Viikon 7/2007 miete
Kuinka poistin kansaneläkkeen pohjaosan ihan
yksin
Vaalitaistelun kuumentuessa törmäämme taas väitteisiin, että minä olen
poistanut kansaneläkkeen pohjaosan. Luulisi jokaisen ymmärtävän, ettei se
keneltäkään ihan yksin käy, mutta en ole edes osallistunut siihen kokoukseen,
jossa pohjaosan poistosta päätettiin. Minun osaltani vuoden 1995 tapahtumat
menivät seuraavasti:
Hallitusneuvotteluissa alettiin meidän yllätykseksemme tehdä
budjettiraamia. Raamiehdotus valmistui sihteerityöryhmältä sunnuntai-iltana.
Ryhmämme hylkäsi sen, koska siinä kohdeltiin lapsiperheitä todella tylysti.
Minä sain tehtäväkseni neuvotella lapsiperheille miljardi markkaa lisää rahaa
vuodessa. Pidin tehtävää mahdottomana ja esitin, että lähdetään suoraan kotiin
muita ja itseämme kiusaamatta.
Vaiheikkaiden neuvottelujen jälkeen tuo miljardi kuitenkin
saatiin – itse asiassa saatiin VM:n laskuvirheen takia paljon enemmän, sillä
pakettiin sisältyi myös subjektiivinen päivähoito-oikeus, jonka hinta oli
arvioitu 400 Mmk:ksi, mutta joka maksoi yli kaksi miljardia. Myös
päivähoito-oikeuden lykkäys (taas kerran) sisältyi alkuperäiseen
raamibudjettiesitykseen.
Osana tuon miljardin rahoitusta esitin, että kansaneläkkeen
pohjaosaa leikataan 60 markalla – 420 markasta 360 markkaan. Tästä kannan
vastuuni ja olen neuvottelutuloksesta ylpeä.
Alkuperäiseen raamibudjettiin sisältyi esitys, että
eläkeindeksien jäädytystä jatketaan. Ahon hallitus oli aikanaan jäädyttänyt
eläkeindeksit säästötoimena, eikä tätä ole eläkeläisille koskaan palautettu.
Tuolloin eläkkeellä olleet saavat yhä huonompaa eläkettä kuin heille kuuluisi.
Kun neuvottelut päättyivät, olisin siinä käsityksessä, että
pohjaosaa pienennetään 60 markalla ja eläkeindeksi jäädytetään. Jossakin
kuitenkin kokoontui porukka – epäilen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimistoa –
joka esitti, että perutaan se indeksin jäädytys ja poistetaan koko pohjaosa.
Tämä ei todellakaan ollut minun keksintöni, mutta hyväksyin sen niin kuin
hyväksyivät kaikki hallituspuolueet. Pohjaosan leikkaus koskee vain niitä,
joilla on tyydyttävän kokoinen ansioeläke, kun taas indeksien leikkaukseen
osallistuisivat myös kaikista pienituloisimmat, pelkkää kansaneläkettä saavat.
Mikä oli pohjaosa: Ansioeläkkeet pienentävät kansaneläkettä niin, että euro
ansioeläkettä pienentää kansaneläkettä 50 sentillä. Kun ansioeläke on vähän
yli kaksi kertaa kansaneläkkeen suuruinen, ansioeläke syö kansaneläkkeen
kokonaan. Ennen kuitenkin jokaiselle, oli hänellä kuinka suuri ansioeläke
hyvänsä, taattiin vähintään pohjaosan verran (tuolloin 420 markkaa)
kansaneläkettä.
Olen selvittänyt asiaa tarkemmin kirjassani Ministerikyyti. Tämä luku
on luettavissa myös
kotisivuiltani.
<<paluu etusivulle
