PUHEET, KANNANOTOT JA KIRJOITUKSET
Puheenjohtaja Osmo Soininvaara Vihreän liiton
valtuuskunnan kokouksessa Oulussa 25.9.04

Vihreät arvot ovat kunnallispolitiikassa
myös vahvoja taloudellisia arvoja


Näinä viikkoina kuullaan paljon kauniita sanoja kunnallisten palvelujen tärkeydestä ja luvataan kunnille yltäkylläisesti rahaa. Luulisi äänestäjän kysyvän itseltään, että jos kaikki eduskuntapuolueet haluavat kunnille lisää rahaa, miksi ihmeessä sitä ei tule?

    Tiedämme kaikki, että kuntien talous on vaikeuksissa eikä tilanne ole helpottumassa. Vaikeuksien perimmäinen syy on epäonnistuneessa työllisyyspolitiikassa ja väestön ikääntymisessä. Matalalle jämähtänyt työllisyys maksaa julkisella taloudelle suunnilleen yhtä paljon kuin sadantuhannen ihmisen palkkaaminen kuntiin opettajiksi, sairaanhoitajiksi ja päivähoitajiksi.

    Jos työllisyys olisi kunnossa, voisimme rinta rottingilla luvata kunnille lisää rahaa ja paljon. Kun hallitus jahkailee työllisyyden kanssa, se kaivaa maata kunnallisten palvelujen alta. Ellei hallitus ryhdistäydy, edessämme on ennen pitkää sekä verojen korotuksia että palvelujen ja etujen heikennyksiä. Tätä vasten tuntuu oudolta että niin hallituksessa kuin kokoomuksessakin kaavaillaan verojen muhkeaa alentamista lääkkeeksi työllisyyteen, tosin eri syistä.

    Hallituksen ei perustele verojen alennusta ostovoiman lisäämisellä vaan työmarkkinapolitiikalla. Ajatus kulkee näin: jos luvataan alentaa veroja, ammattijärjestöt eivät vaadi yhtä suuria palkankorotuksia. Matalat palkat pitävät viennin kilpailukykyisenä ja parantavat työllisyyttä.

    Logiikkaa on vaikea ymmärtää: miksi palkansaajajärjestöt pidättäytyisivät ampumasta itseään jalkaan, kun heille luvataan isompia opetusryhmiä kouluihin, heikkenevää terveydenhuoltoa ja yhä kurjemmaksi käyvää vanhustenhoitoa.

    Kokoomuksen perusteet on lainattu Ronald Reaganilta ja George W. Bushilta. Kun veroja alennetaan, kansalaisille tulee enemmän ostovoimaa, talous nousee ja valtio saa menettämänsä rahat takaisin. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, eikä se totta olekaan. Kuten maailman johtaviin kansantaloustieteilijöihin kuuluva Paul Krugman on sanonut, empiria ei tue tätä teoriaa.

    Kokoomuksen edustaja ovat kysyneet, miksi vihreät ovat muuttaneet linjaansa veronalennuksiin. Lipposen hallituksessa hyväksyimme veronalennukset, mutta nyt katsomme niiden vaarantavan hyvinvointiyhteiskunnan.

Ehkä asia selviää, jos verojen alentamista vertaa laivan lastaamiseen.

    Ajatelkaamme, että olemme lastaamassa laivaa, jonka kantavuus on kymmenentuhatta tonnia. Maanantaina ahtaamme laivaan viisituhatta tonnia ja tiistaina toiset viisituhatta tonnia. Pitäisikö keskiviikkona lastata taas 5 000 tonnia, kun se maanantaina ja tiistaina sujui niin hyvin? Terveisinä puheenjohtaja Kataiselle: teidän johdollanne laiva uppoaisi!

    Suomessa nostettiin 90-luvun laman aikana verotusta jyrkästi. Jälkeenpäin voidaan hyvin kysyä, oliko se järkevää vai syvennettiinkö sillä vain lamaa. Lipposen hallituksen aikana verotus taso palautettiin suunnilleen sille tasolle, jolta Iiro Viinanen sen korottamisen aloitti. Tässä vihreät olivat mukana. Mitä kokoomus nyt haluaa, on jatkaa lamaa edeltäneeltä tasolla yhä taaksepäin ja palauttaa tilanne 1970 -luvun lopun tasolle. Se ei voi tapahtua palauttamatta myös sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja 70-luvun lopun tasolle.

    Kun väestön ikääntyminen tulee lähivuosina lisäämään julkisia menoja huomattavasti, ei ole mitään realismia pyrkiä alentamaan kokonaisveroastetta nykyisestä vaarantamatta hyvinvointiyhteiskuntaa olennaisesti.

    Tästä huolimatta myös vihreät kannattavat työn verotuksen keventämistä, koska se helpottaa yksityisten palvelujen asemaa. Työn verotusta on korvattava muiden verojen, erityisesti ympäristö, energia- ja kiinteistöverojen korotuksilla.

Uudistushenkeä tarvitaan

Vihreät ovat aivan aidosti valmiit uhraamaan enemmän rahoja kunnallisiin palveluihin. Rehellisesti on myönnettävä, että se on silloin pois jotain muusta kivasta.

    Niin paljon ei kukaan voi rahaa lisää luvata, että sitä ei tarvitsisi säästeliäästi käyttää.

    Kunnilla on myös jokin vastuu itsellään siitä, mitä rahoillaan tekevät. Kuntien erot siinä, mitä samalla rahalla saa, ovat melkoiset. Missä rakenteet ovat jämähtäneet paikalleen, rahaa kuluu paljon ilman, että se näkyisi kuntalaisille päin hyvänä palvelutasona. Jotta rahoille saisi vastinetta, niitä ei pidä tuhlata vanhentuneisiin käytäntöihin ja byrokraattiseen kankeuteen. Joka puolustaa vanhaa ja kaavoihin kangistunutta, ei ole kunnallisten palvelujen ystävä.

    Vihreät ovat tulleet kuntiin uudistajina. Meidän on helpompi lähteä nykyaikaistamaan rakenteita kuin monen muun. Meillä ei ole omia virkamiehiä, joiden varpaille jouduttaisiin astumaan, kun vanhentunutta hallintoa puretaan.

    Jos meillä on joskus ollut erimielisyyttä poliittisen oikeiston kanssa kunnallisten palvelujen rahoituksesta, on poliittisen vasemmiston kanssa joskus yhtälailla vaikeuksia, kun käytäntöjä pyritään uudistamaan.

    Uudistamisessa on yksi selvä reunaehto: Toimintoja ei voi tehostaa henkilökunnan työoloja kurjistamalla. Parhaimmillaan ihmiset ovat työntekijöinä, kun he voivat tuntea tyydytystä työstään.

Terveydenhuolto keskeinen kysymys
 
Terveydenhuolto on seuraavan valtuustokauden keskeisiä kysymyksiä kaikkialla maassa. En puhu tästä sen pidempään. Haluan sanoa vain neljä asiaa.

    1) Terveydenhoidossa enemmän kuin missään muussa kunnallisessa palvelussa, tarvitaan nyt ennakkoluulottomuutta, uudistuskykyä ja näkemyksellisyyttä.

    2) Perusterveydenhuolto kannattaa laittaa kuntoon. Niin pidetään kurissa myös erikoissairaanhoidon menot.

    3) Vakinaistakaa pätkätöitä tekevät hoitajat niin kauan kuin voitte. Terveydenhuollon suurin uhka ei ole rahapula vaan pula hoitajista. Millä saamme nuoria houkutelluksi alalle, jos nuoria naisia käytetään häikäilemättömästi epävarmoissa pätkätöissä?

    4) Pitäkää huolta sairauksien ennaltaehkäisystä ja edistäkää kaikenikäisten kuntalaisten tervettä arkiliikuntaa. Erityisen tärkeätä on edistää ikääntyvien ihmisten liikkumista. Ei pidä tehdä niin kuin 60-luvun protestilaulussa kuvattiin: ensin meillä tehdään sairaita ja sitten sairaala!

Kaavoituskysymykset ovat tärkeitä

Kuukauden kuluttua valittavat kunnanvaltuustot päättävät myös maankäytöstä. Tämä on pitkällä aikavälillä niiden tehtävistä ehkä merkittävin. Toisin kuin palvelujen järjestämisessä, kaavoituksessa melkein kaikki päätösvalta ja sen kautta myös vastuu päätöksistä on yksin kunnalla. Ratkaisut ovat erittäin kauaskantoisia. Juuri kaavoitus- ja liikennekysymykset olivat etusijalla, kun vihreät tulivat 20 vuotta sitten suurin joukoin kunnanvaltuustoihin eri puolilla maata.

    Kaavoituskysymykset ovat erityisen keskeisiä kasvavissa kaupungeissa, joissa tehdään vuosikymmeniksi, ellei vuosisadoiksi vaikuttavia päätöksiä. Vaikka kaupunkipoliittinen ohjelma piti alun perin käsitellä valtuuskunnassa jo viime keväänä, on oikeastaan hyvä, että se on käsittelyssä nyt ennen kunnallisvaaleja.

    Kaavoitus on todella joka kunnan oma asia ja tilanteet vaihtelevat kunnittain. Vihreillä on kaavoituksessa kuitenkin selkeitä yhdistäviä periaatteita.

Kaupunkia tulee rakentaa vanhaa säästäen.

Kun uutta rakennetaan, sen on oltava hyvää. Laadussa ei kannata pihtailla, koska rakennukset on tarkoitettu kestämään ainakin sata vuotta.

    Kaupunkisuunnittelussa kannattaa pihtailla vielä vähemmän, koska sen kustannukset ovat mitättömiä rakentamiskustannuksiin nähden. Hyvin suunniteltu toimii paljon paremmin - ja on myös siksi taloudellisesti arvokkaampaa.

    Inhimillinen ympäristö edellyttää rakennuskannalta pienimittakaavaisuutta ja ilmeikkyyttä - monotoniset kolossaaliset rakennukset saavat ihmisen tuntemaan itsensä pieneksi.

    Asuinalueiden jakautuminen hyvä- ja huono-osaisten alueiksi ei kuulu vihreään kaupunkipolitiikkaan. Sosiaalisen segregaation välttäminen on siksi asuntopolitiikan keskeisiä tavoitteita.

    Kaupunkirakenteella on väliä. Hyvässä kaupungissa kauppaan ja kouluun sekä mielellään töihinkin pääsee kävellen. Pitemmät matkat tehdään laadukkaalla joukkoliikenteellä.

    Joukkoliikenteen asemasta päätetään yleiskaavoituksen yhteydessä. Jos halutaan, että joukkoliikenne toimii hyvin, on tämä otettava huomioon suunnittelussa alusta lähtien.

    Viime viikolla Tampereen kokoomus ilmoitti, etteivät kokoomuslaiset halua sijoittaa asumista joukkoliikenteen ehdoin. Kokoomuksen hallitessa Tampereella tarvitaan siis autoa.

    Tiivis ja kylämäinen rakenne merkitsee lyhyitä matkoja, hyvä palvelutasoa ja synnyttää toimivan sosiaalisen yhteisön, eikä tuhlaa alkuperäistä luontoa. Kaupunginosine väliin on syytä jättää runsaasti viheralueita, jotta vapaat alueet ovat lähellä kaikkia asukkaita. Vaikka pidämme eurooppalaista kaupunkirakennetta parempana kuin amerikkalaista, umpeen rakennettua eurooppalaista kaupunkia emme halua.

Pienten lasten maailma autottomaksi

Ehkä tässä sallitaan pieni sivuhyppy.

    Joissakin osissa Suomea asukkaat eivät uskalla antaa lastensa leikkiä yksinään, jos seudulla on nähty suden tai karhun jälkiä.

    Sodan jälkeen Suomessa karhu on surmannut yhden ihmisen. Susi ei ole surmannut ketään. Samaan aikaan auto on surmannut 37 000 ihmistä. Voi olla viisasta pitää lapset kotona petovaaran takia, mutta 37 000 kertaa perustellumpaa se on, jos lähistöllä on nähty auto.

    Juuri näin joudutaan huonosti suunnitelluissa kaupungeissa tekemään. Lapset eivät voi leikkiä ulkona ilman valvontaa, koska voivat juosta auton alle. Hyvin suunnitelluissa kaupungeissa autoliikenne rajataan asuinkortteleiden ulkopuolelle. Asuinkorttelit ovat joko kokonaan autottomia tai niillä on korkeintaan pihakatuja. Silloin pienet lapsetkin voivat leikkiä huoletta. Tällä on tavattoman suuri merkitys lapsiperheiden arjelle.

Suuriin kaupunkeihin raitiovaunuja

Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen esitämme tutkittavaksi pikaraitiotietä. Espoossa tätä on selvitetty perusteellisemmin, Helsingin raitiotieverkkoa on tarkoitus ryhtyä uudestaan laajentamaan ja Turussa ja Tampereella pikaratikka selvitetään. Myös Kuopioon - ja miksei myös Ouluun - sitä voisi harkita. Raitiovaunu on saasteeton ja miellyttävä nykyaikaisen kaupungin kulkumuoto, jonka soisi laajenevan.

    Valtion tulee rahoituksessa suhtautua pikaratikkaan samoin periaattein kuin kaupunkiliikennettä palveleviin moottoriteihinkin.

Mökkikaavoitukseen kaukonäköisyyttä

Maalaiskunnissa ei tehdä yhtä suuria kaavoituspäätöksiä kuin kasvavissa kaupungeissa, mutta moni niistä painiskelee mökkiasutuksen ja rantakaavojen kanssa. Näiden kuntien kannattaisi ottaa huomioon, että tulevaisuudessa kesämökkeily on yhä vähemmän kaupunkilaisten pakoa askeettisiin oloihin ja yhä enemmän luonteeltaan turismia.

    Kesämökkiasutus voidaan sijoittaa kunnassa niin, että se voi tukea kunnan elinkeinoelämää ja erityisesti palveluja ja kunnan elinvoimaisuutta - tai se voidaan sijoittaa niin, että ainoa hyötyjä on tienvarren huoltoaseman elintarvikekioski.

Mukavat kunnat menestyvät

Vihreät haluavat käyttää enemmän rahaa hyvään asuinympäristöön, haluavat hyviä kouluja ja toimivaa terveydenhuoltoa, kulttuuria ja kirjastoja. Miten kunnilla on tähän varaa?

    Kunnilla ei ole varaa olla toimimatta näin. Kun ennen yritykset pyrkivät sijoittumaan sinne, missä on hyvät liikenneyhteydet, nykyaikaiset yritykset voivat toimia melkein missä tahansa. Ne pyrkivät sijoittumaan sinne, missä on mukava asua. Vihrein periaattein johdettu mukava asuinkunta menestyy, koska se houkuttelee paikalle yrityksiä.

Vihreät arvot ovat kunnallispolitiikassa myös vahvoja taloudellisia arvoja!


<<paluu etusivulle