seuraavat osiot
– Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä?
– Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin
– Viheralueiden merkitys kaupungissa
– Markkinatalouden hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

Esittelysivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhannen euron raja meni jo rikki. Projekti siis joka tapauksessa toteutuu. 🙂

 

 

 

Digitalisaatio vähentää autopaikkojen tarvetta vaikka autoilu ei vähenisi

8.3.2017 · Aihe _ · 97 Kommenttia 

Kävin Talentumin koulutustilaisuudessa Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus levittämässä urbanismin ilosanomaa. (Olen ammatiltani luennoija) Kuulijat olivat lähinnä kuntien kaavoittajia.

Samassa tilaisuudessa Pekka Leviäkangas VTT:ltä kertoi digitalisaation vaikutuksista ja muun muassa itseohjautuvista autoista mutta digitalisaation vaikutuksesta liikenteeseen laajemminkin.

Tämä sai minut kysymään, eikö kehitys väistämättä mene kaupungeissa siihen, että henkilökohtaisesti omistetuista ja vain keskimäärin tunnin vuorokaudessa käytössä olevista autoista siirrytään jo ennen robottiautojen tuloa jonkinlaiseen autojen yhteiskäyttöön tai vuokraukseen, jolloin autojen käyttöaste nousee ja jos näin käy, eikö se merkitse sitä, että pysäköintipaikkojen tarve vähenee.

Tilaisuuden puheenjohtaja kysyi, kuka uskoo tähän kehitykseen 10 vuoden aikajänteellä. Kaikki viittaisivat.

Autopaikkanormi on haaskausta

Vaatimus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jälkeen. Väljässä metsälähiössä pysäköintipaikat mahtuivat maan tasoon eivätkä ne siksi maksaneet juuri mitään.

Nyt kaavoitetaan tiivistä kantakaupunkia esikuvana Töölö tai Kallio. Autot eivät mahdu maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat maksavat 30 000 – 70 000 €. Pysäköintitalossa rakennuskustannukset ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mutta tämän päälle tulee tontti, jolta asuintalo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat haluttuja asuinalueita, vaikka asunnon mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suunnittelija laskee autopaikan tarpeen kaavasta, jossa on kyllä mukana etäisyys metroasemaan, mutta ei autopaikan hintaa. Koska auto on välttämätön, sille nyt vain on oltava pysäköintipaikka, maksoi mitä maksoi. Ekonomisti ei puhu tarpeesta vaan kysynnästä ja kysynnässä on aina mukana hintajousto. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

26.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _ · 35 Kommenttia 

Olipas taas lista! Lautakunnan jäsenten työmäärää voi arvioida lukemalla listan tästä.

Koivusaaren asemakaavaluonnos

Esitin tätä viimeksi palautettavaksi valmisteltavaksi niin, että moottoritieliittymä supistetaan olennaisesti pienempään tilaan. Kokoomus pyysi tämän sen jälkeen pöydälle. Pidimme tästä palaveria kaupunkisuunnitteluryhmämme kanssa emmekä ajatelleet luopua palautuksesta. Risteystä pitää pienentää – miksi Hanasaaren liittymässä sallitaan paljon pienemmät kaarresäteet ja miksi Länsiväylä on oltava tässä olennaisesti leveämpi kuin se on myöhemmin Salmisaaren sillan kohdalla? Samalla voisi laittaa baanan kulkemaan suoraan sen sijaan, että siinä tehdään sadan metrin kierros liittymän kohdalla. Autoja ei voisi koskaan simputtaa noin pahasti. Olisi myös hyvä, jos metroasemalta pääsisi saaren pohjoispuolelle nousematta ensin ylös kannelle.

Tässä ELY-keskus on toiminut aika itsepintaisesti. Niillä on vain malliliittymiä, jotka on suunniteltu toteutettavaksi avoimella preerialla, jossa maa on ilmaista. ELY haluaa varautua autoliikenteen kasvuun Länsiväylällä. Mihinköhän ne autot olisivat matkalla? Tekemään U-käännöksen Porkkalankadun kohdalla? Katuverkkoon ei voida ottaa enempää autoja, joten Porkkalankadun risteykseen ne jumittuisivat. Lue lisää

Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

22.2.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 22 Kommenttia 

Päätettäessä, soveltuuko jokin tontti paremmin toimisto- vai asuinkäyttöön, markkinat saisivat ratkaista. Jos tontista maksetaan enemmän asuntokäytössä, se soveltuu parhaiten asunnoksi ja päinvastoin.

Suunnittelija sanoo, ettei näin voi tehdä, koska silloin kaikki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markkinat toimivat näin yksioikoisesti, koska pääkaupunkiseudulla on kova pula asunnoista ja reilusti yli miljoona kerrosneliötä toimistotilaa tyhjillään. Markkinoiden mielipide ei ole siis aivan tuulesta temmattu.

Tilanne tasapainottuisi, jos noudattaisimme markkinoiden tahtoa muutaman vuoden ajan ja tekisimme pelkkiä asuntoja. Lue lisää

Miksi esitin Masotea?

21.2.2017 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 8 Kommenttia 

STM:n alaisten virastojen tulevia tehtäviä koskevassa selvitystyössäni esitin perustettavaksi Maakuntien yhteistä kehittämiskeskusta (Masote). Esitys on herättänyt paljon vastustusta, mutta vastustajat tuntuvat vastustavan aivan eri asiaa kuin sitä, mitä olen esittänyt. Ilmeisesti olen perustellut asian huonosti. Yritän siis uudestaan.

 Kehittämisyksikkö, ei niinkään tutkimuslaitos

Ensimmäinen virheeni oli puhua tutkimuslaitoksesta, vaikka kyse on enemmän kehittämiskeskuksesta. Raja on tietysti veteen piirretty viiva.

Mitä Masote tekisi? Lue lisää

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

18.2.2017 · Aihe Ilmastopolitiikka, _ · 37 Kommenttia 

Joukko arvovaltaisia republikaaneja on julkaissut ehdotuksen konservatiivisia yhteiskunnallisia arvoja noudattavaksi ilmastopolitiikaksi Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilidioksidivero Asteittain nouseva hiilidioksidivero olisi alussa 40 $/tonni ja nousisi ennalta ilmoitettua tahtia korkeammaksi.
  2. Pieni perustulo. Hiilidioksidiveron tuoton jakaminen tasan kaikille pienenä perustulona. (Sanaa perustulo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perustulo olisi nelihenkiselle perheelle alussa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) verotonta tuloa ja nousisi samassa tahdissa hiilidioksidiveron kanssa.
  3. Vienti ja tuonti. Vietäessä tai tuotaessa tuotteita maista, joissa ei ole samaa järjestelmää, maksettu hiilidioksidivero palautettaisiin viennissä ja lisättäisiin tuontituotteisiin.
  4. Säätelyn purkaminen. Pahojen demokraattien aikaansaama kallis, byrokraattinen ja tehoton säätely ja normiohjaus poistettaisiin tarpeettomana, koska hiilidioksidivero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuottaa minulle suuren henkilökohtaisen kriisin. Olen itse ehdottanut jokseenkin samaa kauan sitten. Pitääkö vaihtaa kantaa, jos huomaa olevansa samaa mieltä amerikkalaisten pahisten kanssa? 🙂

Lue lisää

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

18.2.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 44 Kommenttia 

Kirjoitin tällaisen Näkökulma-artikkelin Suomen Kuvalehteen. Myönnän että tässä on aimo annos naivia idealismia, mutta tämä inhorealistinen aika saattaa sitä kaivata. Kuvalehdessä julkaistua versiota jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varauduttava siihenkin, että presidentti Trump istuu vallassa koko kauden ja tekee todella mitä on luvannut niin, että Yhdysvallat muuttuu protektionistiseksi ja eristäytyväksi maaksi, joka luopuu merkittävästä osasta läntisiä arvoja.

On helppo keksiä, mitä kaikkea kauheuksia tästä voisi seurata, mutta mietitäänpä naiivin optimistisesti, miten me muut voisimme kääntää tämän voitoksemme?

Voisivatko Eurooppa, Kiina, Venäjä, Afrikka ja Lähi-Idän islamilaiset valtiot päätyä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasassa yhteinen etu? Uusi oikeudenmukaisempi maailmanjärjestys? Yhteisistä eduista on helpompi neuvotella, jos yksi osapuoli ei ole ylivoimainen. Lue lisää

Seuraava sivu »