Talouspolitiikka, _

Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

Martti Hetemäki on laatinut varsin hyvän paperin siitä, mitkä tekijät ovat laskeneet syntyvyyttä Suomessa. (Itse paperiin pääsee uutisen lopussa olevasta pdf-linkistä.)  Kun asiaa tutkitaan taloudellisilla tekijöillä, merkittäväksi selittäjäksi paljastuu nuorten miesten heikentynyt asema työmarkkinoilla. Huonosti koulutettu mies ei saa töitä. Nuorten miesten asema työmarkkinoilla on heikentynyt todella pahasti. Peräti 18 % 25-34 vuotiasta miehistä kuuluu pienituloisiin (alle 60 % mediaanista),…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, _

Nuorten naisten syrjintä työhönotossa

On aivan kiistatonta, että nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Yksittäisestä tapauksesta tätä on hankala osoittaa, mutta tilastollisesti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalliiksi kansantaloudelle. Tähän voi suhtautua joko moralisoiden, että noin ei saa tehdä, tai sitten voi yrittää poistaa syyt tarpeeseen syrjiä. Lapsilisät olivat aikanaan työnantajalle asetettu velvollisuus maksaa korkeampaa palkkaa perheiden isille ja äideille lapsimäärän…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, _

Faktantarkistus Tekniikka&talous -lehden sähköautojen saastuttavuutta koskevaan artikkeliin

Tekniikka&talous -lehti julkaisi 14.12.2018 artikkelin, jonka mukaan sähköauton CO2- päästöt ovat jopa suuremmat kuin dieselauton. Uusi energiapolitiikka -sivustolla julkaistiin Fortumissa tehty faktantarkistus asiasta. Kopioin sen tänne, koska tuota T&T:n artikkelia levitetään netissä totuutena. Jos Fortuminen tiedot pitävät paikkansa, aika vääristynyt ja tarkoistushakuinen on lehden artikkeli. Kaikki luvut vinksallaan samaan suuntaan. Ojassa on toki Fortumillakin lehmänsä. “Artikkelin väite: Sähköauton hyötysuhde voimalaitokselta…

Jatka lukemista

_

Britannian surkea junaliikenne

Minusta Ylen uutinen Britannian rautateiden privatisoinnista oli huonoa journalismia. Ylellä oli uutinen siitä, millaiseen kaaokseen Britannian rautatieliikenne on joutunut yksityistämisen seurauksena. Uutinen kiinnitti huomitani, sillä Britannia on Ruotsin ohella jokseenkin ainoa maa Euroopassa, jossa junaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet. Britanniassa jopa todella paljon, peräti kaksinkertaistuneet yksityistämisen jälkeen. Sitä ennen “hyvän rautatieliikenteen aikana” matkustajamäärät olivat jyrkässä laskussa Haastateltuja näytti harmittavan, että junat…

Jatka lukemista

_

Tulokehitys Pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun tulot ovat viime vuosina nousseet muuta maata hitaammin. Vantaan suhteellinen asema seudun sisällä on heikentynyt ja Helsingin kohdentunut.  Jouluruokia sulatellessa vilkuilin vähän kuntakohtaisia tietoja verotettavista tuloista pääkaupunkisedun kolmen suurimman kunnan kohdalla. Tutkin sekä keskituloja että mediaanituloja. Mediaanitulot tarkoittavat tulojakauman keskimmäisenä olevien tuloja. Muutama ökyrikas ei pysty muuttamaan mediaanituloa, mutta kylläkin keskituloja. Mediaanitulot eivät muutu lainkaan, jos rikkaimmat ja vain…

Jatka lukemista

_

Myytäköön infrayhtiöstä kansan osakkeita

Kun pitäisi rakentaa tunnin juna Turkuun ja Tampereelle, nopeuttaa junaa Ouluun, rakentaa Pisara-rata ja monta muuta tärkeää kohdetta, ehdotetaan perustettavaksi Infra-yhtiö, johon sijoittaisivat ne, joilla on joutilasta pääomaa, kuten eläkeyhtiöillä esimerkiksi on.    Toivottavasti näin ei neuvota kotitaloluksia hankinnoissaan: jos teillä ei ole rahaa eikä kykyä ottaa velkaa, ostakaa osamaksulla. Nämä valtioiden velkakatot ovat vähän huvittavia, kun on aivan kunniallista…

Jatka lukemista

_

Heikki Pursiainen, köyhyys ja eriarvoisuus

Jos tuot matkalta tuliaisina lapsillesi karkkeja, Maijalle ja Pekalle pussillisen hedelmäkarkkeja ja Liisalle yhden hedelmäkarkin, miltä luulet, että se tuntuu Liisasta? Ilahtuuko hän karkistaan vai olisiko hän ehkä ollut onnellisempi, jos et olisi tuonut karkkia lainkaan? Olen sattuneesta syystä tutustunut Heikki Pursiaisen kirjaan Paska Suomi. Pidän Pursiaista lahjakkaana ajattelijana vaikka vähän kärjistävänä väittelijänä, joka vääntää rautalangasta, miksi laiska ajattelu johtaa…

Jatka lukemista

_

Nuorten osaajien keskittyminen kiihtyy

Olen noin 25 vuotta seurannut erästä aluepoliittista tilastosuuretta, nuorten akateemisen loppututkinnon suorittaneiden sijoittumista Suomessa. Tämä ei ole paras mittari, mitä rahalla saa, muitta paras, jonka saa ilman rahaa. Kyse ei ole siis opiskelijoista vaan valmistuneista. Muutama tohtoriopiskelija tietysti joukkoon mahtuu, mutta se ei muuta asiaa. Tuo ikäluokka on valittu siksi, että sen jälkeen muuttaminen hiljenee olennaisesti. Huomattakoon tuon kohdejoukon määrä…

Jatka lukemista

_

Aalto-yliopiston taloustieteen laitos tähtää opetuksen jättiloikkaan – uusi englanninkielinen kandiohjelma lahjakkaille opiskelijoille

Aallon taloustieteen laitos on päättänyt korottaa opetuksen tasoa, ettei lahjakkaiden opiskelijoiden tarvitsisi hakeutua ulkomaille. Aiemmin opiskelijat on otettu Kauppakorkeakouluun, jossa on opiskeltu ensimmäinen vuosi Business Schoolin väen kanssa ja varsinainen taloustieteeseen erikoistuminen on alkanut vasta toisena vuotena, vaikka nämä kaksi suuntausta tähtäävät aivan erilaiseen osaamiseen. Opetus on englanninkielistä, koska jatkossa on joka tapauksessa pärjättävä englannilla ja koska halutaan myös ulkomaalaisia…

Jatka lukemista

_

Taide, tekoäly ja tekijänoikeudet

Kuvitelkaamme, että joku tekoälyasiantuntija syöttäisi tekoälyohjelmalle kaikki Mozartin 41 sinfoniaa ja laittaisi ohjelman tuottamaan vielä yhden samanlaisen. Hän toisi sen julkisuuteen väittämällä teosta sensaatiomaisesti saksalaisen kartanon ullakolta löytyneeksi Mozartin 42. sinfoniaksi. Kriitikot olisivat haltioissaan ja yksimielisiä siitä, että tämä on Mozartin sinfonioista paras. Siinä kiteytyy kauniisti ja kypsyneessä muodossa Mozartin koko aiempi tuotanto. Uutta sinfoniaa soitettaisiin innolla konserttitaloissa ympäri maailmaa.…

Jatka lukemista