liikennepolitiikka, onnellisuus, _

Asuminen kantakaupungissa kallista mutta ei niin kallista kuin Huitsin nevadassa kahden auton kanssa

Törmäsin taas väitteeseen, että ajatukseni vähäautoisesta kaupungista on elitistinen, koska vain rikkailla on varaa asua kantakaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kyllä, mutta toisaalta kyse on siitä, mihin rahansa laittaa. Jos olisimme ostaneet vaimoni kanssa asunnon Kruununhaan sijasta Huitsin Nevadasta, asunto olisi toki ollut halvempi, mutta olisimme joutuneet ostamaan kaksi autoa. Olen tähän mennessä säästänyt noin 300 000 euroa sillä, ettei minulla ole autoa ja vaimoni tietysti yhtä paljon. Se on riittänyt…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 17.9.2019

Kokouksen tärkein aihe on Keskustatunneli, josta olen tehnyt oman postaukseni. Muitakin aiheita on. Tässä niitä. Helsinginkuja 6 täydennyskaava Tämä on tullut lausunnoilta ja nyt se pannaan eteenpäin. Neljänkymmenen asukkaan kokoinen rakennus korttelin sisälle rakentamattomaan osaan. Herättänyt eripuraa asukkaissa. Kaava on tehty omistajan (asunto-osakeyhtiö?) hakemuksesta, mutta kaikki asukkaat eivät ole samaa mieltä. Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelman 2030 hyväksyminen Massiivinen raportti, jossa on varmaan paljon hyvää, mutta siinä on aivan liikaa asioita,…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Markkinaliberaali liikennepolitiikka (1) Rekkojen tuottama haitta kantakaupungissa

Olen kirjoittanut, että maailmasta tulisi parempi, jos politiikaksi otettaisiin vasemmistolainen markkinaliberalismi. Yritän muutaman kirjoituksen voimin hahmotella sitä, mitä se merkitsisi kaupunkiliikenteessä. Pontimen tähän antoi tietysti keskustatunneliselvitys ja Juhana Vartiaisen esittämä vaatimus taloudellisten laskelmien odottamisesta. Keskustatunnelia on perusteltu voittopuolisesti sillä, että se vapauttaisi kantakaupungin satamasta vyöryvien rekka-autojen piinalta. Vaihtoehdoksi on esitetty, että rekat voitaisiin ohjata Vuosaareen. Sitä vartenhan sinne rakennettiin satama. Satama ja varustamot esittävät, ettei se käy, koska on…

Jatka lukemista

anekdootteja elämäni varrelta

Anekdootteja (5) Käynti Koiviston luona – miten Pekka Haavistosta tuli UAV:n jäsen

Syksyllä 1989 Suomessa käsiteltiin ETA-sopimusta, siis sopimusta Euroopan talousalueesta, jossa euroopan vapaakauppasopimuksen EFTAn jäsenmaat liittyivät tiiviimmin osaksi EU:n yhteismarkkinoita. Olin tuolloin tuore kansanedustaja vihreiden nelimiehisessä eduskuntaryhmässä. Sanoin jossain, että koko ETA-puhe on sumutusta, koska tuollainen olotila ei voi olla pysyvä. Mitä järkeä on EU-jäsenyydessä ilman äänioikeutta? Sillä tähdätään siis EU-jäsenyyteen. Presidentti ja ulkoministeri eivät kerro eduskunnalle totuutta asiasta. Kannanottoni sai keskustalaisessa lehdistössä suurta huomiota, jossa se julkaistiin muodossa presidentti…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, Pyöräily, _

Keskustatunneli olisi niin kallis, ettei halukasta maksajaa löydy

Joskus 1970-luvulla enemmistö ry:n puheenjohtaja Harri Halsti sanoi, että Vapaudenkatu veisi jalankulkijan vapaudet, mutta Keskustan Kehäväylä ehkä ei. Minulla on aina ollut vähän ambivalentti suhtautuminen Keskustan kehäväylään siitä riippumatta, millä nimellä sitä on tyrkytetty. Käytän siitä nimitystä keskustatunneli, koska tunnelista nyt kuitenkin on kyse. Jan Vapaavuori ajoi keskustatunnelin selvittämisen kaupungin strategiaan. Samalla selvitettäisiin jalankulkuolosuhteiden parantamista. Ehkä on nyt aika tulla kaapista ja todeta, että tässä historiallisessa kompromississa voisi olla…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.9.2019

PÖYDÄLTÄ Meri-Rastilan länsiosan asemakaava Merkittävä kaava, joka tuo Vuosaareen 2 400 asukasta lisää eli lähes kaksinkertaistaa Meri-Rastilan asukasmäärän. Uuden tieltä joudutaan purkamaan vanhaa liian väljää rakentamista noin 25 000 k-m2:n edestä. Purettavat rakennukset on rakennettu 1990-luvulla. UUDET ASIAT Hotelli Katajanokan laajennus ”puistoon” Panin tuon ”puiston” lainausmerkkeihin, koska tietääkseen, että hotellin piha vankilan muurien sisällä on kaikille avoita puistoa, pitää tutustua kaavaan. Ei juuri näy puiston käyttäjiä. Kaupunkikuvallisesti tuo laajennus…

Jatka lukemista

_

Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä

Banaaninviljelyä uhkaa sienitaudin vuoksi katastrofi, joka uhkaa viedä banaanit kaupoista tai ainakin moninkertaistaa niiden hinnan. Katso HS.fi Suomessa myytävät banaanilajikkeet ovat kaikki Cavendish-banaania. Muitakin lajikkeita on, mutta ne ovat ominaisuuksiltaan olennaisesti heikompia. Yksi vielä parempi oli, mutta se tuhoutui jo kauan sitten samaan sienitautiin. Pitäisi saada nopeasti uusi banaanilajike, joka on ominaisuuksiltaan cavendishin luokkaa, mutta pystyisi torjumaan sienitaudin. Se voidaan tehdä hitaasti risteyttämällä tai nopeasti geeniteknologialla. Muu maailma päätyy…

Jatka lukemista

anekdootteja elämäni varrelta, _

Anekdootteja (4) Tuomari Henriksson pelasti vihreät vuonna 1980

Vihreät saivat vaihtoehtoinen Helsinki -listalta Ville Komsin valtuustoon vuonna 1980. Se meinasi tyssätä minun mokaani tai siihen, ettemme kukaan olleet niin hyviä juridiikassa. Vihreätä puoluetta ei ollut, vaan menimme vaaleihin yhteislistalla. Jokaisen ehdokkaan tukena oli valitsijayhdistys, jossa piti olla vähintään kymmenen äänioikeutettua. Näiden listojen asiamiehet muodostivat keskenään yhteislistan. Asioiden yksinkertaistamiseksi Anja Meriluoto, Ville Komsin vaimo, oli kaikkien listojen ja yhteislistan asiamies, joka siis allekirjoitti kaikki nuo sopimukset.  Hänen nimensä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Slummeja torjutaan rakentamalla vain hyvää

Olin keskiviikkona kaupungintalon aulassa asuntoseminaarissa, jossa pohdittiin segregaation torjuntaa. Ensimmäinen mieleeni tuleva kysymys voi tuntua yllättävältä. Onko segregaatiosta haittaa? On ikävää, että meillä on alueita, joilla ihmisillä menee huonosti. Menisikö näillä ihmisillä vähemmän huonosti, jos heidät sekoitetaan ympäri kaupunkia niin, ettei millään alueella mene muita huonommin, mutta ihmisillä menee yhtä huonosti kuin aiemmin. Vastaus on niin sanotussa naapuristovaikutuksessa. Jos naapureillakin menee huonosti, heikentääkö se ongelmaperheen mahdollisuutta voittaa ongelmansa? Vastaus…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Markkinatalous näytti toisen maailmansodan jälkeen lempeät kasvonsa teollisuusmaissa. Jokseenkin kaikki pääsivät osallisiksi kulutustason noususta. Ay-liike avitti kasvavan kakun jakamisessa, mutta pääsääntöisesti siitä on kiittäminen hyvää tasapainoa työmarkkinoilla. Lähes kaikki kelpaisivat töihin eikä huonolla palkalla saanut töihin ketään. Sitten kaikki muuttui. Muutos alkoi Yhdysvalloista, jossa palkka-asteikon alimman puoliskon reaalipalkat eivät ole kohonneet 1970-luvun jälkeen. Vähän koulutettuja tarvitaan vähemmän. Presidentti Trump syyttää globalisaatiota. Valmistavaa teollisuutta on mennyt Kiinaan, mutta valtaosa työpaikkakadosta…

Jatka lukemista