Kaupunkisuunnittelu

Talojen julkisivuilla on väliä

The Economistissa oli jokin aika sitten artikkeli, jossa oli tutkittu, miten rakennusten ulkoasu vaikuttaa asuinalueen hintatasoon. Johtopäätös oli, että perinteistä tyyliä jäljittelevä rakennuskanta nostaa alueen arvoa 15 prosentilla. Viisitoista prosenttia 4 000 eurosta on 600 euroa/k-m2. Ihan noin taloudelliselta kannaltakin kannattaisi siis panostaa julkisivuihin. Kun jugend-Katajanokan asunnot ovat niin kalliita kuin ovat, se riippuu tietysti ennen kaikkea sijainnista. Mutta väitän, että on jugendillakin asiaan vaikutusta. Hintataso olisi alempi, jos…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Miten maapohjan ansiotonta arvonnousua pitäisi käsitellä?

Vantaan pakkolunastushässäkän innoittamana päätin kirjoittaa kaupunkimaan arvosta ja ansiottomasta arvonnoususta. Huono dekkarikirjailijan tavoin paljastan kirjoituksen johtopäätöksen heti alussa: Suomessa pitäisi ottaa käyttöön Yhdysvalloissa noudatettava kiinteistöveropolitiikka.   Jokin aika sitten Katajanokalla myytiin tontti Kevalle noin 3 000 euron neliöhinnalla. Hehtaarihinta siis 30 M€. Se on lähes tuhat kertaa enemmän kuin vastaavan maapalan hinta vaikkapa Inkoossa. Jokainen ymmärtää, että tontin hinta ei johtunut maan erinomaisuudesta tuolla tontilla vaan sen ympärille rakennetusta…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019

Pöydältä Stansvikintien katusuunnitelma ja Stansvikin kartanonpuiston puistosuunnitelma Tässä paikalliset aktivistit kauhistuvat lähinnä sitä, kuinka paljon uhrataan tilaa liikenteelle – pysäköintipaikoilla ja bussin kääntöpaikoille. Hankala juttu.   Uudet asiat Huopalahden portti: hammaslääketieteellisen tilat nurin ja tilalle 2500 asukasta Mannerheimintiellä. Tämä suunnitelma oli meillä aiemmin periaatepäätöstä varten. Aika kovaa tonttitehokkuutta – lähes 3. Tässä rakennetaan Mannerheimintien bulevardia. Suunnitelma suorastaan huutaa ratikkaa Mannerheimintielle. Joskus myöhemmin varmaankin. Tämä kaava vastaa kahden kuukauden rakentamista…

Jatka lukemista

_

Lausuntoni Sitra-laista

Kävin eduskunnan talousvaliokunnassa asiantuntijana Sitra-laista. Sain valiokunnan puheenjohtajalta luvan julkaista lausuntoni, joten tässä se on. ==== 7.11.2019 Valt.lis. Osmo Soininvaara                                                                                     HE 63/2019 Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta Sitran hallinto on tai sen pitäisi olla erilaista kuin tavallinen julkinen hallinto. Siinä pitäisi olla vähän yrityksen hallinnon henkeä. Yrityksissä hallitukset eivät vain valvo yrityksen johdon toimintaa vaan sparraavat sitä ja tuovat omia kehitysehdotuksiaan sille. Siksi yrityksen hallituksissa…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.11.2019

Jätkäsaaren Messipojankujan ja ympäristön katusuunnitelma Tämä on jäänyt jo kaksi kertaa pöydälle. Koska en ole ollut kummassakaan kokouksessa, en tarkkaan hahmota, mistä on kyse, mutta jotenkin asia liittyy katupuihin, joita tässä suunnitelmassa ei ole. Täytynee tutustua. Johannespuiston puistosuunnitelma Myös tämä on ollut pitkään pöydällä. Samasta syystä kuin aiemmassa kohdassa, en tarkkaan tiedä, miksi tätä on pyydetty pöydälle. Kokoomuslaiset haluavat tekojääradan jostain syystä juuri tälle kentälle ja lisäksi nopeuttaa puiston…

Jatka lukemista

_

Huumepolitiikka on masentavaa

Suomalainen huumepolitiikka on masentavaa. Kun huumeet ovat monelle tuntematon paha, kaikki jämäkältä näyttävä toiminta huumeita vastaan tuottaa poliitikolle kannatusta, vaikka se tosiasiassa pahentaisikin huumeongelmaa. Poliitikot eivät ole niin tyhmiä kuin miltä moni yrittää näyttää. He kyllä tietävät, että mitä he huumeista sanovat, ei ole tutkimusten valossa totta. Olin vuosina 2000 – 2002 huumepolitiikasta vastaava ministeri. Se oli masentavaa juuri siksi, että poliittiset intohimot estivät järkevän huumepolitiikan toteuttamista. En ole…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kurkistus asumisen kristallipalloon

Asukkaiden käyttäytyminen yllätti Helsingin seudun kaavoittajat vuoden 2005 tienoilla. Nurmijärvi-ilmiö pysähtyi kuin seinään. Kehyskuntien osuus seudun väkiluvun lisäyksestä putosi lyhyessä ajassa 50 prosentista runsaaseen kymmenen prosenttiin. Samalla kantakaupungin suosio nousi. Lapsen synnyttyä ei muutettukaan enää pois vaan jäätiin tuottamaan harmaita hiuksia päivähoidosta vastaaville. Ilmiö on yleismaailmallinen. Mieli voi tietysti muuttua yhtä nopeasti uudestaan. On ehkä jo muuttunut. Ainakin Richard Florida raportoi Yhdysvalloista, että keskiluokka hakeutuu taas kaupunkien ulkopuolelle omakotitaloihin.…

Jatka lukemista

_

Vihreä Lanka in memorium

Pidän Vihreän liiton päätöstä lakkauttaa Vihreä lanka hyvin valitettavana. Myönnän, että minulla on lehteen hyvin henkilökohtainen suhde. Aloitetaan tästä henkilökohtaisesta suhteesta. Lopussa perustelen, miksi pidän päätöstä epäviisaana. Kun vihreät saivat ensimmäiset kansanedustajansa, Villen ja Kallen, Pekka Haavisto perusti Vihreän langan sen tiedotuslehdeksi. Hän teki muistaakseni kolme numeroa ja jätti sen sitten minulle. Minä tein Vihreää lankaa pari vuotta. Aluksi täysin itse alusta alkaen. Sitten sen taittoon tuli Juha Korhonen…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka

Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kollegat täällä Aalto-yliopistolla ovat näköjään tehneet ehdotuksen siitä, miten liikenteen päästöjen puolitus vuoteen 2030 mennessä toteutetaan kansantaloudellisesti halvimmalla. Tuskin kenellekään taloustieteitä opiskelleelle tulee yllätyksenä, että halvin tapa on kansallinen liikennesektorin sisäinen päästökauppa. Olen jokseenkin varma, että ehdotus tuottaa raivoisaa vastustusta. Kun tämä on kuitenkin halvin tapa, vastustajien täytyy tietysti ajatella, että a)       Päästöjä ei pidä alentaa. b)      Päästöjen alentamiseen on löydettävä jokin kalliimpi tapa. Ongelmana tässä tietysti ovat päästökaupasta…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka

Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?

Kun keskustatunneli on tältä erää kuopattu, ratkaistavaksi jää, mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle. Nämä ajatukset ovat yksinomaa omiani ja voivat muuttua, jos joku pystyy argumentoimaan uskottavasti toisenlaiselle lähestymistavan puolesta. Minä en olisi siirtämässä matkustajasatamaa Vuosaareen. Sekin olisi hyvin kallis operaatio, ja rahaanhan keskustatunnelikin kaatui. Sen sijaan voisi ajatella, että rekkoja ja osittain henkilöautojakin kuljetettaisiin nykyistä enemmän roro-aluksilla Muugasta Vuosaareen. Tämä reitti sopii hyvin henkilöautoille, joiden määränpää on muualla kuin Helsingissä.…

Jatka lukemista