Puheenjohtaja Osmo Soininvaara Vihreän liiton
valtuuskunnan kokouksessa Oulussa 25.9.04
Vihreät arvot ovat kunnallispolitiikassa
myös vahvoja taloudellisia arvoja
Näinä viikkoina kuullaan paljon kauniita sanoja kunnallisten palvelujen
tärkeydestä ja luvataan kunnille yltäkylläisesti rahaa. Luulisi äänestäjän
kysyvän itseltään, että jos kaikki eduskuntapuolueet haluavat kunnille lisää
rahaa, miksi ihmeessä sitä ei tule?
Tiedämme kaikki, että kuntien talous on vaikeuksissa eikä
tilanne ole helpottumassa. Vaikeuksien perimmäinen syy on epäonnistuneessa
työllisyyspolitiikassa ja väestön ikääntymisessä. Matalalle jämähtänyt
työllisyys maksaa julkisella taloudelle suunnilleen yhtä paljon kuin
sadantuhannen ihmisen palkkaaminen kuntiin opettajiksi, sairaanhoitajiksi ja
päivähoitajiksi.
Jos työllisyys olisi kunnossa, voisimme rinta rottingilla
luvata kunnille lisää rahaa ja paljon. Kun hallitus jahkailee työllisyyden
kanssa, se kaivaa maata kunnallisten palvelujen alta. Ellei hallitus
ryhdistäydy, edessämme on ennen pitkää sekä verojen korotuksia että palvelujen
ja etujen heikennyksiä. Tätä vasten tuntuu oudolta että niin hallituksessa
kuin kokoomuksessakin kaavaillaan verojen muhkeaa alentamista lääkkeeksi
työllisyyteen, tosin eri syistä.
Hallituksen ei perustele verojen alennusta ostovoiman
lisäämisellä vaan työmarkkinapolitiikalla. Ajatus kulkee näin: jos luvataan
alentaa veroja, ammattijärjestöt eivät vaadi yhtä suuria palkankorotuksia.
Matalat palkat pitävät viennin kilpailukykyisenä ja parantavat työllisyyttä.
Logiikkaa on vaikea ymmärtää: miksi palkansaajajärjestöt
pidättäytyisivät ampumasta itseään jalkaan, kun heille luvataan isompia
opetusryhmiä kouluihin, heikkenevää terveydenhuoltoa ja yhä kurjemmaksi käyvää
vanhustenhoitoa.
Kokoomuksen perusteet on lainattu Ronald Reaganilta ja George
W. Bushilta. Kun veroja alennetaan, kansalaisille tulee enemmän ostovoimaa,
talous nousee ja valtio saa menettämänsä rahat takaisin. Kuulostaa liian
hyvältä ollakseen totta, eikä se totta olekaan. Kuten maailman johtaviin
kansantaloustieteilijöihin kuuluva Paul Krugman on sanonut, empiria ei tue
tätä teoriaa.
Kokoomuksen edustaja ovat kysyneet, miksi vihreät ovat
muuttaneet linjaansa veronalennuksiin. Lipposen hallituksessa hyväksyimme
veronalennukset, mutta nyt katsomme niiden vaarantavan
hyvinvointiyhteiskunnan.
Ehkä asia selviää, jos verojen alentamista vertaa laivan lastaamiseen.
Ajatelkaamme, että olemme lastaamassa laivaa, jonka kantavuus
on kymmenentuhatta tonnia. Maanantaina ahtaamme laivaan viisituhatta tonnia ja
tiistaina toiset viisituhatta tonnia. Pitäisikö keskiviikkona lastata taas 5
000 tonnia, kun se maanantaina ja tiistaina sujui niin hyvin? Terveisinä
puheenjohtaja Kataiselle: teidän johdollanne laiva uppoaisi!
Suomessa nostettiin 90-luvun laman aikana verotusta jyrkästi.
Jälkeenpäin voidaan hyvin kysyä, oliko se järkevää vai syvennettiinkö sillä
vain lamaa. Lipposen hallituksen aikana verotus taso palautettiin suunnilleen
sille tasolle, jolta Iiro Viinanen sen korottamisen aloitti. Tässä vihreät
olivat mukana. Mitä kokoomus nyt haluaa, on jatkaa lamaa edeltäneeltä tasolla
yhä taaksepäin ja palauttaa tilanne 1970 -luvun lopun tasolle. Se ei voi
tapahtua palauttamatta myös sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja 70-luvun
lopun tasolle.
Kun väestön ikääntyminen tulee lähivuosina lisäämään julkisia
menoja huomattavasti, ei ole mitään realismia pyrkiä alentamaan
kokonaisveroastetta nykyisestä vaarantamatta hyvinvointiyhteiskuntaa
olennaisesti.
Tästä huolimatta myös vihreät kannattavat työn verotuksen
keventämistä, koska se helpottaa yksityisten palvelujen asemaa. Työn verotusta
on korvattava muiden verojen, erityisesti ympäristö, energia- ja
kiinteistöverojen korotuksilla.
Uudistushenkeä tarvitaan
Vihreät ovat aivan aidosti valmiit uhraamaan enemmän rahoja kunnallisiin
palveluihin. Rehellisesti on myönnettävä, että se on silloin pois jotain
muusta kivasta.
Niin paljon ei kukaan voi rahaa lisää luvata, että sitä ei
tarvitsisi säästeliäästi käyttää.
Kunnilla on myös jokin vastuu itsellään siitä, mitä
rahoillaan tekevät. Kuntien erot siinä, mitä samalla rahalla saa, ovat
melkoiset. Missä rakenteet ovat jämähtäneet paikalleen, rahaa kuluu paljon
ilman, että se näkyisi kuntalaisille päin hyvänä palvelutasona. Jotta rahoille
saisi vastinetta, niitä ei pidä tuhlata vanhentuneisiin käytäntöihin ja
byrokraattiseen kankeuteen. Joka puolustaa vanhaa ja kaavoihin kangistunutta,
ei ole kunnallisten palvelujen ystävä.
Vihreät ovat tulleet kuntiin uudistajina. Meidän on helpompi
lähteä nykyaikaistamaan rakenteita kuin monen muun. Meillä ei ole omia
virkamiehiä, joiden varpaille jouduttaisiin astumaan, kun vanhentunutta
hallintoa puretaan.
Jos meillä on joskus ollut erimielisyyttä poliittisen
oikeiston kanssa kunnallisten palvelujen rahoituksesta, on poliittisen
vasemmiston kanssa joskus yhtälailla vaikeuksia, kun käytäntöjä pyritään
uudistamaan.
Uudistamisessa on yksi selvä reunaehto: Toimintoja ei voi
tehostaa henkilökunnan työoloja kurjistamalla. Parhaimmillaan ihmiset ovat
työntekijöinä, kun he voivat tuntea tyydytystä työstään.
Terveydenhuolto keskeinen kysymys
Terveydenhuolto on seuraavan valtuustokauden keskeisiä kysymyksiä kaikkialla
maassa. En puhu tästä sen pidempään. Haluan sanoa vain neljä asiaa.
1) Terveydenhoidossa enemmän kuin missään muussa
kunnallisessa palvelussa, tarvitaan nyt ennakkoluulottomuutta, uudistuskykyä
ja näkemyksellisyyttä.
2) Perusterveydenhuolto kannattaa laittaa kuntoon. Niin
pidetään kurissa myös erikoissairaanhoidon menot.
3) Vakinaistakaa pätkätöitä tekevät hoitajat niin kauan kuin
voitte. Terveydenhuollon suurin uhka ei ole rahapula vaan pula hoitajista.
Millä saamme nuoria houkutelluksi alalle, jos nuoria naisia käytetään
häikäilemättömästi epävarmoissa pätkätöissä?
4) Pitäkää huolta sairauksien ennaltaehkäisystä ja edistäkää
kaikenikäisten kuntalaisten tervettä arkiliikuntaa. Erityisen tärkeätä on
edistää ikääntyvien ihmisten liikkumista. Ei pidä tehdä niin kuin 60-luvun
protestilaulussa kuvattiin: ensin meillä tehdään sairaita ja sitten sairaala!
Kaavoituskysymykset ovat tärkeitä
Kuukauden kuluttua valittavat kunnanvaltuustot päättävät myös maankäytöstä.
Tämä on pitkällä aikavälillä niiden tehtävistä ehkä merkittävin. Toisin kuin
palvelujen järjestämisessä, kaavoituksessa melkein kaikki päätösvalta ja sen
kautta myös vastuu päätöksistä on yksin kunnalla. Ratkaisut ovat erittäin
kauaskantoisia. Juuri kaavoitus- ja liikennekysymykset olivat etusijalla, kun
vihreät tulivat 20 vuotta sitten suurin joukoin kunnanvaltuustoihin eri
puolilla maata.
Kaavoituskysymykset ovat erityisen keskeisiä kasvavissa
kaupungeissa, joissa tehdään vuosikymmeniksi, ellei vuosisadoiksi vaikuttavia
päätöksiä. Vaikka kaupunkipoliittinen ohjelma piti alun perin käsitellä
valtuuskunnassa jo viime keväänä, on oikeastaan hyvä, että se on käsittelyssä
nyt ennen kunnallisvaaleja.
Kaavoitus on todella joka kunnan oma asia ja tilanteet
vaihtelevat kunnittain. Vihreillä on kaavoituksessa kuitenkin selkeitä
yhdistäviä periaatteita.
Kaupunkia tulee rakentaa vanhaa säästäen.
Kun uutta rakennetaan, sen on oltava hyvää. Laadussa ei kannata pihtailla,
koska rakennukset on tarkoitettu kestämään ainakin sata vuotta.
Kaupunkisuunnittelussa kannattaa pihtailla vielä vähemmän,
koska sen kustannukset ovat mitättömiä rakentamiskustannuksiin nähden. Hyvin
suunniteltu toimii paljon paremmin - ja on myös siksi taloudellisesti
arvokkaampaa.
Inhimillinen ympäristö edellyttää rakennuskannalta
pienimittakaavaisuutta ja ilmeikkyyttä - monotoniset kolossaaliset rakennukset
saavat ihmisen tuntemaan itsensä pieneksi.
Asuinalueiden jakautuminen hyvä- ja huono-osaisten alueiksi
ei kuulu vihreään kaupunkipolitiikkaan. Sosiaalisen segregaation välttäminen
on siksi asuntopolitiikan keskeisiä tavoitteita.
Kaupunkirakenteella on väliä. Hyvässä kaupungissa kauppaan ja
kouluun sekä mielellään töihinkin pääsee kävellen. Pitemmät matkat tehdään
laadukkaalla joukkoliikenteellä.
Joukkoliikenteen asemasta päätetään yleiskaavoituksen
yhteydessä. Jos halutaan, että joukkoliikenne toimii hyvin, on tämä otettava
huomioon suunnittelussa alusta lähtien.
Viime viikolla Tampereen kokoomus ilmoitti, etteivät
kokoomuslaiset halua sijoittaa asumista joukkoliikenteen ehdoin. Kokoomuksen
hallitessa Tampereella tarvitaan siis autoa.
Tiivis ja kylämäinen rakenne merkitsee lyhyitä matkoja, hyvä
palvelutasoa ja synnyttää toimivan sosiaalisen yhteisön, eikä tuhlaa
alkuperäistä luontoa. Kaupunginosine väliin on syytä jättää runsaasti
viheralueita, jotta vapaat alueet ovat lähellä kaikkia asukkaita. Vaikka
pidämme eurooppalaista kaupunkirakennetta parempana kuin amerikkalaista,
umpeen rakennettua eurooppalaista kaupunkia emme halua.
Pienten lasten maailma autottomaksi
Ehkä tässä sallitaan pieni sivuhyppy.
Joissakin osissa Suomea asukkaat eivät uskalla antaa lastensa
leikkiä yksinään, jos seudulla on nähty suden tai karhun jälkiä.
Sodan jälkeen Suomessa karhu on surmannut yhden ihmisen. Susi
ei ole surmannut ketään. Samaan aikaan auto on surmannut 37 000 ihmistä. Voi
olla viisasta pitää lapset kotona petovaaran takia, mutta 37 000 kertaa
perustellumpaa se on, jos lähistöllä on nähty auto.
Juuri näin joudutaan huonosti suunnitelluissa kaupungeissa
tekemään. Lapset eivät voi leikkiä ulkona ilman valvontaa, koska voivat juosta
auton alle. Hyvin suunnitelluissa kaupungeissa autoliikenne rajataan
asuinkortteleiden ulkopuolelle. Asuinkorttelit ovat joko kokonaan autottomia
tai niillä on korkeintaan pihakatuja. Silloin pienet lapsetkin voivat leikkiä
huoletta. Tällä on tavattoman suuri merkitys lapsiperheiden arjelle.
Suuriin kaupunkeihin raitiovaunuja
Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen esitämme tutkittavaksi pikaraitiotietä.
Espoossa tätä on selvitetty perusteellisemmin, Helsingin raitiotieverkkoa on
tarkoitus ryhtyä uudestaan laajentamaan ja Turussa ja Tampereella pikaratikka
selvitetään. Myös Kuopioon - ja miksei myös Ouluun - sitä voisi harkita.
Raitiovaunu on saasteeton ja miellyttävä nykyaikaisen kaupungin kulkumuoto,
jonka soisi laajenevan.
Valtion tulee rahoituksessa suhtautua pikaratikkaan samoin periaattein kuin
kaupunkiliikennettä palveleviin moottoriteihinkin.
Mökkikaavoitukseen kaukonäköisyyttä
Maalaiskunnissa ei tehdä yhtä suuria kaavoituspäätöksiä kuin kasvavissa
kaupungeissa, mutta moni niistä painiskelee mökkiasutuksen ja rantakaavojen
kanssa. Näiden kuntien kannattaisi ottaa huomioon, että tulevaisuudessa
kesämökkeily on yhä vähemmän kaupunkilaisten pakoa askeettisiin oloihin ja yhä
enemmän luonteeltaan turismia.
Kesämökkiasutus voidaan sijoittaa kunnassa
niin, että se voi tukea kunnan elinkeinoelämää ja erityisesti palveluja ja
kunnan elinvoimaisuutta - tai se voidaan sijoittaa niin, että ainoa hyötyjä on
tienvarren huoltoaseman elintarvikekioski.
Mukavat kunnat menestyvät
Vihreät haluavat käyttää enemmän rahaa hyvään asuinympäristöön, haluavat hyviä
kouluja ja toimivaa terveydenhuoltoa, kulttuuria ja kirjastoja. Miten kunnilla
on tähän varaa?
Kunnilla ei ole varaa olla toimimatta näin. Kun ennen
yritykset pyrkivät sijoittumaan sinne, missä on hyvät liikenneyhteydet,
nykyaikaiset yritykset voivat toimia melkein missä tahansa. Ne pyrkivät
sijoittumaan sinne, missä on mukava asua. Vihrein periaattein johdettu mukava
asuinkunta menestyy, koska se houkuttelee paikalle yrityksiä.
Vihreät arvot ovat kunnallispolitiikassa myös vahvoja taloudellisia arvoja!
<<paluu
etusivulle
