Positiivinen vaihtoehto ravihevosille – sijoittaminen startupiin

8.9.2017 · Aihe _ · 22 Kommenttia 

Jos olet kiinnostunut uhkapelistä, mutta et ymmärrä mitään jalkapallosta tai ravihevosista, sijoita suomalaiseen startupiin. Voiton todennäköisuus on paljon suurempi kuin Lotossa. Jokainen arpa ei voita, mutta hajauttamalla rahasi riittävän moneen yritykseen mahdollisuutesi voittaa kasvavat.

Nyt on tarjolla tamperelaisen Yepsonin joukkorahoitusluonteinen osakeanti (minimipanos vain 235 euroa).  Yepzon tekee paikantimia, jolla voit seurata lemmikkisi tai fillarisi ihmeellisiä seikkailuja. Sen voi antaa mukaan myös reppureissaajalle, joka lähtee Aasiaan, niin voi nukkua yönsä rauhallisesti.

Yrityksestä ja sen tuotteista kerrotaan tässä ja meneillään olevasta osakeannista tässä.

Jos aikoo antiin osallistua, kannattaa pitää kiirettä. Osakeanti on periaatteessa auki vielä neljä viikkoa, mutta voi sulkeutua huomattavasti aiemminkin. Anti päättyy, kun maksimitavoite, 1,3 M€ on saavutettu. Puoli miljoonaa on näköjään jo tullut.

 

 

Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen

2.9.2017 · Aihe _ · 30 Kommenttia 

Työmarkkinat muuttuvat tavalla, joka korostaa jäykkien työehtosopimusten haittoja. On yhä enemmän lyhytaikaisia töitä, joissa työnantaja on tehtaan patruunan sijaan kotitalous suoraan tai välillisesti.

Paperitehtaassa voidaan hinnoitella työt suhteellisen vapaasti, mutta uusilla työmarkkinoilla asiakasta ei voi pakottaa maksamaan ylihintaisesta työstä.

Uusilla työmarkkinoilla työllisyys paranisi, jos palkat määräytyisivät markkinoilla. Perinteisillä työmarkkinoilla se merkitsisi monille selvää huononnusta ja ahdistavaa epävarmuutta. Niinpä työmarkkinajärjestöt tuskin saavat aikaan päätöksiä työehtojen liberalisoimisesta.

Muutos tapahtuu niin, että yhä useampi päätyy yksinyrittäjäksi, joiden palkka määräytyy markkinoilla. Näiden määrä on 20 vuodessa lisääntynyt puolitoistakertaiseksi. Kampaamoissa ”työntekijät” ovat kampaamotuoleja vuokraavia yrittäjiä.

Yksinyrittäjyys lisääntynee kiihtyen, koska vapaasti hinnoitellut vievät työt jäykästi hinnoitelluilta, mutta myös koska potentiaalinen työnantaja/asiakas ajattelee, että yksinyrittäjä on pystyvämpi kuin työttömyydestä palkansaajaksi pyrkivä. Lue lisää

Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?

25.8.2017 · Aihe _ · 116 Kommenttia 

Ajattelin puuttua tässä kirjoituksessa asiaan, jossa en ole asiantuntija ja jossa tietoni ovat vanhentuneita: pitäisikö yliopistoihin ottaa oppilaat ylioppilastodistuksen vai pääsykokeiden perusteella. Vattin tutkija Matti Sarvimäki on kirjoittanut tästä perusteellisen blogin VATT:n sivuille, mutta minä ajattelin kirjoittaa vähän poleemisemmin.

Perusongelma on, että pääsykoejärjestelmä on valtavan haaskaava, koska opiskelijat käyttävät melko turhaan pääsykoekirjojen alaviitteiden ulkoaoppimiseen paljon aikaa. Noista ulkoa opituista alaviitteistä ei ole mitään hyötyä, jos ei kuitenkaan pääse sisälle, eikä niistä juuri muuta hyötyä ole kuin se sisäänpääsy, jos pääsee.  Tästä on hyvä parantaa.

On tietysti tärkeätä valita opiskelijat korkeakouluihin mahdollisimman hyvin. Silloin testin kannalta kaksi asiaa on yli muiden:

Reliabiliteetti, eli kuinka vähän satunnainen koe on ja

Validiteetti, eli mittaako koe oikeaa asiaa.

Molemmissa koemuodoissa reliabiliteetti on vähän mitä sattuu, kun ottaa huomioon, kuinka ratkaisevasta asiasta loppuelämän kannalta on kyse. Minulla ainakin kognitiiviset kyvyt huonosti nukutun yön jälkeen ovat huomattavasti laskeneet puhumattakaan nyt siitä, että sattuisi kärsimään migreenikohtauksesta. Eikä flunssassa kirjoittaminenkaan mitään herkkua ole. Lue lisää

Viro pyörämatkailumaana

19.8.2017 · Aihe Pyöräily, _ · 7 Kommenttia 

On aika tehdä yhteenveto viikon pyörämatkastani Viroon

Lähdin aika ennakkoluuloisena kokeilemaan Viron virallisia pyöräreittejä. Joskus yli kymmenen vuotta sitten olin luokitellut ne maantiepyörälle sopimattomaksi, koska ne olivat silloin suurimmalta osin soratietä ja vielä aika huonolaatuista sellaista. Tässä suhteessa ilahduin suuresti. Ainakin reitti 1, joka lähtee Tallinnasta Hiidenmaan ja Saarenmaan kautta kohti Latviaa oli pääosin päällystettyä ja oikein hyvälaatuista.

Jos päämääräsi on päästä lopulta Riikaan, näitä ei todellakaan kannata käyttää, koska ne tekevät matkasta monta kertaa pidemmän. Mutta jos tarkoituksena on vain matkailla ja nähdä kaikkea kivaa, nämä ovat aivan loistavia. Vahva suositus. Huomattakoon, että Viro on lähes mäetön, joten aika heikkokuntoinenkin voi siellä pyöräillä. Lue lisää

Taloustutkijat jyräävät yhteiskuntatieteilijät näiden kotikentällä

18.8.2017 · Aihe _ · 53 Kommenttia 

VATT:n tutkija Mikko Sillimanin mukaan positiivisen diskriminaation tulokset Helsingin kouluissa ovat kerrassaan erinomaisia. Tulos perustuu vertailuun Vantaan koulujen kanssa, jossa samaa politiikkaa ei ole ollut. Kun positiivisen diskriminaation rahaa kouluissa osoitettiin, tulokset paranivat selvästi Helsingissä, mutta eivät samanaikaisesti Vantaalla. Harvoin on mistään politiikkatoimesta saatu näin vahvoja tuloksia. Hyvä Helsinki!

Nämä positiivisen diskriminaation rahat olivat niin tehokkaita, että herää kysymys, kannattaisiko tätä rahaa jakaa kaikille kouluille, kunhan se käytetään samalla tavalla eikä tuntikehyksen kasvattamiseen. Onhan niitä syrjäytyviä nuoria kaikissa kouluissa.

Viime keväänä julkaistiin Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen ja Ohto Kannisen tutkimus siitä, miten eliittilukiossa opiskelu vaikuttaa oppilaan ylioppilastutkintoarvosanoihin. Ei mitenkään, oli tulos noin vähän yksinkertaistettuna. Tässä metodina käytettiin ”satunnaistamista” niin, että verrokkeina olivat oppilaat, jotka juuri ja juuri eivät päässeet eliittilukioon, esimerkiksi Ressuun. Lue lisää

Haittavero lihalle?

16.8.2017 · Aihe _ · 56 Kommenttia 

Kun tiedämme, että ihmiset syövät epäterveellisen paljon lihaa ja että lihantuotannon synnit ovat ilmastonmuutoksessa suuret, on esitetty lihan syönnin verottamista.

Eikö riittäisi, että vähennettäisiin sen tukemista? Maataloustukemme runko ovat hehtaarituet. Hehtaareista 70 % palvelee lihan tuotantoa, joten lihantuotantoa tuetaan jo tätä kautta aika paljon, kaloreita tai valkuaisainekiloja ajatellen huomattavasti enemmän kuin suoraan ihmisravinnoksi tarkoitettua kasvinviljelyä. Mutta tämä ei riitä. Erikseen tuetaan sitä, että tämä tuettu rehu jalostetaan lihaksi.

Eikö tämän ylimääräisen lihantuotantotuen voisi ajaa vaiheittain alas ja tyytyä siihen hehtaaritukeen?

Rautateiden kilpailu ei ole aivan yksinkertainen juttu

15.8.2017 · Aihe liikennepolitiikka, _ · 77 Kommenttia 

Kun joskus viime vuosituhannella opiskelin kansantaloustiedettä, silmiini osui tieto, että joku 1800-luvun klassinen kansantaloustieteilijä oli sanonut, että se, että Preussin rautatiet tuottavat voittoa, on tietysti osoitus saksalaisesta tehokkuudesta, mutta myös täysin väärästä hinnoittelusta. Rautateiden hinnat on asetettava niin alas, että talous menee tappiolle, jos halutaan kalliista ratainvestoinnista maksimaalinen hyöty.

Tämä edelleen paikkansa pitävä seikka johtuu siitä, että muuttuvat kulut – viimeisen matkustajan aiheuttama lisäkustannus – on niin pieni, että sen mukainen hinta vie yrityksen tappiolle. Jos taas yrittää virittää hinnan niin korkeaksi, että yritys ei mene tappiolliseksi, tulee rajanneeksi suuren osan potentiaalisesta kysynnästä ulos, jolloin kokonaishyöty investoinnista jää vajaaksi. Voi kuulostaa teoriaherrojen höpötykseltä, mutta tämän taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Lue lisää

Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke

14.8.2017 · Aihe _ · 70 Kommenttia 

Formulakuljettajille maksetaan melkein mitä tahansa, jopa kymmeniä miljoonia euroja vuosipalkkana. Koska formulatallin budjetti on todella iso, olisi typerää pilata koko muun tiimin työ sillä, että palkkaa keskinkertaisen kuljettajan.

Kuljettajalla on koko tiimin onnistumiseen valtava vipuvarsi. Siksi parhaista kannattaa maksaa melkein mitä tahansa. Ja maksetaankin, eikä kukaan paheksu. Ei edes sitä, etteivät suomalaiset kuljettajat maksa veroja Suomeen, vaan ovat kirjoilla jossain veroparatiisissa.

Formulakuskit ovat varmaankin hyviä, mutta eivät ominaisuuksiltaan mitenkään ainutlaatuisia, jos kaikki maailman nuoret miehet (naiskuljettajia ei jostain syystä ole) olisivat tarjolla. Vaan eivät ole. Formulakuljettajaksi voi pätevöityä ajamalla alemmissa sarjoissa ja tämän jälkeen huippukuskiksi voi pätevöityä ajamalla vähän huonommassa tallissa. Rekrytointipohja on todella kapea. Ymmärtääkseni jotkut maksavat siitä, että pääsevät ajamaan keskinkertaista formula-autoa, jotta pääsisivät osoittamaan taitonsa. Lue lisää

Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

9.8.2017 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 170 Kommenttia 

Britannia ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä junaliikenteen avaamisessa kilpailulle. Erityisesti Britanniassa tätä on arvosteltu suuresti – siellä on tehty virhe ratainfran yksityistämisessä, koska se ei mallina oikein pelitä.

Kaikesta arvostelusta huolimatta Britannia ja Ruotsi ovat ne ainoat Europan maat, joissa rautatieliikenteen matkustajaosuus on noussut, kun se muualla, meilläkin, on laskenut.

(Huomattakoon, että en ole tutustunut viimeisimpiin tilastoihin. Tämä tietoni on muutaman vuoden vanha)

Minä väitän, että näiden kahden maan menestys johtuu siitä, että ”kermankuorinta” on sallittu, niin kuin se on nykyisin sallittu myös Suomen bussiliikenteessä. Lue lisää

Paide – Tallinna

8.8.2017 · Aihe Pyöräily, _ · 14 Kommenttia 

Aamupalalla kävi ilmi, että hotellissa oli kolmaskin asiakas.

Tarkoitukseni oli polkea Tallinnaan. Sääennuste lupasi sadetta hyvin todennäköisesti. Luvattiin länsilounaista tuulta ja olin menossa koilliseen. Keskimäärin siis vinoa vastatuulta, jos menisin suoraan. Polkupyöräystävällisempi reitti olisi yli 20 km pidempi. Se menisi ensin pohjoiseen (myötätuuli) ja sitten länteen (vastatuuli)

Tähtäsin Linda Linen vuoroon klo 17, joten päätin mennä suoraan. valtatietä numero 2 pitkin, koska muuten joutuisin ajamaan kieli vyön alla ehtiäkseni laivaan.

Kun näin valtatie numero 2 muutin mieltäni. Se oli nelikaistainen moottoritie, joka ei tosin ollut liikennemerkillä moottoritieksi määritelty, eikä ainakaan mikään liikennemerkki olisi kieltänyt sillä polkemista. Latviassa olen ajanut pitkän pätkän moottoritietä, koska muuta tietä ei ollut, ja niin muutkin tekivät eikä sitä ollut kielletty. Moottoriteillä on leveät pintareet, joten pyöräilijän kannalta ne ovat turvallisempia, paitsi, että ulosmenevien ramppien kohdalla on vähän stressaavaa. Lue lisää

Seuraava sivu »